Tatra

Liittynyt
3 Heinäkuu 2005
Viestit
184
Historiaa paremmin tuntevat ihmiset voisivat kenties valaista seuraavaa seikkaa: Harkittiinko Helsingissä koskaan vakavissaan Tatran raitiovaunujen hankintaa? Luulisi tuon tehtaan edes tarjonneen joitakin mallejaan tänne, varsinkin kun ottaa huomioon 60-80 lukujen poliittisen tilanteemme ja muistaa esim. Sr1 vetureiden hankinnan. Tatran Kt4 mallin luulisi ainakin olleen melko sopiva meillekin.
 
Historiaa paremmin tuntevat ihmiset voisivat kenties valaista seuraavaa seikkaa: Harkittiinko Helsingissä koskaan vakavissaan Tatran raitiovaunujen hankintaa? Luulisi tuon tehtaan edes tarjonneen joitakin mallejaan tänne, varsinkin kun ottaa huomioon 60-80 lukujen poliittisen tilanteemme ja muistaa esim. Sr1 vetureiden hankinnan. Tatran Kt4 mallin luulisi ainakin olleen melko sopiva meillekin.
Jostain luin, että Tatra-vaunuista pyydettiin tarjous 60-70-lukujen vaihteessa kun uusien vaunujen, eli nykyisten Nr1-vaunujen, hankintaa suunniteltiin. Minkälaisesta mallista tarjous oli, en tiedä.
Btw. Tatra on CKD-Praha -tehtaan tuotenimi.
 
Jostain luin, että Tatra-vaunuista pyydettiin tarjous 60-70-lukujen vaihteessa kun uusien vaunujen, eli nykyisten Nr1-vaunujen, hankintaa suunniteltiin. Minkälaisesta mallista tarjous oli, en tiedä.
Btw. Tatra on CKD-Praha -tehtaan tuotenimi.
Tarjous tulikin, nimellä Pragoinvest (=CKD Tatra). Mallista en ainakaan itse tiedä.
 
Jostain luin, että Tatra-vaunuista pyydettiin tarjous 60-70-lukujen vaihteessa...
Tarjouksia on aina pyydetty yleisesti kansainvälisiltäkin valmistajilta, jossa yhteydessä tämä ainoa "kansandemokratisesti" tunnettu valmistajakin on uskaltautunut kisaan mukaan. Erityisesti CKD-Prahalta ei ole koskaan mitään pyydetty. Porvarillista Helsinkiä ei heiluttanut suomettumisen vuosina kommunistivaltioiden valmistaman liikennekaluston tuputus. Valtiollinen VR joutui kylläkin Suomen hallituksen painostuksen alla tilaamaan vastoin halujaan SNTL:stä sähkövetureita.

Ainoaksi sosialistisen neuvostoteknologian hyödyntämismuodoksi tuli Kluuvin ruhjeen savikon jäähdytystyömaa. Sekin tapahtui Metrotoimiston nimissä, ei HKL:n, ja mukana oli myös länsimaisia toimijoita. Jäähdytyslaitteistoa saatiin idästä edullisesti.

Kolme ZIU-koejohdinautoa vieraili HKL:llä 1970-luvun alkupuolella - sähköveturihuumassa, ilman että niitä olisi tänne erikseen pyydetty ajoon, mutta kohteliaisuussyistä ei niitä haluttu kieltääkään. Kaiken aikaa oli kuitenkin selvää, että ne ovat aivan kelvottomia meidän käyttöömme.
 
Tatran valmistama (1988) protovaunuhan meni 1990-luvun alussa Osloon (SM91 200) ja vaunu kävi Tukholmassakin näytillä v. 1991 UITP:n yhteydessä. Jossain lehdessä - olisiko ollut Paikallisliikenne-lehti - HKL:n silloinen tj. Lund kehui vaunua edullisen hintaiseksi. Yhtenä keskeisenä ongelmana nähtiin kuitenkin korkealattiaisuus. Vuosi 1991 edusti matalalattiakaluston läpimurtoaikaa ja aika harvoilla oli pokkaa pröystäillä korkealla kalustolla enää siinä vaiheessa...

SM91 200:n kerrottiin olleen ensimmäinen länsieurooppalaiseen maahan toimitettu Tatra-vaunu. Vuonna 1995 se poistettiin linjaliikenteestä siihen käyttöön vähemmän hyvin soveltuneena. Vaunusta tehtiin hieman meidän Luddemme tavoin "party-vaunu" (tilausajovaunu). Sitä käyttöä löytyi OS:lta kuitenkin vain pari vuotta. Jo 1998 vaunu muutti Göteborgiin, missä siitä tuli M30 100. Göteborgissa vaunua on käyttänyt lähinnä Ringlinien-yhdistys. Göteborgissakin vaunua lienee jouduttu korjailemaan vähän väliä.
 
Tuo käyttöön soveltumattomuus on suhteellista. Tottakai vaunu, joka ratkaisuiltaan poikkeaa huomattavasti muusta kalustosta, koetaan hankalaksi. Toisaalta Tallinnaan haalitaan koko ajan lisää käytettyjä Tatra-vaunuja. Jos Tatrat olisivat täysin surkeita, luultavasti Tallinnaan ostettaisiin jotain vanhoja DüWageja tai koko pieni raitiotielinjasto olisi kokonaan lopetettu.
Samaten ZiU-trollikat ulisevat pitkin katuja hyvin monissa entisen Neuvostoliiton kaupungeissa ja menihän niitä useampi sata myös Ateenaan! Saahan ZiU (Trolza)-trollikoita vieläkin jos haluaa ja 70-80-luvun vaihteen aikoihin tehtyjä yksilöitä on vielä ajossa eivätkä ne ole koskaan kevyillä kuormilla päässeet!
Helsingin porvarilliselle hienostolle ei moni asia ole kelvannut pelkästään alkuperänsä vuoksi. Käsittääkseni Kulttuuritalossa olisi varsin hyvä akustiikka klassisen musiikin konserteille, mutta sehän ei kelpaa porvarieliitille vaan pitäisi saada uusi Musiikkitalo, koska Kulttuuritalo on ollut aikanaan kommunistien omistuksessa...
 
Helsingin porvarilliselle hienostolle ei moni asia ole kelvannut pelkästään alkuperänsä vuoksi.
Voin kokemuksesta sanoa, että noi ZiUt oli kyllä aivan romuja. Isovanhempani asuivat aikanaan Linnankoskenkadulla ja trollikka-h14 oli vakiolinjojani. ZiUt rämisivät ja kolisivat heti uutena ja kyllä minä pidän pelkästään hyvänä, ettei esimerkiksi HKL:llä siirrytty enempää neuvosto-peräiseen kalustoon.
 
Olin tällaista huhua jostakin tarjouksesta kuullutkin, kenties ihan lukenut vaikkapa Raitiosta, mutta sen varmempaa tietoa ei ilmeisesti kellään oikein ole. Mitä tulee ylipäänsä suunnitelmataloustuotteiden kestävyyteen niin mielipiteitä ja kokemuksia on joka lähtöön. itsse en kaikkia tuotoksia kovin varmoiksi laske, mutta toisaalta on tullut matkustettua aivan kelvollisilla menopeleillä Itä-Euroopassa. Mielestäni mainittu esimerkki Tallinnasta on ihan hyvä puolestapuhuja. Hyvin huolletteuina ei Tatroissa sinällään ole mitään vikaa, eli olisivat voineet kelvata tännekin.
 
Tuo käyttöön soveltumattomuus on suhteellista.
Osloon toimitettu Tatra oli kahden vaunusarjan protoista toinen. En mitenkään ihmettele, jos siinä on esiintynyt tavallista enemmän lastentauteja yms. epävarmuutta.

Itäblokin maissa tehtiin monenlaista kalustoa. Yhteistä oli, että siellä vaadittiin vähemmän mukavuuksia kuin lännessä. Usein välineet tehtiin tarkoituksellisesti kestämään vain "yhden viisivuotiskauden", jonka jälkeen tilalle voitiin hankkia uudet. Töitä riitti...

SNTL:n markkinoille tarkoitetut liikennevälineet eivät sellaisenaan olisi kelvanneet juurikaan minnekään muualle. Toisaalta Ikarus-koritehdas toimitti mm. Ruotsiin linja-autonkoreja jo 1970-80 -luvuilla. Tietenkin nämä korit olivat varustelutasoltaan jotain muuta kuin suunnitelmatalousmaihin toimitetut keskimäärin. Varmaan Tatra olisi voinut tarvittaessa kehitellä jonkun länsivientimallinkin, mutta Varsovan liiton maiden markkinat taisivat työllistää tehdasta ihan riittävästi muutenkin.
 
Toisaalta Ikarus-koritehdas toimitti mm. Ruotsiin linja-autonkoreja jo 1970-80 -luvuilla. Tietenkin nämä korit olivat varustelutasoltaan jotain muuta kuin suunnitelmatalousmaihin toimitetut keskimäärin.
Kyllähän Ikarus teki vaikka mitä. Länsivaluutalla sai ihmeitä aikaan:
http://www.larsbrueggemann.de/pages3/vhh-ikarus-190-hamburg.html
Kun Verkehrsbetriebe Hamburg-Holstein (VHH) lykkäsi Ikaruksen tehtaalle D-markkoja tarpeeksi, niin kyllähän Unkarissa alettiin väsäämään vaikka VöV I -henkisiä kaupunkibusseja.;)

Mutta itse aiheeseen: minunkin mielestäni Tatrat ovat ihan kelpo kulkupelejä. Tekniikka on perusvarmaa ja asianmukaisella kunnossapidolla vaunut pysyvät hyvässä kuosissa. Lisäksi vaunut kulkevat mielestäni varsin mukavasti ottaen huomioon että monet vaunujen käyttämistä raitiotieverkoista ovat melko huonossa kunnossa.
 
Minulla on matkustajana kokemusta Tatroista sekä "alkuperäisinä" eli esim. Prahasta ja Budapestista sekä länsimaiseen tapaan peruskorjattuina, kuten Berliinistä ja joistain muista entisistä Itä-Saksan kaupungeista.

Mielestäni olennaisin ero on ylläpitokulttuurissa sekä myös vaunuille asetetussa vaatimustasossa. Ratikka tai bussi rämisee, jos se hyväksytään. Tunnutaan hyväksyvän aika monessa tapauksessa Helsingissäkin. Ja varustelun taso on vaatimaton, jos parempaa ei edellytetä.

Berliinin peruskorjatut Tatrat ovat täysin länsimaisten ratikoiden hyvällä tasolla, niin varustelultaan kuin ylläpidoltaan. Mitään vikaa ei ole siinä, että vaunut on valmistanut Tatra. Ja tämä pätee sekä GT4- että T4-vaunuihin ja niiden aiemmin käytössä olleisiin perävaunuihin. Kun muutama vuosi sitten Berliinissä kävin, ja vuosi sitten Rostokissa, sikäläiset Tatrat olivat paremmassa kunnossa kuin meidän peruskorjaamattomat Nr-vaunumme.

Toisaalta, muuttuivatko Suomesta myydyt bussit huonoiksi, kun ne päätyivät sosialismin kaatumisen alkuvuosina Baltiaan, jossa niitä ryhdyttiin ylläpitämään yhtä välinpitämättömästi kuin muutakin sikäläistä kalustoa? Itse asiassa länsimaisia busseja voinee hyvällä syyllä sanoa paljon huonommiksi kuin paikallisia, koska länsimaiset bussit kestävät paljon huonommin heikkoa ylläpitoa.

Antero
 
Itse asiassa länsimaisia busseja voinee hyvällä syyllä sanoa paljon huonommiksi kuin paikallisia, koska länsimaiset bussit kestävät paljon huonommin heikkoa ylläpitoa.
Niin no, ne kaikkein haperoimmat ja huonoimmin kestävät bussit ainakin YTV-alueella on nykyäänkin Ikarus-korisia ;).
 
Kannattaa muistaa, että Tatran valmistamat T-vaunut ovat Amerikan Yhdysvalloissa kehitetyn vaunutyypin lisenssivalmisteita. Tsekkoslovakian Sosialistisessa Liittotasavallassa valmistetut T-vaunut perustuvat USA:laisen Transit Research Corporationin myöntämään lisenssivalmistukseen. T-tyypin vaunut ovat siis tunnetun amerikkalaisen PCC-vaunuperheen jälkeläisiä.

PCC = (Electric Railway) Presidents' Conference Committee, eli yhdysvaltalaisten raitiotieyhtiöiden johtajien neuvotteluelin.

Ensimmäiset PCC:t valmisti vuonna 1934 Pullman Car & Mfg. Co. Pullmanissa Illinoisissa.

Myöhemmin Puolan Kansantasavallassa Chorzowska Wytwornia Konstrukcij Stalowych eli Konstal valmisti PCC-kopiotyyppiä. Lisäksi PCC:n kopioijia olivat Latvian Neuvostotasavallassa Riian vaunutehdas Rigas Vagonbuves Rupnica eli RVR, Venäjän Sosialistisessa Federatiivisessa Neuvostotasavallassa Ust-Katavin vaunutehdas sekä Leningradin raitiovaunukonepaja.

PCC-vaunujen tarina on kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen ja poliittisia rautaesirippuja murtanut ja kopioitu.

Amerikkalaisten suunnittelema telikonstruktio antaa paljon anteeksi huonolle ratainfralle. Siksi se on ollut kommunistisissa maissa hyvin pärjännyt vaunutyyppi. Ja pärjää yhä edelleenkin huonolla hoidolla olevilla radoilla.

Toinen juttu ovat ZIU-johdinautot. Ne ovat puhtaasti neuvostotuotteita ja suunniteltu "kertakäyttöisiksi" eli suunnitelmatalouden kannalta ei ole hyväksi ajaa kovin vanhoilla busseilla, koska se haittaa valmistajakombinaattien pääsemistä uusiin tuotantoennätyksiin. Neuvostoliittolaiset "PCC"-raitiovaunut on tietenkin valmistettu myös näillä kriteereillä, mutta olosuhteiden pakosta niitä on tekohengitetty. Jopa siinä määrin, että nykyään Euroopan Unionissakin voi sellaisilla matkustaa. Nimittäin Väinänlinnassa on sekä RVR:n ja Ust-Katavin vaunuja arkiliikenteessä.
 
Tatrastakin oli erikseen "SU"-versiot. Esimerkiksi Tallinnaan uutena hankitut sinänsä mukavakulkuiset KT4:t ovat nimenomaan KT4SU:ita. Ne ovat selvästi "karvalakkimaisempia" kuin viime vuosina käytettynä hankitut ex DDR:läiset sisarensa. Mielenkiintoinen, mutta hyvin symbolinen, yksityiskohta ovat ovet. KT4SU:issa ovet eivät sulkeudu "kokonaan". Ovien lehtien väliin ei toki jää rakoa, mutta ovi ei painu kiinni loppuun asti. Itä-Saksan tuliaisissa tuota yksityiskohtaa ei jostain syystä koskaan tapaa. Tietenkin on olemassa joukko asioita, jotka johtuvat mm. siitä, millaisella kunnossapidolla vaunut ovat olleet elämänsä aikana. 20 - 25 -vuotiaille vaunuille on myös voitu tehdä erilaisia muutostöitä (ja vastaavasti jättää jotain tekemättä).

Lisenssisopimus ei tee Tatrasta siltikään länsiratikkaa. Eivätpä Lada-autotkaan muutu / muuttuneet oikeiksi Fiateiksi vain sen takia, että lisenssit oli hankittu lännestä.
 
Takaisin
Ylös