Turun ja Viipurin raidekaaviot

Liittynyt
4 Heinäkuu 2005
Viestit
1,069
SRS:n sivuilla on hieno kaavio helsingin rataverkosta vuonna 2009
http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/liikenne/ratakaavio2009.gif
Mutta pystyykö kukaan kertomaan että onko vastavallaista Turun ja viipurin rataverkoista, vai onko tuo kyseinen tarkempi tieto että miten ne radat oli, hävinnyt historian hämärään...
Ne kartat mitä SRS:n sivuilta löytyy näyttää vain, esim missä oli ohitus raiteet tai minkälaiset olivat halliraiteistot. jos joku vielä pystyy selvittämään kyseisen asian niin ainakin minä olisin kiitollinen asiasta.
 
Turun raiteiden kulusta on kohtuullisen tarkka tieto olemassa.
Sen sijaan sitä en tiedä, onko kukaan piirtänyt täsmällistä raidekaaviota.
Raidekaavio on nyt tarpeen, kun kirjoitan Turun raitioteistä kirjaa.

Turun raitioteiden raidekaaviosta puhuttaessa on syytä huomata, että Turussa oli kolme raitioteiden suurta "kehitysvaihetta", joissa raidekaavio oli huomattavan erilainen:
- Yksiraiteinen sähköraitiotie 1908 - 32
- Kaksiraiteinen sähköraitiotie, päävaihtoasema Aurakadulla 1932 - 49/50
- Kaksiraiteinen sähköraitiotie, päävaihtoasema Eerikinkadulla 1949/50 - 1972

Eri kehitysvaiheet näkee www.raitio.org - sivuilta Turun linjakartta

Merkittävin ero on luonnollisesti Kauppatorin ympäristön raiteistossa, mutta myös esim. Puistokadun / Linnankadun sekä Hämeenkadun / Uudenmaankadun rataristeykset muuttuivat täysin erilaisiksi.

Turun raitioteissä on ollut muutamia "eksoottisia" raideratkaisuja kuten:
- "Börsin lenkki" eli Linnankadun, Kauppiaskadun, Eerikinkadun ja Aurakadun rajaamaa korttelia kiertänyt raidesilmukka, joka oli alunperin osa v. 1908 yksiraiteista sähköraitiotietä, muuttui v. 1933 linjan 3 kääntölenkiksi ja toimi 1950-67 lähinnä yhteytenä Pohjolan linjalta Tuomiokirkkosillan suuntaan.
- Kotimäenkadun kolmioraide
- Rautatieasemalle 1950-luvun alussa rakennettu kolmioraide
- Ylimenovaihteita 1930-luvulla ainakin Ratapihankadulla ja Itäiselläkadulla
- Puistokadun vaihtoasemaa ympäröivät vaihteet: linjoilta 2 ja 3 ei ollut suoraa raideyhteyttä Martinsillalta Linnankadulle (halliin)
 
Lisää Börsin lenkin eksotiikkaa:
Vuoteen 1949 saakka Börsin silmukkaa oli mahdollisuus ajaa jatkuvasti ympäri, joten:
- Satamasta tuleva vaunu saattoi ajaa Börsin lenkin ympäri ja palata takaisin satamaan.
- Satamasta Nummenmäelle kulkeva ylimääräinen vaunu ajoi Börsin lenkin ympäri ja jatkoi Auransillan kautta Nummenmäelle.

"Eksoottinen" raideratkaisu oli myös Kuninkaankartanon-, Martin- ja Stålarminkadun rajoittama kortteli.
- Itäisenkadun suunnasta tulevan kolmosen kääntölenkki 1932-1940.
- Martinsillan valmistuttua 1940 sillan suuntaan menevä vaunu kulki Kuninkaankartanonkadun kautta, mutta sillalta tuleva vaunu kääntyi
Martinkadulta vasemmalle Stålarminkadulle.
- Vuoden 1951 keväästä lähtien kolmonen kulki korttelissa kuten ennenkin, mutta kakkonen teki kolmioraidekäännöksen Martin- ja Kuninkaankartanonkatujen kulmassa.
- Kesällä 1951 rakennettiin käyräraide vaihteineen Stålarmin- ja Kuninkaankartanonkatujen kulmaan. Kortteli oli sitten täysin ympäriajettava ja
kakkonen rupesi kääntymään korttelin ympäri.
- Kakkoslinja jatkettiin 1956 Korppolaismäkeen, jonne menevä vaunu jatkoi suoraan Martinkadulta Korppolaismäen suuntaan, mutta paluuraide yhdistettiin Stålarminkadulle jo 30-luvulla rakennettuun pistoraiteeseen, joten keskustan suuntaan kulkevat kakkosen vaunut koukkasivat
Kuninkaankartanonkadun kautta.
Siis parhaaseen aikaan kortteliin tuli kaksoisraiteet kolmesta suunnasta, korttelin joka kantilla yksi raide, joka kulmassa kaksi vaihdetta, mutta ei yhtään raideristikkoa.
 
Takaisin
Ylös