Helsingin vaihteiden urasyvyys risteyksessä

Compact

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
20 Heinäkuu 2005
Viestit
2,244
Vaihteen risteyksen kohdalla laippaura on madallettu ja tällaisen kohdan yli ajetaan pyörän laippojen varassa, ei kulkukehällä.

Ri60-urakiskotetun radan vaihteissa risteyksen matalan uran syvyys on 17 mm, johon nousuramppi tuo 25 mm korkean pyörän laipan 1:100 kaltevuudessa uran pohjalta. Jos pyöränkehän leveys on yli 90 mm, ja risteyssuhde on pienempi kuin 1:6, voitaisiin risteyksissä käyttää syviä uria ja pyöränkehän kantoa. Helsingissä pyöränkehän leveys on vain 83 mm. Vaihteiden kaarresäde on 95-prosenttisesti 50 m. Pisimpien vaihteiden kaarresäde on 100 m ja lyhimpien, hyvin harvinaisten, 20 m. Jne... (Nummelin, Rautatievaihteet - Kehitys, rakenne ja kunnossapito, Helsinki 1994)

Tässä teknisesti melko hyvässä 1930-luvun kuvassa, josta sai tällaisen osasuurennuksen tehtyä, Hämeentien (oik.) ja Siltasaarenkadun (vas.) vaihteen risteyksessä ajetaan mielestäni syviä uria pitkin eikä nousta laipoille.

Olikohan "yhtiön" aikaan eri rakennemääräykset kuin "laitoksella".
 

Liitetiedostot

  • Uran syvyys1.jpg
    Uran syvyys1.jpg
    53.4 KB · Lukukerrat: 915
Hyvää uutta vuotta puolestani kaikille. Tämä on vuoden 2008 eka viestini. Ja lienee viestini nro 2727 tälle foorumille. :)

Rohkenen epäillä, että kuvassa on sama tilanne kuin saattaa olla ratikkaverkolla tälläkin hetkellä jossain. Käytössä risteyksen laippaura kuluu ja syvenee ja lopulta päädytään tilanteeseen, jossa kulkukehä ottaa kiinni kiskon harjaan ja alkaa näyttää siltä, ettei ajetakaan enää laipan varassa. Tässä vaiheessa kulkukehästä tulee pääasiallinen kantava pinta, koska se pienemmän pintapaineen vuoksi kuluu vähemmän kuin uran pohja. Toisaalta syntyy tilanne, jossa joko kulkukehä tai uran pohja kuluvat entistä enemmän siksi, että jomman kumman tai molempien täytyy liukua. Pyörähän pyörii vain yhdellä nopeudella, joten halkaisijaeron vuoksi kehänopeus on laipan harjalla suurempi kuin kulkukehällä, vaikka vaunun etenemisnopeus on uran pohjalla ja kiskon harjalla sama.

Kun vaihde on kulunut tällaiseksi, pyörä ei kolahda laippauran kohdalla, koska sen hetken pyörää kantaa laippa.

Foorumin ratikkakuskit: Kun töissänne taas katselette kiskoja, kertokaapa, onko jossain kuvaamallani tavalla kulunut vaihteen risteys? Mulla on muutama kuva Stockmannin nurkalta Mannerheimintieltä toukokuusta 2006 ajalta ennen niiden kuluneiden vaihteiden uusimista. Mutta siinä olivat kuluneet kielisovitukset uusimiskuntoon ennemmin kuin risteykset. Toisaalta rataosasto kai huoltaa risteyksiä hitsaamalla laippauraan tarvittaessa täydennystä.

Antero
 
Foorumin ratikkakuskit: Kun töissänne taas katselette kiskoja, kertokaapa, onko jossain kuvaamallani tavalla kulunut vaihteen risteys?

En ole nähnyt tarkoittamallasi tavalla kuluneita vaihteita tai ristikoita. Tämä voi tietenkin johtua havaintokykyni puutteesta tai sitten ( todennäköisempi..) ratapuoli valvoo tilanetta ja hitsausporukat korjaavat.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tässä vielä eräs kuva vaihteesta 1930-luvulta. Katu on vilkas autoväylä, joten kiskot kiiltävät myös siitä syystä. Vaihteessa lienee sähkökääntölaite. Vaihteenkielet ovat suoralle raiteelle. Vasemmalle kääntyvässä raiteessa ulkokaarteen puolella heti vaihteenkielen jälkeen ennen risteystä kiiltää myös uran pohja. Uran pohja syvenee normaaliksi melko pian risteyksen jälkeen. Vaikka suurentaisi kuvaa, suoran raiteen kiskossa ei näy vastaavaa uran syvyyden madallusta, tai sitten sitä ei vain "näy".
 

Liitetiedostot

  • Vaihde.jpg
    Vaihde.jpg
    89.4 KB · Lukukerrat: 893
No tässä on vaihde, joka on ensimmäistä päivää käytössä. Mannerheimintie 7.7.2008.
Pyörän kulkukehä kantaa risteyksessä. Vai näyttääkö se vain siltä?
 
Pyörän kulkukehä kantaa risteyksessä. Vai näyttääkö se vain siltä?
Kuvan perusteella laippaura näyttää syvältä ja kiskon harjan pinnalta on maali kulunut koko risteyksen matkalta. Jos laippa kantaisi tässä, kiskonharja ei kuluisi. Kuva on sen verran viisto, ettei siitä näy laippauran pohjaa. Jos se ei ole kirkas, silloin laippa ei ole pohjaa vasten vierinyt.

Omiin työnaikaisiin kuviini ei ole sattunut kuvaa, josta näkisi asiaa tarkemmin. Mutta sen verran kuitenkin näkee, että esim. Simonkadulta Mannerheimintielle etelään käytettävä Mannerheimintien vaihde Forumin edustalla näyttää kulkukehän varassa ajettavalta. Risteys on suora ja loiva niin, että edellytys kulkukehän kantamiselle risteyksen matkalla on olemassa. Risteyksen viereisen kiskon laippaura on kavennettu risteyksen kohdalta estämään laipan ja risteyksen kärjen kohtaaminen.

Tämäkin on asia, joka pitää Variot vähän paremmassa kunnossa, eli ne paukkuvat vähän vähemmän kulkukehän kuin laipan varassa ajettaessa.

Antero
 
Kuvan perusteella laippaura näyttää syvältä ja kiskon harjan pinnalta on maali kulunut koko risteyksen matkalta. Jos laippa kantaisi tässä, kiskonharja ei kuluisi. Kuva on sen verran viisto, ettei siitä näy laippauran pohjaa. Jos se ei ole kirkas, silloin laippa ei ole pohjaa vasten vierinyt.
Tässä vielä kuva Kaivokadun ensimmäisen vastavaihteen risteyskappaleesta. (poikkeava raide oikealle Lasipalatsille). Jotenkin näyttäisi, että uranpohjia ei ole "aurattu".
Mutta kai jollakulla on yhteyksiä HKL:n ratapuoleen. Että eikun kyselemään!
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mutta kai jollakulla on yhteyksiä HKL:n ratapuoleen. Että eikun kyselemään!

Silmä on ratahommissa yllättävän hyvä mittari. Käytössä on kolme syväuraista vaihdetta eli myötävaihde Simonkadulta Mannerheimintielle etelään, myötävaihde Mannerheimintieltä etelästä Kaivokadulle ja vastavaihde Kaivokadulta Mannerheimintielle pohjoiseen. Kaikissa poikkeava raide on risteyksen kohdalla suora, kuten taitaa itse asiassa olla joissakin Pasilan uusista vaihteista (mutta ilman syvää uraa).

Sikäli syvä ura on meillä haasteellinen, että saksalaisten normien mukaan pyörän leveytemme ei riitä syviin uriin millään risteyskulmalla. Iso-Britanniassa sen sijaan käytetään kylmästi syviä uria jopa 90 asteen risteyskulmilla, joten koulukuntaeroja on tässäkin. Joka tapauksessa kapean pyörän kanssa syvä ura ei ole yhtä hiljainen kuin voisi olla, mutta luultavasti Variotramien kanssa kuitenkin inhimillisempi kuin laippa-ajo.

Keskustelua käydään tällä hetkellä myös jopa 110 millin pyöriin siirtymisestä. Silloin syviä uria olisi varaa käyttää selvästi enemmän. Hetkessä muutos ei kuitenkaan onnistuisi. Rataverkon kaikilla osilla kiskon harjan ja katupinnan keskinäinen etäisyys ja korkeusasema eivät ole sellaisia, että leveitä pyöriä voisi suoraan käyttää. Näiden kohtien korjaamisen jälkeenkin menisi aikaa ennen kuin koko kaluston pyörät uusiutuvat.
 
Keskustelua käydään tällä hetkellä myös jopa 110 millin pyöriin siirtymisestä. Silloin syviä uria olisi varaa käyttää selvästi enemmän. Hetkessä muutos ei kuitenkaan onnistuisi. Rataverkon kaikilla osilla kiskon harjan ja katupinnan keskinäinen etäisyys ja korkeusasema eivät ole sellaisia, että leveitä pyöriä voisi suoraan käyttää. Näiden kohtien korjaamisen jälkeenkin menisi aikaa ennen kuin koko kaluston pyörät uusiutuvat.
Tuo ei voi olla muuta kuin kannattava ajatus koko Helsingin raitioliikenteen kannalta.
Raide-etäisyydenkin leventäminen (2,5 > 3.0m) kesti kymmenen vuotta.
Ja aikaahan on. Tässä joulukuussa tulee täyteen 118 vuotta raitioliikennettä Helsingissä.
Nyt pitää sitten vain aloittaa!
 
Kävin tänään katsomassa ja kuuntelemassa näitä syväuraisia vaihteita. Nr on lähes äänetön, Vario ei ole äänetön tässäkään. Toki hiljaisempi kuin laippauralla ajettaessa.

Mielenkiintoisinta oli kuitenkin se, että suorat risteykset ovat ainakin nyt uusina hiljaisempia kuin entisissä vaihderisteyksissä ajo. Sekä Nr:ien että Varioiden kanssa.

Kulkukehän varassa ajo ja kapea kulkukehä aiheuttanevat risteyksen kärjen nopeaa kulumista. Albertin viimeksi linkittämässä kuvassa näkyy, miten lyhyt on se matka, jolla kulkukehä on yhtä aikaa poikkeavan raiteen ja risteyksen kärjen varassa ja miten vähän on sillä matkalla kantavaa pinta-alaa. Tänään tosin maali oli vaihteista kulunut jo hieman leveämmältä matkalta.

Antero
 
Lämmitetääns tätäkin viestiketjua taas:

Eli selvitysraportti syväuraisten raideristeysten käyttöönoton hyödyistä ja edellytyksistä Helsingin raitiotieverkolla on (lopultakin) ilmestynyt ja julkaistu osana HSL:n julkaisusarjaa: Syväura-raportti

Valitettavasti painettua julkaisua ei ole vielä saatavissa, mutta sekin tulee saataville lähiaikoina, kunhan se ehditään painaa.

Lisätietoja raportista allekirjoittaneelta :cool:
 
Kyllä, tuo raportti vaikutti ensi lukemalta erittäin asiantuntevalta ja kattavalta. Perustelut syväuraisiin ristikoihin siirtymiselle nopeimmalla mielekkäästi toteutettavissa olevalla aikataululla ovat vahvat.

Ja tuhannes viesti.
 
Kyllä, tuo raportti vaikutti ensi lukemalta erittäin asiantuntevalta ja kattavalta. Perustelut syväuraisiin ristikoihin siirtymiselle nopeimmalla mielekkäästi toteutettavissa olevalla aikataululla ovat vahvat.
Samaa mieltä. Ja onnittelu Jannelle hyvästä työstä!

Antero
 
Raportti vaikuttaa olevan perusteelista työtä.

Yksi kohta laittaa kuitenkin miettimään. Osa 9 ehdotuksia toimenpiteiksi. Sivu 36, kappale kaksi.
Selvitys syväuraisten vaihteiden ja raideristeysten käyttöönoton hyödyistä ja edellytyksistä Helsingin raitiotieverkolla sanoi:
Näitä leveäpyöräisiä vaunuja pitäisi linjan normaalin ruuhka-ajan vaunumäärän lisäksi olla riittävä
määrä varalla.

Onko niitä ?

Varavaunujen hankkiminen tätä syväuraisuutta varten aiheuttaa varmasti kustannuksia. Käykö niin että vasta uusien vaunujen sarjavalmistus ( joskus muutaman vuoden päästä ) tuottaa tarpeeksi kurantteja varavaunuja tähän tarkoitukseen. Aika näyttää miten käy. En tiedä vastausta.
 
Ymmärrän tuon niin, ettei yhtään vaunua tarvitse nykyistä enempää hommata, vaan jonkin verran useampaan on vaihdettu leveät pyörät, mitä normaalisti projektin senhetkisessä vaiheessa tarvitaan.

Ymmärsin siis, että nykykalustoon voidaan vaihtaa leveämmät pyörät, ja että projekti toteutettaisiin "linja kerrallaan".
 
Takaisin
Ylös