Maailman suurimmat raitiotieverkot?

SD202 sanoi:

Voidaankos muuten Budapestia pitää ihan perinteisenä raitiotiekaupunkina, kun kaikki raitiovaunut taitavat olla kahteen suuntaan ajettavia. Kaupungissa ei taida edes olla yhtään raitiovaunun kääntösilmukkaa...? Ei kun hetkonen: linjalla 56 taisi sellainen olla ainakin toisessa päässä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Raitiovaunu on nähdäkseni mikä hyvänsä junaa kevyempi raideliikenneväline, jota käytetään, tai ainakin periaatteessa voitaisiin käyttää, kadulla maantieliikenteen seassa. Olivat ne sitten kaksisuuntaisia tai ei. Jos yksisuuntaisuus olisi vaatimuksena, Helsingin sähköraitiotietkään eivät olisi kelvanneet kategoriaan historiansa alkuvaiheessa...

Vielä keskusteluun suurimmasta raitiotieverkosta:
LRTA väittää Sofian raitioteiden pituudeksi 222 kilometriä, Katowicen muistaakseni 253. Tietääkö kukaan, ovatko tiedot ratapituuksia, vai joitakin muita mittoja? Olisivat joka tapauksessa vahvoja kandidaatteja Venäjän länsipuolisen Euroopan suurimmaksi raitiotieverkoksi.

Vielä todettakoon, että vaikka Helsinki noin 46 kilometrin ratapituudella (viittaan Compactin ja Safkan mittaustuloksiin toisessa ketjussa) onkin korkeintaan keskikokoinen ratikkaverkko, pikainen silmäys osoitti sen sijoittuvan peräti sijan 13. tienoille jos vain metrin raideleveyden verkkoja tutkitaan. Joistakin verkoista tosin ainoa käytettävissä oleva lähde oli LRTA.

Mikko Laaksonen sanoi:

marX sanoi:

ainakin Pietari on kutistunut Melbournea pienemmäksi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olisi hyvä tietää, mikä on Pietarin tilastollinen tilanne tällä hetkellä. En selvittänyt nykyistä verkon pituutta yms. paikalla ollessani.

Klikkaa laajentaaksesi...

Pietarissa oli kai aina neuvostovallan loppuvuosiin asti käytössä kaikki linjanumerot väliltä 1-65. Nykyisin on enää 46 linjanumeroa. Joillakin alueilla palvelu on supistunut olemattomiin, esimerkiksi Vasilin saarella kulkee enää sisäinen linja 1. Joissakin kartoissa on ollut teksti, että Srednij Prospektin remontti valmistuisi vuoden 2004 lopussa ja raitioliikenne palaisi sille, mutta hiljaista on ollut. Joitakin osuuksia on sentään viime vuosina korjattu. Julkisuudessa on ollut myös suunnitelmia täysin uuden poikittaispikaraitiotien rakentamisesta eteläisiin lähiöihin.

Oma käsitykseni on, että raitioliikenne toimii välttävästi eteläisissä, lounaisissa ja pohjoisissa lähiöissä, mutta keskustassa siitä ei ole juuri iloa. Ruuhka-aikaan vaunut jumiutuvat täysin loputtomiin autojonoihin ja ne ovat täysin tyhjiä. Lähiöissä raitioliikenteelle on yleensä rakennettu omat kaistat, joten ne eivät juutu ruuhkiin aivan niin herkästi. Risteysten ajaminen tukkoon on lähiöissäkin ongelma.

Kalusto on aivan uusimpia vaunuja lukuunottamatta lohduttomassa kunnossa.

Täällä tietoa Pietarin raitiolinjoista:

http://spbtrans.ru/trams.htm

Vastauksia Puolasta

Samasta aiheesta oli keskustelua Swetramway Forumissa:
http://www.ss.se/forum/viewtopic.php?t=10045

Aiheesta annettiin lähteeksi Jacek Wesolowskin internet -sivu:
http://www.p.lodz.pl/I35/personal/jw37/urbtr/index.html
jolla on aiheesta alasivu:
http://www.p.lodz.pl/I35/personal/jw37/urbtr/eurotram.html#networks

Mielenkiintoista tietoa.

Wesolowskin mukaan suurin verkosto olisi Rhein-Ruhrin verkosto, joka tosin muodostuu useammasta erillisestä osasta, joiden välillä ei voi liikennöidä samoilla vaunuilla (1000 mm ja 1435 mm raideleveydet, Duisburgin 1435 mm verkko on osittain mitoitettu vain 2,2 m leveille vaunuille).

Tämän jälkeen suurin olisi Karlsruhe, sitten Budapest (mukaan luettuna HEV-junat), sitten Pietari, Köln-Bonn, Melbourne, Moskova, Katovice, Wien, Milano, Berliini.

Wesolovski esittää näköjään välillä esim. Düsseldorfin ja Duisburgin sekä mukaanluettuna Ruhrin verkkoon että erillisenä. Toinen kahteen kertaan esitetty on Köln.

No, joka tapauksessa voitaneen sanoa että:

- Suurin yhteenliittyvien mutta teknisesti yhteensopimattomien raitioteiden verkosto on Ruhrin alue, toiseksi suurin tällainen verkko on Budapest.
- Suurin yhteensopivan raideliikenteen verkosto on Karlsruhe, mutta verkostossa on rautatieosuuksia.
- Pietari olisi Wesolowskin listan mukaan suurin "perinteinen" raitiotie.

Tilaston tuoreudesta ei ole tietoa.

Wesolowskin nettisivu on muutenkin hyvin kiinnostava, pohdintoja ja kartoituksia eri aiheista.

JE sanoi:

Siihen en oikein malta uskoa, että Pietari olisi vielä Melbournea pienempi. Varmasti verkko on pienempi kuin vuoden 2001 lukema 285 km, mutta sinänsä suuretkaan lakkautukset eivät välttämättä ole suhteessa suuria, kun isosta verkosta on kysymys. Tuoreimman näkemäni linjakartan perusteella arvioisin puhtaasti näppituntumalla että verkolla olisi yhä ratapituutta noin 270 kilometriä. Linjapituus on toki laskenut enemmän linjojen määrän vähentyessä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tähän vanhaan ketjuun kommenttina, että nyt kun hihat ovat Pietarissa kovasti heiluneet lakkautusten suhteen, luulen, että verkon pituus on laskenut jo merkittävästi. Vuoden 2009 tilanne on täysin eri kuin vuoden 2001 tilanne.

Venäjäksi lakkautukset esitetään täällä

Viimeisin kartta löytyy täältä kommentteineen.

Joillakin reiteillä saattaa olla vielä toivoa, sillä niitä ei ole purettu liikenteen loputtua (esim. Sadovajan hyväkuntoinen osuus, jota käyttivät linjat 3 ja 14 sekä Suomen asemalta Liteiny Prospektin kautta Ulitsa Maratalle johtava rata. Sen sijaan linjan 11 käyttämä rata Marinski-teatterin lähistöltä Vasilin saarelle on jo osittain purettu.

Pietarissa 90-luvulla paljon pyörineenä kun katson tuota linkattua karttaa, niin kauhealta näyttää. Uusia linjapätkiä ei taida olla kuin yksi eikä sekään pitkä, sen sijaan kantakaupungista on hävinnyt noin 80 % verkosta. Monet linjat on lyhennetty alle puoleen entisestä tai lakkautettu kokonaan. Arviolta korkeintaan puolet entisestä kokonaisreittipituudesta on jäljellä.

Verkoston ja kaluston surkea kunto olivat tosin jo 90-luvulla johtaneet siihen, että raitiovaunut liikkuivat reiteillään silloin kuin muistivat ja puolen tunnin odotuskaan ei ollut mitenkään tavatonta. Kun meno lisäksi oli taaperon vauhtia, niin tapahtunut kehitys on tietyssä mielessä ihan loogista. Jos koko senaikainen verkosto olisi haluttu uudenaikaistaa ja kunnostaa niin, etteivät kiskot ole kadusta irrallaan, olisi ruplia tarvittu melkoinen kasa.

Vs: Vastauksia Puolasta

Mikko Laaksonen sanoi:

Wesolowskin mukaan suurin verkosto olisi Rhein-Ruhrin verkosto, joka tosin muodostuu useammasta erillisestä osasta, joiden välillä ei voi liikennöidä samoilla vaunuilla (1000 mm ja 1435 mm raideleveydet, Duisburgin 1435 mm verkko on osittain mitoitettu vain 2,2 m leveille vaunuille).

Tämän jälkeen suurin olisi Karlsruhe, sitten Budapest (mukaan luettuna HEV-junat), sitten Pietari, Köln-Bonn, Melbourne, Moskova, Katovice, Wien, Milano, Berliini.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ylä-Sleesian verkko mainitaan wikipediassa 342 km pitkäksi, mikä kyllä saattaa olla linjapituus. Iso systeemi on kuitenkin kyseessä, vaikka siitä jälleen 4 km pistettiin matalaksi vuodenvaihteessa. Vastustan sen kutsumista Katowicen verkoksi, kun puolet linjoista ei missään vaiheessa käy Katowicessa

Varsovan raitiotieverkko on myös 243 km pitkä (linjapituus 470 km), mistä ajoradalla 52 km...

Ylä-Sleesian verkolla saattaa hyvin olla kokoa yhä runsaat 200 km, mutta tuo päälle 300 km on tosiaan linjapituus (linjat päästä päähän yhteenlaskettuna). Varsovan yli 200 km on puolestaan raidepituus, joka on reittipituuteen nähden lähes kaksinkertainen, koska kaksiraiteisen radan molemmat raiteet on laskettu aina mukaan.

Reittipituudella mitaten yli 200 km verkostoihin pääsevät Ylä-Sleesian ohella ainakin Melbourne, Budapest, Milano ja Wien (jos mukaan lasketaan pikaraitiotie/kevytmetro U6). Samoin Ruhrin verkosto, jos kaupunkien radat lasketaan yhteen, ja Kölnin-Bonnin verkosto, jos ainakin aiemmin muodollisesti rautatieksi luetut osuudet lasketaan mukaan.

Tästä joukosta löytynevät tätä nykyä laajimmat raitiotiejärjestelmät, jos reittipituuteen ei lasketa mukaan rautatieosuuksia, eikä mukaan liioin oteta jossain määrin raitiotietyyppisiä mutta kuitenkin rautateiksi luokiteltuja paikallisratoja (kuten Tukholman Roslagsbanan tai Budapestin HEV)

Pietarin uusin raitiotiekartta löytyy täältä:

http://electrotrans.spb.ru/7/page8.html

Karttaan piirretyistä reiteistä useat, etenkin lähellä keskustaa sijaitsevat, ovat tätä nykyä täysin vailla liikennettä. En usko, että liikennöityä rataa on enää kahtakaan sataa kilometriä. Reilusti päälle sadan kilometrin kylläkin.

Edit: suurin raitiotien reittipituus (pois lukien raitiovaunuin liikennöidyt rautatien osuudet) lienee Melbournessa, jonka järjestelmän reittipituus on noin 245 km. Erinäisten lähteiden mukaan reittipituus olisi Ylä-Sleesian verkolle samainen 245 km, mutta äskettäiset lakkautukset lienevät vähentäneet sitä.

JE sanoi:

Varsovan yli 200 km on puolestaan raidepituus, joka on reittipituuteen nähden lähes kaksinkertainen, koska kaksiraiteisen radan molemmat raiteet on laskettu aina mukaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Näin rupesin itsekin epäilemään, kun Varsovassa kuitenkin lähes kaikilla rataosilla kulkee 3-4 eri linjaa. Sovitaan siis, että verkon pituus on 125 km (Linjan 20 nyt remontissa oleva loppupätkä Boernerowoon on näet yksiraiteinen).

Olisiko kuitenkin paras tapa mitata järjestelmän suuruutta laskea päivittäin liikkeellä olevien vaunujen määrää? (Varsova ilmoittaa, että ruuhka-aikana kierrossa on 790 vaunua.) Tai ehkä vielä parempi: vuosittaista matkustajasuoritetta?

Max sanoi:

Olisiko kuitenkin paras tapa mitata järjestelmän suuruutta laskea päivittäin liikkeellä olevien vaunujen määrää? (Varsova ilmoittaa, että ruuhka-aikana kierrossa on 790 vaunua.) Tai ehkä vielä parempi: vuosittaista matkustajasuoritetta?

Klikkaa laajentaaksesi...

Hyviä kysymyksiä. Mitä se suuruus on?

Jos ajatellaan nimenomaan ”raitiotieverkkoa”, silloin tarkoitettaneen raitioliikenteen yksinomaiseen käyttöön rakennettua rataa. Tällöin pidän oikeana tapana mitata linjaradan, ei linjaraiteen pituus. Sillä rata voi olla yksi- tai kaksiraiteinen, mutta toiminnallisesti molemmat ovat sama asia.

Linjaradan pituus ei vielä kerro mitään siitä, miten paljon järjestelmää käytetään. Sitä voidaan mitata joko tarjotuilla tai käytetyillä paikkakilometreillä. Ei vaunuina, koska vaunun käsite on nykyään liian epämääräinen. Pisimmät vaunut ovat nykyään 52 m ja lyhimmät lienevät Lissabonin 2-akseliset, joiden pituus taitaa olla 8 m. Ei myöskään matkoina tai nousuina, koska enemmän käytetään sellaista järjestelmää, jossa matkustetaan pidempiä matkoja.

Mutta toki voi mitata monia muitakin asioita. Kuten vaunujen määrää tai vaunuston yhteispituutta, joka ottaa jo huomioon eri kokoiset vaunut. Voidaan laksea päivän aikana liikenteessä olevien vuorojen määrä, joka kuvaa jo palvelutasoa jollain lailla. Mutta tässäkin on jo harhan mahdollisuus. Esim. Ludvigshafenissa oli 7 vaunua, jotka ajoivat vain yhteensä 20 vuoroparia päivässä joulukuussa suljetulla tunneliosuudella. Eipä se kovin mittavaa raitioliikennettä ollut, vaikka oli isohko lisäys vaunustoon mutta kovin vajaalla käytöllä.

Linjojen määrä ei minusta kuvaa paljon mitään. Sillä yhtä pysäkkiä käytetään yhtä paljon, kulki siitä ohi vain yksi linja 2 minuutin välein tai 10 linjaa, joilla kullakin vuoroväli on 20 minuuttia. Sama koskee yhteenlaskettua linjojen pituutta. Raitotie ei siitä laajene, että aiemmin yhtenä linjana ajettu linja jaetaan säästösyistä kahdeksi, joista toinen alkaa ajaa lyhyempää reittiä. Linjaston pituus kasvoi vaikka toimintaa supistettiin.

Antero

Tulevasta huhtikuusta alkaen Helsingin raitiotien rataverkon pituus on 50 km ja raidepituus 112 km.

Suomen rautateiden rataverkon pituus on 5905 km ja raidepituus 8830 km. (RHK:n omistamat osuudet)

Esimerkki: junalla Helsinki-Pasila on 3 km rataverkkoa ja 33 km raidepituutta.

Helsingin metron rataverkon pituus on 21 km ja raidepituus lienee yli 50 km. Kunnossapitoon kuuluu myös entisen Oulunkylän-Herttoniemen Rautatien jäljellejäänyt osuus.

Compact sanoi:

Esimerkki: junalla Helsinki-Pasila on 3 km rataverkkoa ja 33 km raidepituutta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Takerrun olennaisuuksiin:

Koska ilmeisesti ratapihojen kaikkia raiteita tuohon ei ole mukaan laskettu, tulkitsen, että olet laskenut 3 km matkan 11 kertaa. Helsingin ja Pasilan henkilöasemien välillä kulkee kuitenkin "vain" 10 raidetta.

Virallisestihan koko alue on samaa liikennepaikkaa, joten kyseessä ei edes ole varsinainen (liikennepaikkojen välinen) rataosuus, joiden raidemäärä tilastoidaan erikseen.

tlajunen sanoi:

Takerrun olennaisuuksiin:

Klikkaa laajentaaksesi...

Laskin tuohon karkeaan laskelmaan mukaan yhdenneksitoista raiteeksi osuudella osan matkaa olevan tavaraliikenneraiteen. Tarkoitukseni oli vain yksinkertaisella tavalla kuvata rataverkon ja raiteen pituuseroasia, koska niitä lukuja näytetään sotkettavan keskenään yhtenään. Ja verrataan siis eri kaupunkien kokoa eri määreillä.

Helsingin ja Pasilan tarkat metrilukemat saa RHK:n tilastoista, tuo kolme kilometriä on henkilöliikenteen tariffikilometri. Valitan aiheutettua hämminkiä!

JE sanoi:

Reittipituudella mitaten yli 200 km verkostoihin pääsevät Ylä-Sleesian ohella ainakin Melbourne, Budapest, Milano ja Wien (jos mukaan lasketaan pikaraitiotie/kevytmetro U6). Samoin Ruhrin verkosto, jos kaupunkien radat lasketaan yhteen, ja Kölnin-Bonnin verkosto, jos ainakin aiemmin muodollisesti rautatieksi luetut osuudet lasketaan mukaan.

- -

Edit: suurin raitiotien reittipituus (pois lukien raitiovaunuin liikennöidyt rautatien osuudet) lienee Melbournessa, jonka järjestelmän reittipituus on noin 245 km. Erinäisten lähteiden mukaan reittipituus olisi Ylä-Sleesian verkolle samainen 245 km, mutta äskettäiset lakkautukset lienevät vähentäneet sitä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tarkennuksena vielä, että reittipituudella tarkoitin näissä kommenteissani verkon pituutta (ja raidepituudella kaikkien raiteiden yhteenlaskettua pituutta, joka on huomattavasti suurempi)

Wikipediassa on annettu Toronton raitiotieverkon pituudeksi 305 km, mutta sen täytynee olla virhe. Joku tätä epäilikin sivun keskusteluosastolla. Sivun mukaan tomintakuntoisia vaunuja on 186 kpl (näistä nivelvaunuja 52 kpl, kaikki hankittu 1977-88) ja nousujen määrä vuodessa samaa luokkaa kuin Helsingissä. Tätä taustaa vasten on hieman vaikea uskoa, että reittipituus olisi kuusinkertainen Helsinkiin verrattuna.

http://en.wikipedia.org/wiki/Toronto_streetcar_system

Samaisessa artikkelissa on myös lista Toronton raitiotielinjoista jossa on ilmoitettu linjojen pituudet (näillekään ei tosin ole annettu lähdettä). Laskimella kaikkien linjojen yhteenlasketuksi pituudeksi tuli 116 km, mistä ei ainakaan minun nähdäkseni saa mitenkään 305 km koko järjestelmän pituudeksi.