Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,249
Tähän ketjuun voisi kerätä kaiken tietämisen arvoisen tästä kaupungin kenties merkittävimmästä ratikkapysäkistä sitten Raitiotientorin...
Vuonna 1967 avattiin Kaivokadun alittava Asematunneli rautatieasemalta City-Centeriin (=makkaratalo). Siinä yhteydessä luotiin liitekuvassa näkyvä uuden uljaan auto+metrokaupungin ehkä tähänastisista saavutuksista loistavin esimerkki eli Rautatieaseman raitiovaunupysäkki.
Kaivokadun idän suuntaan vievä eli loittoneva ajorata on kolmikaistainen, länteen suuntautuva eli lähestyvä liikennesuunta on kaksikaistainen. Saadaan autoliikenne ainakin sujumaan solmukohdan ohi! Rautatieaseman pääovien edustalla on laaja pysäköintialue, jossa on koko korttelin mittainen vinopysäköintialue ja aseman jalkakäytävää vasten on perinteinen reunapysäköinti. Pysäköintialueen läpiajoalue on useampikaistainen ja yksisuuntainen loittonevaan suuntaan päin, vinopysäköintialueen peruutuksia varten tarvitaan toki tilaa. Sanottaisiinko, että kolme kaistaa itään päin. Liikenneratkaisun vuoksi rautatieaseman pääovet ovat rakennuksen vähiten käytettyjä, koska niistä pääsee kätevimmin vain pysäköintialueelle.
Kaivokadulla on tunnelirakennuksen yhteydessä uudistettu ratikkapysäkkipari. Tarkempi analyysi: Asematunnelin porraskuilun kapeuteen mitoitetut laiturit ovat ilman mitään katoksia, ainoan piristyksen tarjoavat putkikaiteet, jotka eristävät laiturialueen autokaistoista. Vaunuja näkyy mahtuvan pysäkkialueelle yhtäaikaa lastaukseen kolme neliakselista, ja neljäs jo jonottaa perässä (kuvassa mv+pv, mv, mv). Auringosta ja kuutoslinjan perävaunun käytöstä voidaan päätellä, että nyt on iltaruuhka-aika. Se seikka ei välttämättä selviä katsomalla rauhallista Kaivokatua. Ruuhkia on nytkin Helsingissä, mutta ne ovat muualla. Pysäkille matkustaja pääsee ja myös pois ainoastaan Asematunnelin kautta betoniporraskuilun kautta. Porrassyöksyjen ahtauden ja mutkikkuuden voi yhä aistia, kun käy jäljellejätetyissä itäpuolen monumenteissa sitä ihmettelemässä. Alun perin on siis neljä porrassyöksyä eli kaikissa laiturialueen kulmissa. Teoriassa ratikkalaituri olisi pidempi, mutta sen käyttö estyy tunnelin portaikkojen estäessä liikkumisen, sekä että ulkopuolelle jääville osuuksille ei ole mistäänpäin suojateitä ja jalankulku on vielä estetty kaitein. Sitäpaitsi porrassyöksyt jo olemassaolollaan määräävät pysäkin hyötypituuden. Muuten, lähimmät Kaivokadun ylittävät suojatiet ovat Bermudan kolmion/Atskin (näkyy kuvassa) ja Sokoksen/Sosiksen välillä.
Asematunneli on tässä kuosissa rakennettu vastaanottamaan alakertaan esim. Castrén-tyyppisen metroradan. Rataa varten on jo Asematunnelin rakennusvaiheessa louhittu valmiiksi asemahalli ynnä muuta. Voitaisiinko sanoa, että tämä edustaa Castrénin hengessä rakennettua esimerkillisen hyvin toimivaa liityntäpysäkkijärjestelyä? On olemassa kaikki herkut: ratikka+metro+juna+bussi-yhteydet ovat kaikki tässä paikalla, aseman pysäköintialuetta voisi kuvata tunnuksilla Kiss+Ride ja Park+Ride ja lisää P+R-alueita on City-Centerissä makkaran kohdalla ja tästä löytyy kauppojakin kaikkiin makusuuntiin aivan lähinurkilta. Tuolloin jopa palveleva viinakauppa oli Asematunnelissa! Ratikkapysäkkialue saisi kyllä olla suuremmalla järjenkäytöllä suunniteltu. Onhan siinä sittemmin petrattu.
Tästä alkuperäisestä mallista on tätä ratikkapysäkkialuetta muutettu kovastikin. Tunneliportaikkoja on asteittain poistettu, suojateitä lisätty, autokaistoja vähennetty ja pysäköintialuetta supistettu. Muistatteko eri kehitysvaiheiden vuosilukuja? Jatkakaa tästä eteenpäin!
Postikorttikuva 1970-luvulta: Tapio P. Tukiainen
Vuonna 1967 avattiin Kaivokadun alittava Asematunneli rautatieasemalta City-Centeriin (=makkaratalo). Siinä yhteydessä luotiin liitekuvassa näkyvä uuden uljaan auto+metrokaupungin ehkä tähänastisista saavutuksista loistavin esimerkki eli Rautatieaseman raitiovaunupysäkki.
Kaivokadun idän suuntaan vievä eli loittoneva ajorata on kolmikaistainen, länteen suuntautuva eli lähestyvä liikennesuunta on kaksikaistainen. Saadaan autoliikenne ainakin sujumaan solmukohdan ohi! Rautatieaseman pääovien edustalla on laaja pysäköintialue, jossa on koko korttelin mittainen vinopysäköintialue ja aseman jalkakäytävää vasten on perinteinen reunapysäköinti. Pysäköintialueen läpiajoalue on useampikaistainen ja yksisuuntainen loittonevaan suuntaan päin, vinopysäköintialueen peruutuksia varten tarvitaan toki tilaa. Sanottaisiinko, että kolme kaistaa itään päin. Liikenneratkaisun vuoksi rautatieaseman pääovet ovat rakennuksen vähiten käytettyjä, koska niistä pääsee kätevimmin vain pysäköintialueelle.
Kaivokadulla on tunnelirakennuksen yhteydessä uudistettu ratikkapysäkkipari. Tarkempi analyysi: Asematunnelin porraskuilun kapeuteen mitoitetut laiturit ovat ilman mitään katoksia, ainoan piristyksen tarjoavat putkikaiteet, jotka eristävät laiturialueen autokaistoista. Vaunuja näkyy mahtuvan pysäkkialueelle yhtäaikaa lastaukseen kolme neliakselista, ja neljäs jo jonottaa perässä (kuvassa mv+pv, mv, mv). Auringosta ja kuutoslinjan perävaunun käytöstä voidaan päätellä, että nyt on iltaruuhka-aika. Se seikka ei välttämättä selviä katsomalla rauhallista Kaivokatua. Ruuhkia on nytkin Helsingissä, mutta ne ovat muualla. Pysäkille matkustaja pääsee ja myös pois ainoastaan Asematunnelin kautta betoniporraskuilun kautta. Porrassyöksyjen ahtauden ja mutkikkuuden voi yhä aistia, kun käy jäljellejätetyissä itäpuolen monumenteissa sitä ihmettelemässä. Alun perin on siis neljä porrassyöksyä eli kaikissa laiturialueen kulmissa. Teoriassa ratikkalaituri olisi pidempi, mutta sen käyttö estyy tunnelin portaikkojen estäessä liikkumisen, sekä että ulkopuolelle jääville osuuksille ei ole mistäänpäin suojateitä ja jalankulku on vielä estetty kaitein. Sitäpaitsi porrassyöksyt jo olemassaolollaan määräävät pysäkin hyötypituuden. Muuten, lähimmät Kaivokadun ylittävät suojatiet ovat Bermudan kolmion/Atskin (näkyy kuvassa) ja Sokoksen/Sosiksen välillä.
Asematunneli on tässä kuosissa rakennettu vastaanottamaan alakertaan esim. Castrén-tyyppisen metroradan. Rataa varten on jo Asematunnelin rakennusvaiheessa louhittu valmiiksi asemahalli ynnä muuta. Voitaisiinko sanoa, että tämä edustaa Castrénin hengessä rakennettua esimerkillisen hyvin toimivaa liityntäpysäkkijärjestelyä? On olemassa kaikki herkut: ratikka+metro+juna+bussi-yhteydet ovat kaikki tässä paikalla, aseman pysäköintialuetta voisi kuvata tunnuksilla Kiss+Ride ja Park+Ride ja lisää P+R-alueita on City-Centerissä makkaran kohdalla ja tästä löytyy kauppojakin kaikkiin makusuuntiin aivan lähinurkilta. Tuolloin jopa palveleva viinakauppa oli Asematunnelissa! Ratikkapysäkkialue saisi kyllä olla suuremmalla järjenkäytöllä suunniteltu. Onhan siinä sittemmin petrattu.
Tästä alkuperäisestä mallista on tätä ratikkapysäkkialuetta muutettu kovastikin. Tunneliportaikkoja on asteittain poistettu, suojateitä lisätty, autokaistoja vähennetty ja pysäköintialuetta supistettu. Muistatteko eri kehitysvaiheiden vuosilukuja? Jatkakaa tästä eteenpäin!
Postikorttikuva 1970-luvulta: Tapio P. Tukiainen
