Ajoratapysäkit

Bulevardille rakennetaan ensi vuonna korotetut pysäkit.

Olisivat voineet kyllä samalla miettiä, tarvitaanko Bulevardilla ihan väkisin neljää pysäkkiä. Fredrikinkadun ja Aleksanterin teatterin pysäkit voisi yhdistää Fredan ja Albertinkadun väliin. Samoin nyt ollaan rakentamassa neljä koroketta seitsemästä, jotka ovat vain 27-metrisiä eli eivät mahdollista vaunujen pidennystä 30-metrisiksi (ellei ovia sijoitella siten, että ne ovat päästä 1,5 m).

En sitten tiedä, kuinka vahvasti tuo on ajateltu vain välivaiheeksi ennen Bulevardin perusparannusta, joka esityksen mukaan alkaisi 2013. Jlk:n Jätkän esityksessä taidettiin mainita Bulevardin raitiovaunuliikenteen nopeuttamissuunnitelmasta jotain. Onko siitä tietoa enemmän?
 
Olisivat voineet kyllä samalla miettiä, tarvitaanko Bulevardilla ihan väkisin neljää pysäkkiä. Fredrikinkadun ja Aleksanterin teatterin pysäkit voisi yhdistää Fredan ja Albertinkadun väliin.

Kuutoselle tuo järjestely kyllä toimisi, mutta missä kolmonen sen jälkeen pysähtyisi? Ekbergin pysäkki on kolmosella vilkas.
 
Päivittäisenä kutosen käyttäjänä olen tyytyväinen pysäkkipaikkoihin.
Paras ratkaisu olisi mielestäni, jos autopaikat Bulelta poistettaisiin väliltä Hietalahdentori-Mansku tai kompromissina Mansku-Albertinkatu ja autokaistat sijoittuisivat niiden tilalle. Keskelle katua tulisi sitten korotettu joukkoliikennekaista tyyppiä Simonkatu. Mutta tämä on täydellistä haaveajattelua, nk. minä-ja-minun-autoni-porukka pitää kyllä huolen että näin ei käy. Paha enne on, kun kokoomus saa kaupunkisuunnittelulautakunnan pj:n paikan. Se tietää kaikkea muuta kuin hyvää. Ei sen puoleen, pien entinen pj (sdp) on kovin "autoilunaisia".
 
Nykyinen "Klaus Kurjen pysäkki" on malliesimerkki siitä miten pysäkkiä ei tule toteuttaa. Lähes aina tuolla on autoja pysäköitynä niin että ihmiset joutuvat poistumaan vaunusta autoihin nojaten.
 
Nykyinen "Klaus Kurjen pysäkki" on malliesimerkki siitä miten pysäkkiä ei tule toteuttaa. Lähes aina tuolla on autoja pysäköitynä niin että ihmiset joutuvat poistumaan vaunusta autoihin nojaten.

Ja useimmiten vieläpä takseja. Erottajan pysäkki on Bulevardin pysäkeistä ehdottomasti toivottomin. Mutta hienoa että tämä asia saataneen kuntoon ensi vuoden aikana. Vielä kun keksittäisiin, kuinka autoilijat saataisiin noudattamaan vasemmalle kääntymiskieltoa Bulevardin ja Fredan risteyksessä (suunnassa kohti Manskua), niin vähenisi siinäkin yksi säännöllinen raitioliikenteen hidaste.
 
Bulevardilla olevan Erottajan pysäkin ongelmien sylttytehdas taitaa varsin suurelta osin olla herra Kulaus Kurki. Hän on tainnut epäonnistua mielikuvamainonnassaan. ;) Vaikka hänen asiakkaansa pääosin ovat hyvinkin ketteräjalkaisia ja liukasliikkeisiä, niin paikan imago on ihan toinen. Ainakin monet "kuljetusyrittäjät" kuvittelevat, että kyseessä on jonkinlainen invalidikeskus, jonka ovelta autolle kärsii hädin tuskin ottaa pari askelta. :eek:

Ratikkapysäkillä on monesti väärin pysäköityjä henkilöautoja, mutta varsin usein siinä paistattelee päivää ja käryttää konettaan tai säilyttää vaunuaan jonkin sortin ammattiautoilija.

Peräkyliltä ensi kertaa pääkaupunkiin tulevan maalaisbussin kuski ei ehkä tunnista ratikkapysäkkiä tai ei tajua liikennesääntöjen olevan tarkoitettu helpottamaan kaupungin toimivuutta. (Eräs maakunnasta saapunut sankari esimerkiksi jyräsi bussillaan väkisin Yrjönkatua kiellettyyn ajosuuntaan vastaantulevaa liikennettä päin, kun matkustajat olisivat kuulemma muuten eksyneet Simonkadun ja Lilla teaternin välille. Heillä maallakin kun aina ajetaan mihin vain auton saa ahdetuksi eikä tuijotella mitään tolpan nokkaan iskettyjä värilevyjä.)

Enemmistö "Kurjan Klasun" pysäkillä raitiomatkustajien tielle linnoittautuvista ammattilaisen irvikuvista ei kuitenkaan ole noita landebuugeja, vaan kaikenkarvaisia kaupungilla päivittäin pörrääviä pikkubusseja tai helsinkitakseja. :mad:

Parasta olisi, kun kaikkien pysäkkien kohdalla olisi pysäköinti ja vaunun ovien eteen ajaminen kokonaan estetty. Tarpeeksi järein fyysisin estein.

Pysäköintivirhemaksuissa muuten ihmetyttää se, että kokonaan autoilta kielletyn paikan valtaaminen hinnoitellaan yhtä lievästi kuin autoille tarkoitetun paikan käyttöajan ylittäminen.
 
Enemmistö "Kurjan Klasun" pysäkillä raitiomatkustajien tielle linnoittautuvista ammattilaisen irvikuvista ei kuitenkaan ole noita landebuugeja, vaan kaikenkarvaisia kaupungilla päivittäin pörrääviä pikkubusseja tai helsinkitakseja.

Tähän väliin täytyy mainita, että Klaus K:n oven edessä on kyllä ihan virallinen taksitolppa. Kuulostaa varsin kummalliselta, että taksit linnottautuvat ratikkapysäkille, kun kerran lähempänä ovea voi seistä ihan laillisestikin.
 
Tähän väliin täytyy mainita, että Klaus K:n oven edessä on kyllä ihan virallinen taksitolppa. Kuulostaa varsin kummalliselta, että taksit linnottautuvat ratikkapysäkille, kun kerran lähempänä ovea voi seistä ihan laillisestikin.

Viralliset taksit varmaan ovatkin virallisella tolpalla. Pysäkillä taitaa sitten seisoa virattomia, epävirallisia, jopa pimeäksi tai ainakin hämäräksi epäiltäviä.

Kaupungissa pyörii nykyisellään myös monenmoista "taksipalvelua" tarjoavaa yrittäjää ja karaokekunkkua. Osa jopa elää yhteiskunnan rahoittamilla kuljetuksilla. Joillakin on firman nimi auton kyljessä, joillakin ei.

Asiakas ihmettee kuljettajan eksyskelyä ja kysyy, eivätkö taksinkuljettajat enää opettele tuntemaan kaupunkia. Ratissa istuva vastaa, että ei tää olekaan taksi, vaan pienoislinja-auto. Vammaiset, sairaat ja vanhukset joutuvat opastamaan kuljettajia, jotka esimerkiksi ihan vakavissaan sanovat Roihuvuorentiellä, että nyt ollaan Roobertinkadulla - eivätkä osaa ajaa sieltä keskustaan ilman asiakkaan apua. Tai jäävät pyörimään monta kierrosta Pitäjänmäen liikenneympyrässä, kun navigaattori sanoo vain: jatka suoraan.
 
Takaisin
Ylös