Nurmirata

Taitaa olla samanlaista kuin on tehty Mannerheimintielle Tullinpuomista pohjoiseen. Eli pintana on betonikiveä, jonka muotoilu jättää jonkin verran tilaa mullalle, mutta muodostaa kuitenkin raskaalla autolla ajettavan pinnan.

Antero
 
Samanlaista betonista "vihernappularataa" on tehty myös Asemapäällikönkadun/Ratamestarinkadun liikenneympyrään Itä-Pasilan uudisradalle.

Aikaisemmat betonilla kuorrutetut radat ovat "reikäkiviratoja".

Valmistajan sivulta löytyvät mallikuvat näistä raitiotieratamalleista!

Päätetään tässä samalla hyvässä yhteisymmärryksessä, ettei puhuta enää mistään viherradoista Helsingissä. Sellaisia ei oikeasti täällä ole, eikä tule. On vain betonisilla nurmikivillä päällystettyjä ratoja. Betonikappaleissa on reikiä, jotka mahdollistavat rikkaruohojen heikon kasvun. Oikeaa ruohoa niihin ei saa pitkässä juoksussa kasvamaan. Oikeita nurmiratoja on vain ulkomailla.
 
Päätetään tässä samalla hyvässä yhteisymmärryksessä, ettei puhuta enää mistään viherradoista Helsingissä. Sellaisia ei oikeasti täällä ole, eikä tule. On vain betonisilla nurmikivillä päällystettyjä ratoja. Betonikappaleissa on reikiä, jotka mahdollistavat rikkaruohojen heikon kasvun. Oikeaa ruohoa niihin ei saa pitkässä juoksussa kasvamaan. Oikeita nurmiratoja on vain ulkomailla.

Tämä lienee siksi että kiskojen päällä on pystyttävä ajamaan autolla kaikissa kohdissa. Esmes Arabianrannan kohdalla Hämeentien asfaltointitöiden aikana autot ohjattiin kiskoille. Eikös tuollakin jonkin sortin nurmirata ole? En sitten tiedä miten muualla maailmassa varaudutaan tuollaisiin poikkeustilanteisiin.
 
Muualla maailmassa raitiotien nurmirata on "nurmikon" statuksella. Radalle ei mennä millään luvalla tai oikeudella. Siis vastaava käytäntö kuin on ollut aikaisemmin Helsingin puistoissa "Älä tallaa nurmikoita". Nurmiradalla nähtävät ainoat muut kulkupelit ratikoiden lisäksi ovat ruohonleikkurit!

Helsingissä reikäbetoniradat ovat lähestulkoon yleisiä ajoväyliä joita käytetään normaalissa viranomaisliikenteessä ja varsin raskaallakin kalustolla apukaistoina välittämättä vaatimattomien istutusten kärsimisestä.

Kestävän ja kauniin suomalaisen viherradan saa helpoiten sekoittamalla vihreää väriainetta jo betonitehtaalla "kuran" valmistusvaiheessa siihen sekaan mukaan.
 
Helsingissä reikäbetoniradat ovat lähestulkoon yleisiä ajoväyliä joita käytetään normaalissa viranomaisliikenteessä ja varsin raskaallakin kalustolla apukaistoina välittämättä vaatimattomien istutusten kärsimisestä.
Olen kuullut, että jopa Raidejokeria vaaditaan tehtäväksi kaduksi. Eli asennoituminen raitioliikenteeseen on, että sitä voi haitata kaikella tavalla. Siksikö, että suuret ja kannattamattomat metroinvestoinnit voitaisiin jotenkin perustella?

Matinkylän metron rakentamisen aikaisia ajoluiskia ehdotetaan jätettäväksi liikennekelpoisiksi ja rakennettavaksi niin, että pelastuslaitoksen kalustolla voi ajaa niistä tunneliin. Ehkä metrotunneliinkin voi sitten tehdä HKL-tyyppistä nurmirataa. On tunnelissa sitten vihreätä. Ja voihan myös Länsiväylän jäljelle jäävän bussiliikenteenkin laittaa tunneliin, kun kerran hyvä ja talvellakin lumeton kallis maanalainen katu kerran rakennetaan. :)

Muualta maailmasta en tällaista asennetta raideliikenteeseen tunne. Vaikka monessa kaupungissa ihmisiä on enemmän ja tiheämmin sekä rakennukset korkeampia, pelastustoiminta hoituu katuverkossa, ei rautateitse.

Antero
 
Kun olen parin vuoden päivät seurannut hälytysajoneuvoliikennettä Mäkelänkadun loppupäässä, niin aniharva piipaa-auto eksyy edes vahingossa raitiotieradalle. Mieluummin ambulanssit potilaiden kanssa tuntuu viihtyvän punaisissa valoissa muiden autojen kanssa. Ja mitä kauempaa H-alueelta oleva auto se on, niin sitä hitaampaa meno on. Palopäällikkö-maasturit ovat autoja, jotka käyttää niitä vähän enemmän. Eli aivan turha ja kallis lisävaruste, joka ei palvele montaa ihmistä. Enemmän siitä on haittaa. Pitäisi vaan olla kunnon nurmimatto!

/Skurubisin
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Olen kuullut, että jopa Raidejokeria vaaditaan tehtäväksi kaduksi.

Surullista.. Oikein pakolla yritetään estää nykyaikaisten ratkaisujen käyttöönotto Helsingissä. Paitsi että sana "nykyaikainen" ei oikein enää täsmää, nurmirataahan on ollut käytössä Keski-Euroopassa jo yli 20 vuotta tehokkaana välineenä hiljentää raidejoukkoliikennettä, nostaa sen imagoa, vihertää kaupunkiympäristöä ja vähentää katupölyä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mitenkäs tuollaisen nurmiradan hoitaminen sitten onnistuisi? Pitääkö olla sitten erillinen "ruohonleikkurivaunu"?
 
Mitenkäs tuollaisen nurmiradan hoitaminen sitten onnistuisi? Pitääkö olla sitten erillinen "ruohonleikkurivaunu"?

Kyllähän kai nyt vaunut hoitavat leikkuun siinä missä talvella auraamisen. Nykyään tosin aurattavaa ei enää Helsingistä löydy.

Onko kukaan muuten nähnyt raitiovaunuun kiinnitettyä leikkuria vai ajetaanko nurmi yleensä muilla tavoin? Missään en ole itse muistaakseni koskaan nähnyt nurmiradan hoitotoimenpiteitä.
 
Paitsi että sana "nykyaikainen" ei oikein enää täsmää, nurmirataahan on ollut käytössä Keski-Euroopassa jo yli 20 vuotta...
Voi että miten pitkään! ;)
Göteborgissa tehtiin mm. Kungsladugårdeniin nurmirataa jo vuosina 1924 - 25. :) Tuleekos tuosta pian 85 vuotta...
 
Mitenkäs tuollaisen nurmiradan hoitaminen sitten onnistuisi? Pitääkö olla sitten erillinen "ruohonleikkurivaunu"?

Havainto parin viikon takaa:

Santa Cruzin nurmirataa (Teneriffa) leikattiin tavallisilla ruohonleikkureilla, ihan niinkuin puistoalueita yleensäkin (myös Suomessa) hoidetaan. Ei pitäisi olla vaikeaa.
 
Mitenkäs tuollaisen nurmiradan hoitaminen sitten onnistuisi? Pitääkö olla sitten erillinen "ruohonleikkurivaunu"?
Tässä on kuva nurmiradan hoitokoneesta Freiburgissa.

P4271074_500.jpg


Betonikiven koloihin istutettu rairuohonurmirata ei varmastikaan tarvitse mitään hoitoa, koska nurmelle ei riitä ravinteita eikä kosteutta. Oikea nurmikkohan kasvaa ja elää siitä, että nurmen juuristo ulottuu niin syvälle, ettei maa-aines siellä kuivu. Sellainen ei ole mahdollista betoninupukiven kanssa.

Hesalainen betoninurmirata ei siten myöskään tarjoa mitään nurmiradan etuja, koska siinä ei kerran nurmikko kasva.

Antero
 
Voi että miten pitkään! ;)
Göteborgissa tehtiin mm. Kungsladugårdeniin nurmirataa jo vuosina 1924 - 25. :) Tuleekos tuosta pian 85 vuotta...
Vaan eikös Helsinginkin esikaupunkiraitiotiet Haagaan ja Munkkaan olleet tietynlaisia "nurmiratoja"? Ainakin olivat maastoon rakennettuja kapearaiteisia rautateitä, jos eivät olleet nurmetettuja.
 
Takaisin
Ylös