R.Silfverberg

Tukholman Tvärbananista ja sen kulunvalvontalaitteista käydään parhaillaan mielenkiintoista keskustelua Swetramway forumissa. http://www.ss.se/forum/viewtopic.php?t=9158.
Ymmärtääkseni, jos sen kulunvalvonta otettaisiin käyttöön, huippunopeus nousisi eräillä osuuksilla 80 km/h:ksi mutta tippuisi katuosuuksilla 30 km/h:ksi. Jos oleteaan että Jokeri rakennettaisiin samanlaiseksi kuin Tvärbanan, miten kilpailukykyinen se mielestänne olisi pitkillä matkoilla Helsingin keskustan ulkopuolella olevista kohteista muihin keskustan ulkopuolella oleviin kohteisiin a) nykyisen Jokeri-bussilinja 550 kanssa? b) metrolla/lähijunalla matkustamiseen keskustan tai Pasilan kautta?

Mikko Laaksonen

Kulunvalvonta ei ole syy 30 km/h nopeusrajoituksiin katuosuuksilla, vaan nämä 30 km/h osuudet nopeusrajoitukset on tehty muista syistä eli ennen kaikkea siksi,että Tukholmassa ei ole juuri kokemusta katuraitioteistä. On epätodennäköistä, että esimerkiksi Jokerilla sovellettaisiin tällaisia nopeusrajoituksia. On myös erittäin epätodennäköistä, että raitiotien nopeusrajoitus Jokerilla olisi pienempi kuin bussin. Itse asiassa esimerkiksi välillä Viikki - Oulunkylä ja Eliel Saarisen tien tunneliosuudella huippunopeutta voitaisiin korottaa jos reitit suljetaan vain raitiotielle.

Nopeusrajoitus ei ole määräävin tekijä pikaraitiotien liikennöintinopeudessa. Pysäkkitiheys, kiihtyvyys ja pysäkkiajat vaikuttavat olennaisesti enemmän liikennöintinopeuteen. 30 km/h toki jo alkaa vaikuttaakin.

Jos huippunopeus on sama, pikaraitiotie on samalla reitillä ja samoilla pysäkeillä hieman nopeampi kuin bussi paremman kiihtyvyyden ja suhteessa matkustajamääriin pienempien pysäkkiaikojen takia.

Lisäksi yksi tärkeä kokemus Tvärbanalta. Matka-aika välillä Gullmarsplan - Alvik on sama tunnelbanalla ja Tvärbanalla. Silti SL:n teettämien kyselyiden mukaan 100% matkustajista käyttää Tvärbanaa. Tvärbana koetaan siis muuten laadukkaammaksi kulkumuodoksi kuin tunnelbana tuolla osuudella. Syynä on toki myös varmasti tunnelbanan korkea kuormitus, mutta varmasti myös muut laatutekijät kuten näkymät ulos jne. vaikuttavat.

R.Silfverberg

Kiitos vastauksesta!

Yksi asia jäi askarruttamaan. Onko se todella niin, että raitiovaunu seisoo pysäkeillä lyhyemmän ajan kuin bussi? Miten suuri ero keskimäärin on, ja mistä se johtuu? Rahastuskäytännöstä? Entä jos HKL pitää itsepintaisesti kiinni siitä että raitiovaunusta on jatkossakin voitava ostaa matkalippuja kuljettajalta?

Eliel Saarisen tien varaamiseen pelkästään raitiovaunuille en usko tapahtuvan, koska sen luonne on joukkoliikennekatu, jolla kulkevat bussit, taksit ja hälytysajoneuvot, mutta tunnelin eteläpuolella myös kaikki muut autot. Muualla kuin tunnelissa on E-S tien vieressä toki tilaa rakentaa omat kiskot ratikalle kun se ajankohtaiseksi tulee.

Mitä Tvärbananiin tulee, niin onko tutkittu, että jos on matka esim Farstasta Vällingbyhyn, niin kuinka moni tekee sen vaihtamalla välillä Tvärbananiin, ja kuinka moni ajaa metrolla keskustan kautta, ja vaihtaa vain yhden kerran.

Mikko Laaksonen

Raitiovaunun pysäkkiaikojen lyhyys johtuu:
- Automaattirahastuksesta
- Sisään ja ulos kaikista ovista
- Ovikapasiteetti on suurempi
- Vaunun ei tarvitse "manööveerata" pysäkille toisin kuin bussin

Mutta: on tärkeä huomata että raitiovaunun pysäkkiajat ovat lyhyemmät vain suhteessa matkustajamäärään. Jos matkustajamäärät nousevat tarpeeksi korkeiksi, raitiovaununkin kulku hidastuu.

Kuljettajan lipunmyynnin lopettamisesta on jo periaatepäätös olemassa, eikä ole mitään syytä olettaa, että jos uusia pikaraitiotielinjoja toteutettaisiin, niillä olisi kuljettajien lipunmyynti.

Enpä usko että juuri kukaan tekee tällaista vaihtoa. Vaihto samalla laiturilla on kuitenkin paljon toimivampi kuin vaihtaa kaksi kertaa tasoa vaihtaen kuten Gullmarsplanilla ja Alvikissa joutuu tekemään. Tutkimuksista en tiedä.

R.Silfverberg

Kaikki nämä on mahdollista toteuttaa myös bussiliikenteessä, jos niin halutaan. Siitä sisään ja ulos kaikista ovista-toimivuudesta on myös ristiriitaisia käsityksiä, mutta jätetään ne knoppailut sikseen. Miten paljon porukkaa pitää raitiovaunuun yhtaikaa pyrkiä että kulku alkaa hidastua oleellisesti?

Tuota ajan takaa, että jos Helsingin seudulla olisi sekä itä-länsisuuntainen yhtenäinen metrolinja Matinkylästä Itäkeskukseen, että Jokeri-raitiotie Itäkeskuksesta Westendiin, niin moniko käyttäisi Jokeria jos on matka esim pääradan varrelta Matinkylään? Eiköhän se matka keskustan kautta lähijunalla ja metrolla olisi siinä tapauksessa nopeampi?

Mikko Laaksonen

Kaikkea ei ole mahdollista toteuttaa bussiliikenteessä. Bussiliikenteessä on pakko "manööverata" pysäkille, lattiaa ei saada pysäkin tasoon (joka hidastaa mm. lastenvaunu, rollaattori jne. matkustajia paljonkin) ja lisäksi bussissa on välttämättömämpää pitää kiinni kunnes vaunu on pysähtynyt, jolloin ovelle ei voi mennä "valmiiksi". Muita parannuksia voi toki toteuttaa.

Todennäköisesti olisi. Noin 500 m kävely-vaihtomatkalla ei voi olla aivan varma.

Mutta Jokerin ajatus nyt ei erityisesti perustu vaihtoihin pääradalta, vaan enemmänkin esimerkiksi matkoihin pääradalta Leppävaaraan tai Martinlaakson radalta Tapiolaan, joissa se voi tarjota nopeamman yhteyden. Lisäksi Jokeri palvelisi suoraan monia merkittäviä kohteita ja suuria asuntoalueita joille ei metro- tai lähijunayhteyttä tule koskaan.

Eri reittivaihtoehtojen edullisuus riippuu luonnollisesti sekä eri linjojen nopeus- ja muusta laatutasosta sekä vaihtojärjestelyistä. Erilaisilla yhteyksillä reittien edullisuus vaihtelee.

Antero Alku

PK-seudulla joukkoliikenneyhteyksistä vallitsee vähän väärä käsitys. Täällä pääosa joukkoliikenteestä on todellakin olemassa päätepisteiden välisiä matkoja varten, koska busseilla hoidettu esikaupunkiliikenne, jossa linjat vielä katkeavat keskustassa, toimii päästä päähän -periaatteella.

Jokeri ei ole nyt eikä tulevaisuudessakaan niitä varten, jotka ajavat Itäkeskuksesta Westendiin. Jos samalla välillä kulkisi lyhyempi metrolinja, totta kai se on nopeampi, ja näiden matkustajien kannattaisi käyttää sitä.

Jokerin ymmärtämiseksi auttaisi varmaan verrata sitä Kehätiehen. Ei sitäkään ole tehty vain niille, jotka ajavat sen päästä päähän. Molemmat palvelevat monien eri lähtöpisteiden välisiä kehäsuuntaisia matkatarpeita. Sama periaate on kaikilla raitiolinjoilla Hesassa.

Itse matkustan Itäkeskuksesta Otanimeen Jokerilla. Kokemuksesta voin sanoa, että reitin alku- ja loppupäässä minulla on täysin eri seura.

Antero