Kampin raitiotien rakentaminen

Sivuhuomautuksena: onkos kukaan tutkinut linjaoppaasta linjojen 3B tai 3T reittejä viime aikoina? Tuntuis olevan infokatkoksia jossain kohdin.
 
Eipä ole HKL:aan päivittänyt kaikilla sivuillaan Kampin raitiotien uutta aloitusaikaa.
 
Kolli sanoi:
Kyllähän siihen dösäpysäkki tulee ja seuraava on tietääkseni vasta Ateneumin edessä. Paikalla on aina ollut dösäpysäkki, tosin aiemmin se oli Kaivokadun varressa, kadulla. Varmaan sellaiset autot kuin h65A ja 66A ainakin saavat oman stoppinsa siihen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kaivokadun uudelle laiturille on ilmestynyt bussipysäkin merkki ilman linjatunnuksia (kuin myös Simonkadun keskellä katua olevalle laiturille) ja tänään näin, kun linjan 65A auto jätti matkustajia laiturille. Virallisesti laituria ei liene vielä avattu, joten bussikuski teki ilmeisesti oma-aloitteisen ratkaisun.
 
Kiinnitin samaan asiaan huomiota, samanlainen merkki ilmestynyt myös Scandicin eteen Simonkadulle. On ollut muuten taas mielenkiintoista seurata risteyksen nysväämistä. Rakennusjätettä lojuu Kaivokadun ja Manskun kulmassa siinä, missä on jo valmis kaista. Bussipysäkkien käyttöönotto huolimatta niiden 99.9% valmiusasteesta tuntuu olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa. Myös Simonkadun puistikossa lojuu edelleen raksajätettä ja koppia tai konttiakaan ei ole vaivauduttu viemään pois. Liikennevalot eivät ole toimineet sitten kesän. Odotan jo kauhulla jätkän raiteiden töitä Kampissa. Tilanne tulee olemaan täysi helvetti, kun Espoon bussit vielä sotkevat seassa.
 
Kolli sanoi:
Kyllähän siihen dösäpysäkki tulee ja seuraava on tietääkseni vasta Ateneumin edessä. Paikalla on aina ollut dösäpysäkki, tosin aiemmin se oli Kaivokadun varressa, kadulla. Legendaarinen ja onneksi jo historiaan jäänyt h17 pöristeli ja päristeli siinä vielä ennen siirtymistään poikkeusreittien sekaville teille.
Varmaan sellaiset autot kuin h65A ja 66A ainakin saavat oman stoppinsa siihen. Ehkä 08N myös. Mielestäni ihan tyylikäs järjestely ja kaipaa vielä kaidetta.
Klikkaa laajentaaksesi...

"Aina" on varsin suhteellinen käsite. Tuo pysäkki on koko olemassaolonsa ajan ollut hätäisesti pystytetty poikkeusjärjestely linjoille 17, 65A ja 66A. Siksi siinä ei ole tuosta ihan vakituisesti kulkeneen ja kulkevan 55:n pysäkkiä.

Linjan 17 kieppaus Kolmen sepän ja Kaivokadun kautta oli pakon sanelema poikkeusreitti. Sinne 17 siirtyi silloin, kun Mikonkatu pantiin poikki autoliikenteeltä. Myös etelään päin 17 rupesi kieppaamaan tuota kautta, kun Keskuskatu meni poikki Stockmannin työmaan takia.

Lauttasaaren linjojen pysäkki oli Postikadulla, kunnes niiltä suljettiin Salomonkatu ja ne joutuivat kiipeämään Simonkadulle.

Matkustajien turvallisuuden kannalta tuollainen tavallista kapeampi laiturisuikale on varsinainen surmanloukku, vaikka siihen jokin kaiteentynkä tulisikin. Jos tuossa pitää välttämättä olla pysäkki, niin hieman leveämpi laituri pysäkkikatoksineen kiinnittäisi hieman paremmin höyrypäisten autoilijoiden huomion ja estäisi jalankulkijoiden tahallisia tai tahattomia horjahduksia ajoradalle.

Kaiken kaikkiaan tuossa kohdassa oleva pysäkki on liikenteen tukkeena. Pahimmillaan siihen pysähtyminen estää risteysalueen läpäisyn ja ruuhkauttaa takaa tulevat bussit ja raitiovaunut.

Myös "vasta" on liioitellen tokaistu ilmaus Ateneumin luona olevasta pysäkistä. Sille on Mannerheimintien kulmasta huomattavasti lyhyempi kävelymatka kuin Rautatientorin metrolaiturille.
 
Aika vaikeaksi muodostuu linja-autonkuljettajille Simonkadun nouseminen jatkossa, mikäli tämänhetkisistä järjestelyistä voi jotain päätellä.

Ensin täytyy pysähtyä Sokoksen edessä, ajoradan reunassa. Pysäkkisyvennyksen kulmassa on juuri sopivasti jykevä tolppa, bussin peili on vaarassa, ellei pidä varaansa.

Tämän jälkeen sitten siirrytään normaalissa järjestyksessä ajokaistalle, ja sitten pitäisi jotenkin päästä raitiokiskoille, jotta pääsisi palvelemaan Simonkentän yhdistettyä bussi- ja raitiovaunupysäkkiä. Väännetäänkö Sokoksen kohdalla yhden ajokaistan yli suoraan kiskoille? Vaihdetaanko kaistaa Mannerheimintien risteyksessä? Vai noustaanko Simonkadulla reunakiven yli? (Onkohan tuollainen reunakivi muuten juridisesti sulkuviiva vaiko ei?)

Simonkentän pysäkin jälkeen pitäisi kääntyä oikealle. Mutta entäs jos samaan aikaan pysäkin oikealta puolelta haluaakin henkilöauto kääntyä vasemmalle, Annankadulle? Risteyksessä näyttäisi olevan kolmion muotoiset ratikka-/jokeriliikennevalot, mahtavatkohan toimia Helmin kautta vai tunnistinsilmukalla kuten Viikin kirjaston liepeillä. Jos ne kuitenkaan eivät syystä tai toisesta toimi, täytynee linja-auton vasemmalta tulevana väistää henkilöautoja.

Vai teenkö tästä vain vaikeampaa kuin mitä se oikeasti on?
 
Seurailin tänään Simonkadun liikennettä ja täytyy sanoa, että olen aika pettynyt. Annankadulta käännyttäessä oikealle Simonkadulle joukkoliikenteellä. eli busseilla ja ratikoilla on sama kaista ja jopa yhteinen pysäkki. Samalla kaistalla on autot. Kun auto ajaa suoraan, ryhmittyy kuljettaja lähes huomaamattaan suoraan "BUS"-merkinnällä varustetulle korokkeelliselle kaistalle ja näin kuvittelee olevansa sillä kaistalla, josta mennään suoraan. Oikealle tuntuu ryhmittyvän porukka, joka on menossa oikealle, Manskua etelään. Jos meno jatkuu tällaisena valvomattomana viidakkona, ei se lupaa hyvää: tuloksena on nimittäin, että 3T ja Jätkän tuleva ratikkaliikenne seisoo Simonkadulla autojonossa. Aitaa ei tietenkään voi Saksan mallin mukaan rakentaa, koska "pelastusajoneuvot vaativat vapaan kaistan". Onkohan joku joskus pystynyt osoittamaan, että aidattu raitiotie on paloturvallisuusriski? Jos näin on, ilmeisesti Suomessa kuolee moninkertainen määrä tulipaloissa ihmisiä kuin niissä maissa, joissa ratikkakiskot aidataan tai eristetään muuten tehokkaasti. Ihan uskomaton lautakunta tämä pelastuslautakunta.

Ja "aina" on varmaan useimmiten väärin. Aina tarkoittaa tässä tapauksessa "niin kauan kuin muistan".

Mitä tulee pysäkin sijaintiin itsesään, on se ok. Kävelymatka Ateneumille on liian pitkä ja tiheällä keskusta-alueella siinä paikassa on fiksua pitää pysäkki. Tietysti järjestelyt pitäisi tehdä ehkä paremmin. Saas nähdä milloin se kaide siihen viitsitään tehdä. HKL:n tuntien vuoden 2010 kesällä, ehkä...
 
Kolli sanoi:
Seurailin tänään Simonkadun liikennettä ja täytyy sanoa, että olen aika pettynyt. Annankadulta käännyttäessä oikealle Simonkadulle joukkoliikenteellä eli busseilla ja ratikoilla on sama kaista ja jopa yhteinen pysäkki. Samalla kaistalla on autot. Kun auto ajaa suoraan, ryhmittyy kuljettaja lähes huomaamattaan suoraan "BUS"-merkinnällä varustetulle korokkeelliselle kaistalle ja näin kuvittelee olevansa sillä kaistalla, josta mennään suoraan. Oikealle tuntuu ryhmittyvän porukka, joka on menossa oikealle, Manskua etelään. Jos meno jatkuu tällaisena valvomattomana viidakkona, ei se lupaa hyvää: tuloksena on nimittäin, että 3T ja Jätkän tuleva ratikkaliikenne seisoo Simonkadulla autojonossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miksiköhän Simonkatua alas menevää autoliikennettä ei ohjata Yrjönkadun kautta? Silloin autot pysyisivät poissa joukkoliikennekaistoilta. Eli Kansakoulukadulla olisi kääntymiskielto vasemmalle. Liikenne ohjautuisi reittiä Annankatu - Eerikinkatu - Yrjönkatu - Simonkatu. Yrjönkatuhan muutettiin yksisuuntaiseksi juuri tähän suuntaan joten mitään liikenteellistä estettä tähän ratkaisuun ei ole.

Porkkalankadulta tulevan liikenteen voisi ohjata jo Hietalahdenkadun kautta Eerikinkadulle ja siis edelleen Yrjönkadun kautta Simonkadulle. Näin saataisiin edes osa liikenteestä pois Kampin sumpusta. Tämä vaatisi Eerikinkadun yksisuuntaisuuden muuttamista välillä Freda - Annankatu, mutta ei sekään nyt mikään hirveä työ ole.
 
Se olisi tietysti yksi mahdollisuus, mutta yrjönkadulta liikenne ohjautuisi sitten Forumin taakse ja Kalevankatua ei pääse alas ollenkaan. Myös Lönnrotinkatu on yksisuuntainen, eli Espalta länteen.
 
Tiger sanoi:
Miksiköhän Simonkatua alas menevää autoliikennettä ei ohjata Yrjönkadun kautta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Koska valmistaudutaan keskustatunnelin tuomiseen päätettäväksi. Sen päätöksen teko helpottuu, kun järjestetään sellaisia liikennesumppuja, joiden ”ainoa” ratkaisu on rakentaa 600–800 miljoonalla eurolla tunnelia.

Uskokaa pois, keskustatunneli tupsahtaa listoille viimeistään ensi kesänä. Se läpäisee kaupunkisuunnittelulautakunnan mennen tullen, koska vaalivoitostaan huolimatta vihreät antoivat lautakunnan vallan edelleen Kokoomuksen ja SDP:n koalitiolle. Voin arvata, että myös ruotsalaiset ovat lautakunnassa tunnelin kannalla, eli äänestystulos on 6–3.

Perustelu Simonkadun ruuhkilla on tietenkin täysin perätön ja absurdi. Juurihan on osoitettu monen kuukauden ajan, ettei Simonkatua tarvita henkilöautoliikenteelle lainkaan. Kaikkien tässä keskustelussa esitettyjen joukkoliikennettä haittaavien ongelmien yksinkertainen ja kaikella tavalla paras ratkaisu on Helsingin kävelykeskusta. Eivät pelkät bussit ja ratikat toisiaan sotke.

Antero
 
Mielestäni Simonkatu tarvitaan, mutta ei silti tunnelia. Miten olisi, jos tehtäisiin aita, jolla eristettäisiin korotettu joukkoliikennekaista?

Simonkadun täyssulkeminen ei ole ehkä fiksua, koska ajaminen vaikka busseilla tai takseilla hotellin eteen vaikeutuu. Parasta olisi, jos joukkoliikenne olisi mahdollisimman eristettyä siellä, missä se on autoliikenteen kanssa lähekkäin.
 
Aita on melko ongelmallinen ratkaisu. Kaupunkikuva kärsii jokaisesta aidasta, se aiheuttaa uusia esteitä jalankulkijoille ja autoliikenne nopeutuu sillä aidat saavat autoilijan uskomaan että on eräänlaisessa eristetyssä katutilassa jossa ei tarvitse olla niin varovainen ja nopeudet kasvavat. Kuulostaa ensin ehkä absurdilta mutta liikennepsykologit väittävät näin olevan.

Lisäksi aidat nostavat kustannuksia koska niitä pitää usein pestä katupölystä ja töhryistä.

Uskon, että korotettu ajorata riittää mutta olen myös Anteron kanssa samaa mieltä, että edes jonkinlainen kävelykeskusta selkeyttäisi jo jonkin verran. Nykytilannehan on täys kaaos! Yksi kävelykatu siellä, toinen täällä ja niilläkin autoilijoita riittää vaikka muille jakaa. Poliisia ei tietysti kiinnosta.
 
Ei jalankulkijoiden tarvitse päästä Simonkadun yli kuin suojateiltä. Jos Simonkatu olisi kokonaan kävelykatu, aita olisi vieläkin tarpeellisempi turvallisuuden ja poukkoilevien kävelijöiden takia. Aidalla tarkoitan samanlaista aitaa, jota on pysäkkikaiteena. Se eristäisi ratikkakaistat tehokkaasti Simonkadulla, suojatien kohdalla olisi aukko.
 
Kolli sanoi:
Ei jalankulkijoiden tarvitse päästä Simonkadun yli kuin suojateiltä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jalankulkijat ovat sellainen erikoinen kansa, joka vihaa kiertoteitä yli kaiken. Yli mennään sieltä mistä pääsee. Helsingissä on kansainvälisesti vertailtuna paljon suojateitä joten tämä ilmiö ei näy yhtä voimakkaasti kun Saksassa jossa mennään yli mistä huvittaa. Ja kuten jo kirjoitin, aidat nopeuttavat autoliikennettä mitä minusta ei tarvita keskustassa.

Aidat voivat myös ollaa vaarallisia. Esimerkiksi Itäkeskuksen bussiterminaalissa on pysäkeillä aidat. Moni nuori hyppää vauhdilla aidan yli ja laskeutuu suojaan ajoradalle. Vaikka en ole paikan päällä usein olen silti jo melko usein nähnyt vaaratilanteita joissa bussikuski juuri ja juuri pystyy pysähtymään.

Kolli sanoi:
Jos Simonkatu olisi kokonaan kävelykatu, aita olisi vieläkin tarpeellisempi turvallisuuden ja poukkoilevien kävelijöiden takia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei Aleksanterinkadulla ainakaan yhtäkään kaidetta ole, eikä millään muullakaan kävelykadulla jossa ajaa raitiovaunu. Ihan hyvin näyttää toimivan ilma kaidetta Linzissä, Grazissa, Münchenissä, Erfurtissa, Zürichissä, Neussissa, Darmstadtissa, Mannheimissa, Freiburgissa ja kaikissa ranskalaisissa raitiovaunukaupungeissa joissa rataa on kävelykaduilla (muitakin varmasti löytyy, tässä vain ne, jotka itse tunnen).

Erityisesti Saksassa 1970- ja 80-luvulla tätä aidanrakennusta harrastettiin hyvin innokkaasti mutta kehnoin tuloksin. Suurin osa on taas purettu, joskus jopa turvallisuuteen vedoten (Düsseldorf).

En usko, että aidoilla saavutetaan sen suurempaa ajonopeutta kuin korotetulla ajoradalla.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös