Kampin raitiotien rakentaminen

Ylikomisario Heikki Seppä kommentoi tätä Hesarissa seuraavasti:

Eli tilan varaaminen joukkoliikenteelle ei ole nykyaikaa, koska poliisia ei kiinnosta valvoa liikenlainsäädännön noudattamista. Seuraavaksi lienee syytä luopua nopeusrajoituksista, ohituskielloista ja ehkä sitten muidenkin elämänalueiden kuin liikenteen rajoituksista siinä tahdissa kuin poliisin resursointi ja mielenkiinto loppuvat.
 
Espoon kaupunginvaltuutettu ylikomisario Heikki Seppä (kok) näyttää tekevän poliisinakin varsin kokoomuslaista liikennepolitiikkaa.

Joitakin vuosia sitten Heikki Seppä poliisin edustajana ehdotti, että bussikaistoista kokonaan luovutaan, koska kaistojen nopeusero aiheuttaa vaaratilanteita.

Ikävää, että poliisi Helsingissä tekee liikennepolitiikkaa ja pyrkii mitätöimään ne päätökset, missä joukkoliikenteen sujuvuutta pyritään edistämään.

Helsingissä bussikaistojen poliisi on jo vuosia pitänyt bussikaistojen valvontaa niin vähän tärkeänä tehtävänä, ettei valvotaa ole saatu järjestettyä riittävästi. Nykyinen valvontataso ei saa joukkoliikennekaistojen väärinkäyttäjiä pois kaistoilta.
 
Toki tarvitaan poliisivalvontaa, mutta valvojaksi ei suinkaan tarvita poliisivirkailijoita, vaan näitä.
Näitä ei voida käyttää Suomessa, koska täällä on paikalliset erityisolosuhteet. Selityksiä jäätymisestä laittomasti ajavien henkilöautojen rikkoontumiseen löytyy varmasti vähintään sata, kun tällaisia ehdotetaan. Tosin näitä taitaa olla jo eduskunnan lisärakennuksen edustalla olevan aukion reunalla, mutta ei kerrota kellekään. Muuten ne täytyisi poistaa siitä siksi, että ne eivät voi olla siinä. :cool:

Antero
 
Minäkin olen seurannut ylikomisario Heikki Sepän ajoittaisia liikennepoliittisia kannanottoja ja ihmetellyt poliisin näkemyksiä joukkoliikennekaistojen ja -väylien tarpeellisuudesta. Onkohan poliisi hieman haluton valvoa mokomien toimivuutta sekä niiden liikennerajoitusten noudattamista?

Joukkoliikenteen, varsinkin bussiliikenteen, sujuvuus ruuhka-aikaan on varsin riippuvaista kunnollisista ja valvotuista bussikaistoista ja niiden puutteen huomaa helposti monissa paikoissa reippaasti kasvaneina matkustusaikoina (esim. Länsiväylällä Suomenojan liittymän jälkeen länteen päin). Voisiko olla tarpeen siirtää niiden valvonta vaikkapa kunnallisen hallinnon alaisuuteen mm. parkkimaksujen tapaan (vaikkapa automaattiseen kameravalvontaan), jos poliisia ei kiinnosta moinen ajanhukka?
 
Olen samaa mieltä. Liikennevalojen noudattamisen, nopeusrajoitusten ja joukkoliikennekaistojen teknisen valvonnan tulisi olla kaupungin heiniä. Kiinteätä valvontaa voisi laittaa pahimpiin paikkoihin, muualla voisi toimia siirrettävillä yksiköillä. Pari aamusta iltaan ympäri Helsinkiä kiertävää valvonta-ajoneuvoa toisi jo riittävän pelotteen.

Tietyt osat joukkoliikennekaistoista voisi bussikaistan sijasta varustaa ajokieltomerkeillä. Paikotellen on tarpeen ryhmittyä bussikaistalle jo vähän aiemmin, jos ajo olisi kielletty, ei kameran napsahtaessa auttaisi selittely.
 
Jännä että liikennevalo- ja nopeudenvalvonnan kameroita on runsaasti ja tuloksia kehutaan, mutta muutaman kadun kulunvalvontaan ei voida kameroita ostaa. Tarvittava tekniikkahan olisi lähes identtistä nopeuskameroiden kanssa.
 
Tässähän voisi soveltaa Destian koko Suomeen levittämää ajoaikojen nopeuslaskentaa. En tähän hätään löytänyt siitä mitään kuvausta. Se perustuu niihin pitkin poikin teiden keskikaistoja ilmestyneisiin pieniin kameroihin, joita on yksi per kaista. Ne nappaavat joka pisteessä talteen rekisterinumerot ja kun sama rekisterinumero löytyy seuraavasta kamerasta, lasketaan ajoaika ja poistetaan ensimmäinen (ulkomuistista vedetty kuvaus). Näin saadaan aikaiseksi ajantasainen matka-aikatieto eri reiteille.

Tuota voisi soveltaa niin, että vilkkaimmilla joukkoliikennekaistoilla samanlainen kamera olisi bussikaistamerkin yhteydessä, ja jos sama rekisterinumero kuvattaisiin toisen merkin yhteydessä, se napattaisiin talteen. AKE:n rekisterin avulla varmasti pystytään päättelemään, onko ko. rekisterinumero mahdollisiin poikkeuksiin kuuluva.

Isoveli ei valvoisi juurikaan sen enempää kuin tällä hetkellä.
 
HS:n mukaan Simonkatu on valmis.

Autoliikenne on päästetty takaisin Simonkadulle, mutta ei se vielä valmis ole. Mäkeä ylös menevä liikenne menee vielä ratikkakiskojen päällä ja bussipysäkit ovat vielä Annankadulla.
 
Juu, ei ole valmis eikä varmaan tulekaan. Tämän lisäksi HKR ja HKL ovat aloittaneet uudet kaivuukarnevaalit Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä, Sokosta vastapäätä. Sen johdosta liikenne on saatu puuroutumaan täysin, koska apteekista risteykseen asti on yksi kaista pois käytöstä. Työmaalla ei ole tapahtunut päiviin mitään ja se on aiheuttanut valtavat ruuhkat, liikenne seisoo päivälläkin. Sen lisäksi Postitalon edessä on kaivettu ratikkakiskoja auki, jolloin yksi ajokaista puuttuu. Sielläkään ei ole tapahtunut mitään päiväkausiin. Näillä toimenpiteillä HKR ja HKL ovat tahallisesti halvaannuttaneet keskustan liikenteen. Ehkä SUY ja HKR saivat kivat naurut?
 
Tai ehkä siellä pinnan alla on jotain rakennettavaa. Ei HKR huvikseen tee töitä keskellä liikennettä, koetapa itse onko mukavaa väistää kulkuneuvoa kahdesti minuutissa ja yrittää vielä tehdä töitäkin. Ja jos mainitut työt olisi jätetty ensi kesälle, niin sitten valitettaisiin, että taasko pitää avata, miksei tehty syksyllä muiden töiden ohessa. Eikä sporaliikenne ole mitenkään "puuroutunut" kys. töiden takia, ainoastaan hidastunut minuutilla-parilla per sivu.
 
Eipä ole pinnan alla mitään, vaan työt seisovat kummassakin kohteessa, kyse on postitalon edessä paikallaan junnaavista ratatöistä. Kaivokadun ja Manskun kulma oli olevinaan kesän jälkeen "valmis", mutta se revittiin uudelleen auki. Kyllä ruuhkautuminen on ollut osittain merkittävääkin, koska työmaat ovat niin lähekkäin. Ajoneuvoliikenne tukkii Erottajan (estää 3,6.9 ja 10-linjoja) ja myös Aleksin ja Manskun risteyksen. Kyse on merkittävästä haitasta ja ruuhkautuminen on todella isoa ko. alueella. HKR:ää on turha puolustella, laitos on kunnostautunut olemaan aina myöhässä, vrt. Porthan, Mikonkatu ja monet muut esimerkit. Aina löytyy joku tekosyy syyttää vaan muita tekijöitä tämän laitoksen toimesta. Ehkä tähänastisista saavutuksista seksikkäin on muuten Korkeavuorenkatu, joka avattiin kesällä 6 kertaa.

Ja mitä ensi kesään tulee: eiköhän HKL:n ja HKR:n pojat keksi roppakaupalla uusia kuoppia, ei hätää, ei niistä tule pulaa, vaan heti vapun jälkeen on luvassa taas "kaivuukarnevaalit". On mielenkiintoista, että noin pienellä alueella tarvitaan noin paljon korjaamista.
 
Fredalla oli ajolankojen kannatinlangat ilmestyneet talojen välille. En ainakaan itse ole aiemmin näitä huomannut. Kenties varsinaiset ajolangatkin ilmaantuvat pian.
 
Fredalla oli ajolankojen kannatinlangat ilmestyneet talojen välille. En ainakaan itse ole aiemmin näitä huomannut.

Ks. viesti #101. Minusta oli mukava huomata, että osa kannatinlangoista on kiinnitetty vanhoihin, johdinautoilta perittyihin seinäkiinnikkeisiin. Näitä löytyy muutama Fredalta Rautatiekadun ja Arkadiankadun väliseltä osuudelta kadun itäpuolelta. Ilmeisesti 80-luvun puolestavälistä toimettomana olleet kiinnikkeet on vielä todettu kestäviksi ja käyttökelpoisiksi – olisiko joku osannut arvata, että tällaista kierrätystä tullaan kaupungissa harrastamaan!

Vielä vanhempia kiinnikkeitä, ratikoiden käyttämiä, löytyy muuten Kampista lisääkin – kävelkääpä joskus Lapinlahdenkadulla ja Eerikinkadulla silmät oikealla korkeudella!

Kenties varsinaiset ajolangatkin ilmaantuvat pian.

http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Ar...i/uutiset/3b+ja+3t+poikkeusreitilla+tiistaina Tästä päätellen jo ensi yönä.
 
Ks. viesti #101.Näitä löytyy muutama Fredalta Rautatiekadun ja Arkadiankadun väliseltä osuudelta kadun itäpuolelta. Ilmeisesti 80-luvun puolestavälistä toimettomana olleet kiinnikkeet on vielä todettu kestäviksi ja käyttökelpoisiksi...
Itse asiassa juuri tuossa kohdassa johdinauton ajolangat pysyivät sangen pitkään. Huomasin kerran yhdestä valokuvasta, että HKL:n 88-Scanian ollessa Kampin metroaseman Fredan pysäkillä auton yläpuolella näkyivät johdinauton ajolangat. Auto oli uusi, joten voidaan todeta, että ajolangat olivat ainakin kesällä 1988 paikoillaan, joskin täysin toimettomina. Vastakkaiselta suunnalta Runeberginkadulta langat olivat poistuneet jo huhti - toukokuussa 1986.
 
Takaisin
Ylös