Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko

Tähän keskusteluun lienee helppo vetää yksinkertainen piste. Raitiovaunujen, johdinautojen ja bussien säilyttämisestä sisällä lienee kalustomuodosta riippumatta samat edut ja ulkona säilyttämisestä samat haitat.

No todettiinhan se johdinautoselvityksessäkin, että katolla olevan sähkötekniikan vuoksi johdinautot vaativat säilytyspaikoille vähintään katoksen, mieluiten täydellisen sisätilan. Arvatenkin sama pätee raitiovaunuihin. Ilmeisesti junat rakennetaan paremmin sään vaihteluita kestäviksi, kun ne tuntuvat viihtyvän bussien tavoin ulkonakin.
 
Katolla olevan sähkötekniikan vuoksi johdinautot vaativat säilytyspaikoille vähintään katoksen, mieluiten täydellisen sisätilan.
Moskovasta Leningradskij prospektin varrelta muistan, että siellä ainakin kymmenisen vuotta sitten oli aina tietyssä kohdassa parkissa kymmeniä johdinautoja sarvet alhaalla. Näytti "kadunvarsivarikolta", joka siis todistettavasti on johdinautoillekin mahdollinen. Tuskin kuitenkaan suotava.
 
Koskelan vaihtoehdosta vielä:

Jatkossa olisi sekä käyttövarmuuden että rataverkon kehittämisen kannalta onnellista saada yhteys myös Koskelantien suuntaan. Ollaanko tuota tässä vaiheessa ottamassa mukaan vertailuihin, ei ole minulle selvää. Mahdollisuutena se tuli esille käymässäni keskustelussa ksv:nkin suunnalta - itse olen sitä aiemmin jo esittänyt jollain foorumilla.
 
Ilmeisesti junat rakennetaan paremmin sään vaihteluita kestäviksi, kun ne tuntuvat viihtyvän bussien tavoin ulkonakin.

Meillä kaikilla lienee tiedossa miten hyvin ulkona käyttämättöminä säilytettävät lähijunat on perinteisesti saatu kovina pakkasaamuina linjalle.
 
Meillä kaikilla lienee tiedossa miten hyvin ulkona käyttämättöminä säilytettävät lähijunat on perinteisesti saatu kovina pakkasaamuina linjalle.

Siis sehän on fakta, että junaliikenne on kovissa sääoloissa ensimmäisenä polvillaan. Rautatieliikenteessä vaan mahdollisia häiriön aiheuttajia on lukuisia muitakin kuin kalustorikot, joten liikennekaaoksen keskellä on vaikea päätellä, mikä osuus häiriöstä lopulta menee kaluston piikkiin. Mutta ehkä olisi pitänyt kirjoittaa, että vain bussit näyttävät viihtyvän ulkona.
 
Viimeksi muokattu:
Joo. Helsingissä keskimääräinen huhtikuu taitaa vastata lämpötiloiltaan osapuilleen Keski-Euroopan talvea...
Ainakin viime huhtikuussa tuli todetuksi se, että saksalainen huhtikuu (jälkipuolisko) vastaa helsinkiläistä touko-kesäkuun vaihdetta. Lehtipuissa oli isot lehdet, voikukat kukkivat, joissakin voikukissa jo siemenet lentelivät "laskuvarjoukkoineen" jne. Selvähän se on että Pohjolassa talvi on pidempi ja kylmempi kuin Keski-Euroopassa, ja ilman muuta tämä on viisasta ottaa huomioon suunnittelussa.
 
Mutta ehkä olisi pitänyt kirjoittaa, että vain bussit näyttävät viihtyvän ulkona.
Bussienkin viihtyvyyttä on paranneltu monin keinoin, kuten käyttämällä autoja läpi yön (Ruskeasuo) ja antamalla autoille käynnistysvirtaa aamuisin (varmasti monilla varikoilla).

Eikös viime talvena jo niinkin kireä pakkanen kuin -10 astetta säikäyttänyt liikenteen tilaajia hätäkokouksiin? Tosin kaikille liikennöitsijöille -10 ei tarkoittanut vielä hätätilaa. :)

Puutteet kunnossapidossa näyttäisivät heikentävän kaluston kuin kaluston viihtyvyyttä ulkona talvisin.
 
Niinhän tuo on Veolian (onneksi jo pian ex-)doggien kuin Concordian myrkynvihreidenkin kanssa: normaalin kesäisen viikonlopun seisominen lämpötiloista ja kosteusolosuhteista huolimatta on omiaan aiheuttamaan tarvetta käynnistyskaapeleille maanantaiaamuna.
 
Niin, jotkut vaativat henkilöautollekin autotallin, toisille kelpaa seisottaa suolavellissä kadun varrella. 10 vuoden kulutta voi olla, että eron huomaa, silti molemmat säilytystavat ovat mahdollisia.

Sähköjunilla, ratikoilla ja johdinautoilla on sellainen ero, että matalalattiaisissa busseissa ja ratikoissa instrumentointi sijoitetaan katolle, jolloin se ei ole sateensuojassa. Junissa on aina tilaa alla enemmän. Silti Ilmalassa on yksi iso halli sitä varten, että alustaan kertyvä lumi ja jää voidaan edes välillä sulattaa.

Ulkosälilytykselle on nykyään tyypillistä, että moottoria ja sisätiloja pidetään lämpiminä. Mieluiten sähkölämmityksillä, mutta kuten jo tuli esille, pitämällä dieseli käynnissä lämpövoimalaitoksena ja akkulaturina. Sähkölämmitys on tuttua henkilöautoille, mutta myös joukoliikennekalustolle ja junanvaunuille sekä vetureille. Tampereen busseissa oli aikanaan jäähdyttäjän säleikön tilalla erityinen muotoiltu aukko, josta puhallettiin lämmintä ilmaa jäähdyttäjän läpi moottoritilaan.

Ratikoiden sisätilat kuivataan yöllä varikolla sisäsäilytyksessä pitämällä ovet auki. Älykkäämpää energian käyttöä kuin lämmittää ja puhalluttaa sähköllä, sillä kuivatus tapahtuu nyt kaukolämmöllä.

Kuten alussa auton kohdalla, nämähän ovat valintakysymyksiä. Bussin ylläpidossa on helppo vetää matalaa profiilia ja antaa auton rappeutua, kun auto ei kuitenkaan kestä kelvollisessa kunnossa kovin pitkään. Sillä tavoin voi myydä halpaa palvelua, mutta halpaa eli huonoa on sitten myös palvelun laatu. Verratkaapa Variotramiin samanikäisiä busseja! Valmetin 1970-luvulta alkaen valmistamiin NR-vaunuihin ette voi edes verrata mitään bussia, kun kaikki on jo romutettu.

Antero
 
Viimeksi muokattu:
Verratkaapa Variotramiin samanikäisiä busseja!
Jos 2000-luvun bussejakin seisotettaisiin (lämpimässä sisähallissa) yhtäjaksoisesti 2...3 vuotta per yksilö, niin veikkaisinpa niidenkin olevan kuin pakasta vedettyjä. Varioiden käyttöasteella bussiyrittäjä vain olisi tehnyt konkurssin jo kauan aikaa sitten.
 
Jos 2000-luvun bussejakin seisotettaisiin (lämpimässä sisähallissa) yhtäjaksoisesti 2...3 vuotta per yksilö, niin veikkaisinpa niidenkin olevan kuin pakasta vedettyjä. Varioiden käyttöasteella bussiyrittäjä vain olisi tehnyt konkurssin jo kauan aikaa sitten.
No hyvä on sitten. Sopii verrata NR-vaunuihin. Peruskorjaamattomatkin ovat paremmassa kunnossa kuin 7–10 vuotiaat ”uudet” bussit. Joita ei kannata peruskorjata kuten NR-vaunuja. Ja peruskorjaamattoman NR-vaunun ikäistä bussia siis ei enää ole edes olemassa. Ajattelin aluksi olla reilu busseja kohtaan...

Antero
 
Takaisin
Ylös