Selvitin asiaa, ja osoittautui, että kustannukset ovat nousseet Norjan rakennusalan korkean kustannustason takia aiemmin arvioidusta 1640 MNOK:ista (budjetti) ja 1800 MNOK:ista (katto), joka olisi indeksikorjattuna 1746 MNOK (budjetti) 1917 MNOK (katto). Nyt uusi sovittu budjettiraami on 2200 MNOK (budjetti) ja 2400 MNOK (katto)
Kyse on nimenomaan siitä, että kansainvälisesti kilpailutetut urakat (20%) ovat pysyneet budjetissa ja Norjan sisäisesti kilpailutetut urakat (80%) ovat ylittäneet budjetin.
Bergenin kaupunginvaltuusto budjetista
Internet-sivu investointikustannuksista
Bergenissä toteutetaan maaston vuoksi useita kalliotunneleita, jollaisia ei vastaavasti tarvita Helsingin, Tampereen eikä Turun pikaraitioteillä.
Aikaisempien investointikustannusselvitysten mukaiset yksikkökustannukset ovat suuruusluokaltaan vastanneet ruotsalaisia ja saksalaisia yksikkökustannuksia.
Norjan talouden erilaisen tilanteen vuoksi suhtaudun varauksella siihen, että kustannusarvioita suoraan verrattaisiin Suomeen. Vaikka meilläkin on rakennusala ylikuumentunut ja nousukausi lakipisteessään, ei talous ihan samassa kuosissa ole kuin Norjassa. Lisäksi Norja ei kuulu EU:hun, joka nostaa rakennusalan kustannustasoa.
Muutoinkin olen itse arvioinut, että Suomen kustannuksia voidaan kohtuullisen suoraan verrata vain Ruotsiin ja Saksaan.
