Linjan 9 jatkaminen Ilmalaan ja Merikadulle

Etelä-Helsinkiin jatkuu mitä todennäköisemmin 9 tai 10, jotka molemmat päättyvät nykytilassa keskelle kaupunkia. Toisen tulee jatkua tulevaisuudessa etelään ja toisen poikittain Kampin läpi länteen paikaten nykyisen verkon sokeita pisteitä.

Jos 9 viedään aina Merikadulle asti, on 10:n mentävä jotain reittiä Simonkadulle, esimerkiksi Sokoksen ympäri Postikatu - Asema-aukio - Kaivokatu. Ennen pitkää pitäisi varmaan ajaa jokin toinen linja Mannerheimintieltä toiseen suuntaan Kaivokatua, kun raiteetkin on ja tälläinen linja puuttuu. Linja siis jatkaisi edelleen vähintään Hakaniemeen, esimerkiksi korvaten linjaa 18.

Jos 9 menee Kampista läpi tilanne vaatii vähemmän muutoksia.

18-ratikka edellyttäisi lisäksi Topeliuksenkadun, Munkkivuoren ja Kruununhaan ratoja. Tällöin liikennöitäisiin uutta linjaa Munkkivuori - Meilahti - Töölö - Arkadiankatu - Asema-aukio - Kaisaniemi. Kaisaniemestä matka jatkuisi joko Krunikkaan (uusi kääntöpaikka) tai Merihakaan ja Kalasatamaan (uutta rataa Hakaniemestä asti).
 
Muistaakseni on jo päätetty, että ysi tulee menemään Ruoholahti/Länsisatama alueelle.
 
Muistaakseni on jo päätetty, että ysi tulee menemään Ruoholahti/Länsisatama alueelle.

Virallista päätöstä Länsiterminaaliin menevän ratikan linjasta ei vielä ole. Ymmärtääkseni on kuitenkin niin, että jo tehdyissä simuloinneissa nimeomaan Ilmala (eli linja 9) on osoittautunut erittäin sopivaksi pariksi Länsiterminaalin haaralle.

Tämä on helppo ymmärtää, sillä kun Länsiterminaaliin vuonna 2012 päästään, linjan 9 pohjoinen päätepysäkki on Itä-Pasilassa ja vuoroväli vielä harva (kaiketi noin nykyinen), eikä Jätkässäkään ole tarvetta tiheämmälle vuorovälille, kun siellä rakentaminen on vielä alkuvaiheessa. Tuosta vuosi-kaksi myöhemmin linja 9 kuitenkin ryhtyy kulkemaan uuden Keski-Pasilan kautta Ilmalaan, jolloin matkustajamäärä pohjoisessa lisääntyy ja kapasiteettia on tarpeen lisätä. Samaan aikaan etelässä väkimäärä kasvaa, eli tasapaino jatkuu. Ysi siis kasvaa ja kehittyy sen vaikutuspiirissä olevien kaupunginosien myötä, ja ikään kuin sattumalta sille löytyy ydinkeskustan etelä- ja pohjoispuolelta kaupunginosat, joissa kasvu sattuu samalle ajanjaksolle.

Olisin siis kovin yllättynyt, jos Länsiterminaalin linjaksi tulisi joku muu kuin 9.

---------- Viesti lisätty kello 1:59 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 1:33 ----------

Onko Ullanlinnan ratikka taloudellisesti järkevä hanke?

Tätä on pohdittu paitsi foorumilla, myös lehdistössä ja varmasti liikennelaitoksellakin. Ratainvestointi on luokkaa 6-7 miljoonaa (lähde HKL:n johtokunnan esityslista) ja matkustajamäärä tällä uudisradalla on ehkä luokkaa 3000-4000/vrk (oma arvio). Suurin osa matkustajista on todennäköisesti vieläpä pois muilta linjoilta, lähinnä kolmoselta. Matkustajamäärä on myös sen verran pieni, että se voitaisiin aivan hyvin hoitaa huomattavasti (jopa stadilaista) raitiovaunua pienemmillä yksiköillä. Miksi siis tällainen investointi pitäisi kuitenkin tehdä, vai pitäisikö ollenkaan?

Olen sitä mieltä, että kyllä pitäisi. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että asukkaat ovat vaatineet yhteyttä Merikadulta Erottajalle ja Rautatieasemalle. Nykyinen bussi 14 ei tyydytä, ei myöskään kiertävä rengaskolmonen. Tällainen yhteys on aiemmin ollut olemassa, ja mitä ilmeisimmin ratikkahanke on osoitus siitä, että myös kaupunki katsoo tarpeelliseksi palauttaa yhteyden.

Jos tuo voidaan katsoa lähtökohdaksi, niin sitten pitääkin enää esittää kysymys siitä, miten tuo yhteys Merikatu - Erottaja - Rautatieasema voidaan tehokkaimmin hoitaa, ja silloin vastaus näyttäisi olevan ratikka.

Ratikkavaihtoehdossa suurin hyöty tulee siitä, että ratikka kulkee jo Tarkk'ampujankadulle asti, eli sinne päättyvää linjaa Merikadulle asti jatkamalla liikennöintikustannukset lisääntyvät noin 500 000 e / vuosi eli yhden kokopäivävuoron verran. Lisäksi tarvitaan investointi, 6-7 Me. Tässä yhteydessä ei ole merkitystä sillä, minkänumeroinen linja tuonne Merikadulle asti kulkee, käytännössä linja on se, joka muutoin päättyisi Tarkk'ampujankadulle.

Bussivaihtoehdossa 1 tehdään kuten asukkaat ovat toivoneet ja esittäneet, eli perustetaan uusi bussilinja Merikadulta entisen 17:n reittiä pitkin rautatieasemalle. Kolmen kokopäivävuoron liikenne maksaa noin 630 000 e / vuosi. Arvio perustuu linjan 14B nykyiseen sopimushintaan, eli verrannolliseen kantakaupunkilinjan hintaan. Oikeasti kustannus on suurempi, sillä 14B:n sopimus on vanha ja juuri päättymässä, ja hintataso näissä HelBin vanhoissa sopimuksissa on tavannut olla rutkasti alakanttiin. Realistiinen hinta saattaa siis hyvinkin olla 700 000 e / v tai ylikin. Joka tapauksessa vaihtoehto on vain teoreettinen, sillä Rautatientorilta ei tahdo löytyä tilaa tällaiselle bussille. Kun päätepysäkki joudutaan sijoittamaan kauemmas, Kruununhakaan tai Hakaniemeen, tarvitaan vielä neljäs vuoro, jolloin kustannukset ovatkin vähintään 840 000 e / vuosi.

Bussivaihtoehdossa 2 jatketaan jotain Rautatientorille päättyvää lähiölinjaa heilurina Ullanlinnaan. Tästä ei ole Helsingissä kovin hyviä kokemuksia, joten en usko, että suunnittelijat päätyisivät suosittelemaan tämänkaltaista vaihtoehtoa. Ensinnäkin ongelmaksi tulee lähiön ja kantakaupunkilinjan erilainen profiili (lähiölinjalla ero ruuhka-ajan ja muun liikennöintiajan välillä on hyvin suuri, samoin ruuhkasuunta eri tavoin määräävä kuin kantakaupunkilinjalla). Toiseksi kantakaupungin läpi ajavia linjoja on taannoisista tavoitteista ja suunnitelmista huolimatta voitu perustaa hyvin vähän, lähinnä 65A ja 66A ovat tällaisia, ja nekin toimivat huonosti. Linjat aiotaankin purkaa länsimetron aloittaessa. Myös 14 ja 18 ovat linjoista 35 ja 36 yhdistettyjä heilureita, ja nekin kärsivät säännöllisyysongelmasta. Kustannuksista riippumatta tällainen vaihtoehto ei siis ole ainakaan matkustajapalvelun kannalta perusteltavissa. Mitä todennäköisimmin vaihtoehto vaatisi kolme uutta kokopäivävuoroa eli kustannuksia tulisi630 000 e / vuosi, joskin kahdellakin voisi yrittää pärjätä, jos lähiömäisen pitkä vuoroväli hyväksytään.

Kun siis lähtökohta on se, että jotain liikennettä on oltava, niin taloudellisimmalta vaihtoehdolta vaikuttaa raitiovaunu. Realistiset vertailuvaihtoehdot, eli Kirran linjan jatkaminen (500 000 e/v) ja Hakaniemeen päättyvä bussi (840 000 e/v) merkitsevät, että säästöä syntyy ratikkavaihtoehdossa 340 000 e/v. Silloin investointi tulee maksetuksi noin 20 vuodessa, kun korkoja ei huomioida.

Entäs sitten johdinautot? Mikä tahansa bussivaihtoehto on tietysti mahdollista toteuttaa myös ajolankavirroituksella, jolloin tarvitaan ajolankainvestointi Kaivokadulta Merikadulle. Liikennöintikustannukset asettunevat kansainvälisten arvioiden mukaan noin 20% korkeammiksi kuin muilla busseilla, eli kolmen vuoron teoreettinen Rautatientorille päättyvä vaihtoehto lisäisi liikennöintikustannuksia 750 000 e / vuosi ja oikeasti toteuttamiskelpoinen, Kruununhakaan tai Hakaniemeen päättyvä vaihtoehto 1 008 000 e / vuosi.

Näillä perusteilla katsoisin, että Ullanlinnan ratikka on taloudellisesti perusteltavissa oleva hanke. On poikkeuksellista, että ratikka näin pienillä matkustajamäärillä on bussia edullisempi, mutta ratikka saa etua siitä, että se tulee jo lähes perille asti, eli tarvitaan vain pieni pidennys, kun taas bussin kohdalla tarvitaan suurempia järjestelyitä.

Päädyttiin sitten ratikkaan tai bussiin, saadaan esim. linjan 14 lyhentämisestä jonkin verran säästöjä kasaan, mutta niiden suuruushan ei riipu siitä, millä kulkuneuvolla Korkeavuorenkatua pitkin kuljetaan.
 
Jos sallinette, että pohditaan muita joukkoliikennevaihtoehtoja kuin raitiolinjan jatkamista Merikadulle, niin mulle tulee mieleeni seuraavaa:

Bussilinja h55 Marian sairaalan sijasta RT:ltä Merikadulle (kuten linja h17 aiemmin) ja länsimetron aloittaessa bussilinja h65 Marian sairaalalle sekä h65A Hietaniemeen.

Millainen tarve muuten jatkossa on nykyiselle joukkoliikennereitille kapean ja ahtaan Lapinlahdenkadun (sama ongelma kuin Korkeavuorenkadulla eli kapea katu, jossa on pysäköityjä autoja molemmin puolin ja vilkas liikenne) kautta Marian sairaalalle, jota ollaan käsittääkseni lopettamassa. Mitä siihen tulikaan tilalle? Voisikohan sen ja Hietaniemen yhteyden hoitaa jotenkin toisin?

---------- Viesti lisätty kello 4:45 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 4:37 ----------

Jos raitiokiskot päätetään jatkaa Merikadulle saakka, niin omaan mieleeni on vakiintunut ajatus, että se nimenomaan Tarkk'ampujankadun linjaa jatketaan sinne ja h9 Kampin kautta Länsiterminaaliin. Tarkk'ampujankadun linjahan voi olla tulevaisuudessa jokin muukin kuin kymppi, jos se päätetäänkin johtaa vaikkapa Laajasaloon, mikä puolestaan tekisi siitä hyvän heiluriyhteyden.

---------- Viesti lisätty kello 5:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 4:45 ----------

Olen kyllä muuten sitä mieltä, että bussilinja h17 alkoi menettää aiemmin varsin runsaita matkustajamääriään, kun se siirrettiin ydinkeskustan reiteiltään Mikon-ja Keskuskadulta Manskua pitkin kulkevaksi ja sen tavoitettavuus heikkeni.

Toki asiaan saattaa myös vaikuttaa sekin, että nykyisen matkakorttijärjestelmän käyttöönoton jälkeen mm. matkustajamääriä on voitu valvoa sekä tilastoida paremmin ja tarkemmin.
 
Tätä on pohdittu paitsi foorumilla, myös lehdistössä ja varmasti liikennelaitoksellakin. Ratainvestointi on luokkaa 6-7 miljoonaa (lähde HKL:n johtokunnan esityslista) ja matkustajamäärä tällä uudisradalla on ehkä luokkaa 3000-4000/vrk (oma arvio). Suurin osa matkustajista on todennäköisesti vieläpä pois muilta linjoilta, lähinnä kolmoselta. Matkustajamäärä on myös sen verran pieni, että se voitaisiin aivan hyvin hoitaa huomattavasti (jopa stadilaista) raitiovaunua pienemmillä yksiköillä.
Mitä jos sen hoitaisi ottamalla Kolmoselta yhden vuoron pois, jolloin kustannusvaikutus on nolla?
 
Mitä jos sen hoitaisi ottamalla Kolmoselta yhden vuoron pois, jolloin kustannusvaikutus on nolla?

Näin tulee varmasti tapahtumaan, sillä Kalliossa ysi tihenee, Töölön suunnalla tavoitteena on kolmosen ja seiskan siirto Topeliuksenkadulle ja etelässä kolmosen kiertävää yhteyttä tulisi siis täydentämään tämä suora ratikkayhteys Korkeavuorenkadun kautta. Silloin on varsin perusteltua ottaa kolmoselta 1+1 vuoro pois, kun se ei enää palvele yksin mitään primaariyhteyksiä vaan toimii verkossa ainoastaan täydentävien yhteyksien tarjoajana.

Se, voidaanko nämä vuorot ottaa pois, jos Korkeavuorenkatua kulkeekin bussi, on kyseenalaista, koska bussi ei samalla tavalla houkuttele siirtymää nykyisistä ratikkamatkustajia. Kulkeehan siellä bussi nytkin.

---------- Viesti lisätty kello 10:57 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:55 ----------

Bussilinja h55 Marian sairaalan sijasta RT:ltä Merikadulle (kuten linja h17 aiemmin) ja länsimetron aloittaessa bussilinja h65 Marian sairaalalle sekä h65A Hietaniemeen.

Maksanee joka tapauksessa enemmän kuin yhden ratikkavuoron lisääminen Kirran linjalle.
 
Bussivaihtoehto on myös jonkin Erottajan linjan jatkaminen suoraan etelään. 42 on kyllä telibussilinja, mutta ei liikenteellisesti merkittävästi hankalampi jatkettuna kuin nykytilassaan.

Luonnollisesti telibussi vaatii enemmän tilaa, joten parkkipaikat eivät todellaakaan säästy. Kiinteitä investointeja ei tarvitse kuitenkaan tehdä.
 
Bussivaihtoehto on myös jonkin Erottajan linjan jatkaminen suoraan etelään. 42 on kyllä telibussilinja, mutta ei liikenteellisesti merkittävästi hankalampi jatkettuna kuin nykytilassaan.

Silloin varmasti pärjättäisiin kahdella autolla, jolloin liikennöintikustannukset olisivat matalammat kuin ratikalla. Vai onko niin, että teliliikenne on sen verran paljon kalliimpaa kuin 2-akselinen, että kaksi teliautoa nousee jo samaan kustannusluokkaan kuin yksi rv?

Mutta 42:n vuoroväli ei parhaallakaan tahdolla tule lähellekään sitä, mitä sen pitäisi kantakaupunkilinjalla olla. (42 nyt päivällä 20 min, ruuhkassa noin 12 min)

Voisi tietysti ajatella ongelmien ratkaisua niin, että siirrytään pienempiin busseihin, jolloin teliautojen ongelmia ei tule, ja vuoroväliä tihennettäisiin kapasiteetin säilyttämiseksi pohjoisessa ja palvelutason parantamiseksi etelässä. Mutta silloin kustannukset taas karkaavat ratikkavaihtoehdon yli.
 
Itse näkisin järkevänä jatkaa linja 24 erottajalta merikadulle, linjaa ajetaan tällä hetkellä kahdella autolla 30 min. välein ja nykyinen matka-aika on suunnasta riippuen 13-18 min. matka-aikaan tulisi pituutta lisää n.7 min. mikä ei lisäisi kalustotarvetta vaan nykyinen 30 min. väli pystyttäisiin hoitamaan samalla kalustolla. Jos linjalle lisättäisiin yksi auto saataisiin vuoroväliksi 20 min. linja on muutenkin suht lyhyt joten aikataulussa olisi helpompi pysyä kuin jos alueelle jatkettaisiin jokin pitkä esikaupunkilinja. Riittäisikö sitten 30 min. vuoroväli ullanlinnalaisille? Mielestäni pitäisi riittää sillä aluehan ei ole pelkästään yhden linjan varassa vaan siellä kulkee myös linjat 1A, 3B/T,14 ja 16. Aivan rautatientorille 24:lla ei pääsisi mutta sokoksen eteen kyllä, siitä on lyhyt kävelymatka rautatieasemalle ja metroon.
 
Näin tulee varmasti tapahtumaan, sillä Kalliossa ysi tihenee, Töölön suunnalla tavoitteena on kolmosen ja seiskan siirto Topeliuksenkadulle ja etelässä kolmosen kiertävää yhteyttä tulisi siis täydentämään tämä suora ratikkayhteys Korkeavuorenkadun kautta. Silloin on varsin perusteltua ottaa kolmoselta 1+1 vuoro pois, kun se ei enää palvele yksin mitään primaariyhteyksiä vaan toimii verkossa ainoastaan täydentävien yhteyksien tarjoajana.

Makasiini- ja Olympiaterminaalien primäärinen yhteys on kylläkin 3, samoin Alppilassa esimerkiksi Linnanmäen yhteyksiä palvelee parhaiten juuri 3.

Siis 3 ja 7 tulisivat kulkemaan Nordenskiöldinkatua (olen aina ennen kirjoittanut tuon virheellisesti j:llä) Topeliuksenkadulle Pasilan suunnasta tullessaan? Miten linjan 7 reitti muuten muuttuisi? Kulkisiko se 3:n tapaan Kampin keskuksen ja rautatieaseman kautta vai Arkadiankatua Mannerheimintielle ja siitä Aleksanterinkadulle?
 
Riittäisikö sitten 30 min. vuoroväli ullanlinnalaisille? Mielestäni pitäisi riittää sillä aluehan ei ole pelkästään yhden linjan varassa vaan siellä kulkee myös linjat 1A, 3B/T,14 ja 16. Aivan rautatientorille 24:lla ei pääsisi mutta sokoksen eteen kyllä, siitä on lyhyt kävelymatka rautatieasemalle ja metroon.

Uskoisin, että yhteys Sokoksen eteen on riittävä. Mutta 30 min vuoroväli reitillä, jossa korvaava kävely kestää 20 min, on yhtä tyhjän kanssa. Ei tuollainen kerää matkustajia nimeksikään. Silloin 24:n vuoroväliä pitäisi tihentää huomattavasti, vähintään 15 minuuttiin. Se taas ei ole lainkaan perusteltua jo nyt tyhjänä ajavan pohjoisosan kannalta.

Voisi tietysti ajatella, että 24 ajatettaisiin Seurasaareen Linnankoskenkadun sijaan Topeliuksenkatua ja Meilahden sairaala-alueen läpi (jos sinne saadaan läpiajettava yhteys busseille), jolloin uusi 24 voisi korvata myös 14B:n. Silloin kustannukset, vuoroväli 15 min ja palvelutaso saataisiin tasapainoon, itse asiassa säästöä tulisi kahden bussin verran.

---------- Viesti lisätty kello 12:48 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:43 ----------

Makasiini- ja Olympiaterminaalien primäärinen yhteys on kylläkin 3, samoin Alppilassa esimerkiksi Linnanmäen yhteyksiä palvelee parhaiten juuri 3.

Jep, tosin siinä vaiheessa kun ysi kulkee jopa 6 min välein, alppilalaiset ohjautuvat kyllä AKK:lle odottamaan sitä. Yksittäisiä kohteita, kuten Lintsiä ja Olympiaterminaalia, voidaan hyvin palvella 10 min välein kulkevalla kolmosella (mun mielestä).

Siis 3 ja 7 tulisivat kulkemaan Nordenskiöldinkatua (olen aina ennen kirjoittanut tuon virheellisesti j:llä) Topeliuksenkadulle Pasilan suunnasta tullessaan? Miten linjan 7 reitti muuten muuttuisi? Kulkisiko se 3:n tapaan Kampin keskuksen ja rautatieaseman kautta vai Arkadiankatua Mannerheimintielle ja siitä Aleksanterinkadulle?

Kolmonen ja seiska muodostaisivat linjaparin Eltsusta keskustaan asti. Töölön palvelu tihenee merkittävästi ja Manskulla kulku sujuvoituu, kun 4 ja 10 jäävät sinne kahdestaan. 3 ja 7 kulkisivat siis Nordenskiöldinkatua, Topeliuksenkatua ja Runebergiä. Tätähän on suunniteltu ainakin 80-luvun alusta lähtien. Toivotaan, että se toteutuisi.

Kunhan kokonaiskehittämissuunnitelma vuoden lopulla valmistuu, niin nähdään, onko ajateltu, että molemmat 3 ja 7 kulkevat reittiä Kamppi - Mikonkatu - Aleksi, vai kulkeeko toinen Arkadiankatua.
 
Näin tulee varmasti tapahtumaan, sillä Kalliossa ysi tihenee, Töölön suunnalla tavoitteena on kolmosen ja seiskan siirto Topeliuksenkadulle ja etelässä kolmosen kiertävää yhteyttä tulisi siis täydentämään tämä suora ratikkayhteys Korkeavuorenkadun kautta. Silloin on varsin perusteltua ottaa kolmoselta 1+1 vuoro pois, kun se ei enää palvele yksin mitään primaariyhteyksiä vaan toimii verkossa ainoastaan täydentävien yhteyksien tarjoajana.
Kuulostaa järkevältä. Mietin myös 1 ja 1A:n roolia, edelleen minusta tuntuisi järkevältä haaroittaa ysi Pasilassa niin että toinen haara menisi Käpylään ja korvaisi vaikka 1A:n... Joka tapauksessa, nuo kulut pitää laskea niin että katsotaan kokonaisvaikutusta. Jos kolmoselta vastaavasti poistuu vuoroja, niin tuon Merikadun linjan liikennöintikustannus on nolla euroa.
 
Kunhan kokonaiskehittämissuunnitelma vuoden lopulla valmistuu, niin nähdään, onko ajateltu, että molemmat 3 ja 7 kulkevat reittiä Kamppi - Mikonkatu - Aleksi, vai kulkeeko toinen Arkadiankatua.

Mun mielestä toinen noista linjoista olisi perusteltua vetää Fredrikinkatua Punavuoreen saakka. Tai pikemminkin niin, ettei ole perusteltua vetää molempia linjoja Eläintarhalta samaa reittiä Aleksanterinkadulle.
 
Kolmonen ja seiska muodostaisivat linjaparin Eltsusta keskustaan asti. Töölön palvelu tihenee merkittävästi ja Manskulla kulku sujuvoituu, kun 4 ja 10 jäävät sinne kahdestaan. 3 ja 7 kulkisivat siis Nordenskiöldinkatua, Topeliuksenkatua ja Runebergiä. Tätähän on suunniteltu ainakin 80-luvun alusta lähtien. Toivotaan, että se toteutuisi.

Kunhan kokonaiskehittämissuunnitelma vuoden lopulla valmistuu, niin nähdään, onko ajateltu, että molemmat 3 ja 7 kulkevat reittiä Kamppi - Mikonkatu - Aleksi, vai kulkeeko toinen Arkadiankatua.
Mutta tällaista seiskan reittiähan vastustettin mm. pasilalaisten toimesta ja siksi kolmosten piti alkaa kulkea Kampin kautta ja samalla piti purkaa kolmosten ikiaikainen kiertoreitti-status.

Pahoitteluni siitä, että kaivelen hieman menneitä, mutta muistaakseni sinäkin olit tällaista seiskojen reittimuutosta vastaan. Mistä nyt moinen muutos? Toki tällainen ratkaisu olisi eri kuin HKL-SUY:n aikanaan esittämä, jossa vain seiskat olisivat vastanneet Töölön seudun raitioliikenteestä ja kolmoset olisi siirretty Manskulle.

Viestisi Kampin ratikan linjastojärjestelyt -ketjussa

Itse pitäisin sitä ilmanmuuta parhaimpana vaihtoehtona, että 3 ja 7 olisivat linjapareina Töölössä kuten myös em. Manskun osalta esitetty ratkaisu nelosen sekä kympin osalta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mutta tällaista seiskan reittiähan vastustettin mm. pasilalaisten toimesta ja siksi kolmosten piti alkaa kulkea Kampin kautta ja samalla piti purkaa kolmosten ikiaikainen kiertoreitti-status.

Pahoitteluni siitä, että kaivelen hieman menneitä, mutta muistaakseni sinäkin olit tällaista seiskojen reittimuutosta vastaan. Mistä nyt moinen muutos?

Pasila Seura esitti kannanottonaan ettei seiskaa pidä siirtää Töölöön (keskustaan suuntautuvien matkojen matka-ajan pitenemisen vuoksi) ennen kuin ysi kulkee Ilmalaan asti, jolloin Länsi-Pasilan keskustayhteys hoituu sillä.

Olen samaa mieltä Pasila Seuran kanssa, eli vastustin voimakkaasti seiskan siirtoa Töölöön. Mutta tilanne muuttuu siinä vaiheessa kun Länsi-Pasilan ja Ilmalan keskustayhteys hoituu ysillä. Silloin seiska voi tarjota sekundaariyhteyden Pasilasta Töölön sisälle. Ja Topeliuksenkadun rata, jos se toteutuu, tuskin toteutuu ennen Ilmalaa (jonka hankesuunnittelu on alkamassa). Joten tässä suhteessa ei ongelmaa.
 
Takaisin
Ylös