Linjan 9 jatkaminen Ilmalaan ja Merikadulle

Olen samaa mieltä Pasila Seuran kanssa, eli vastustin voimakkaasti seiskan siirtoa Töölöön. Mutta tilanne muuttuu siinä vaiheessa kun Länsi-Pasilan ja Ilmalan keskustayhteys hoituu ysillä. Silloin seiska voi tarjota sekundaariyhteyden Pasilasta Töölön sisälle. Ja Topeliuksenkadun rata, jos se toteutuu, tuskin toteutuu ennen Ilmalaa (jonka hankesuunnittelu on alkamassa). Joten tässä suhteessa ei ongelmaa.
Kiitän hyvästä selvennyksestäsi.
 
Mutta tilanne muuttuu siinä vaiheessa kun Länsi-Pasilan ja Ilmalan keskustayhteys hoituu ysillä.

Nyt linja 9 ajaa Pasilasta rautatieasemalle 20 minuuttia, Länsi-Pasilasta ja Ilmalasta 3-5 minuuttia kauemmin. 7B taas tulee Lasipalatsille Länsi-Pasilasta lähes vartissa, ja Kampin kierros olisi pidentänyt sitä muutamalla minuutilla. Millä tavoin 9 siis on parempi keskustayhteys kuin Kampin kautta kiertävä 7B?
 
Kasarmikadun jyrkkä mäki on yksi syy miksi mieluummin haluttaisiin kaksisuuntainen raitioliikenne Korkeavuorenkadulle. Entäs jos ajateltaisiin niin, että tehtäisiin Ullanlinnan kierros toisinpäin! Eli keskustasta tultaessa käännyttäisiin Korkevuorenkadulta Tarkk'ampujan kadulle ja siitä mäkeä alas Kasarmikatua ja edelleen Neitsytpolkua Merikadulle, jossa olisi päätepysäkki. Siitä käännyttäisiin Kapteeninkadulle ja edelleen Korkeavuorenkatua takaisin keskustaan. Korkeavuorenkadulla välillä Tarkk'ampujankatu - Punanotkonkatu voitaisiin kenties ajaa yhdellä raiteella molempiin suuntiin, kunhan vain aikataulut suunniteltaisiin siten ettei vaunut kohtaa tuolla yhdenraiteen osuudella! Toimiihan tuo systeemi ilmeisen hyvin Mikonkadullakin! Tällä ratkaisulla ei tarvitsisi alkaa loiventamaan jyrkkää Kasarmikatua ja Korkeavuorenkadulla säästyisi autopaikkoja kun vaunut ajaisivat vain yhteen suuntaan! Tuskin on niin väliä miten päin se Merikadun kierros tehdään, ei sillä ainakaan matka-aikaan ole merkitystä!
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Toimiihan tuo systeemi ilmeisen hyvin Mikonkadullakin!

Toimii ilmeisen huonosti. Kolmosten keskinopeuden tippuminen sinne 12 km/h tuntumaan johtuu pitkälti juuri Mikonkadusta. Raitioliikenteen täsmällisyys Helsingissä ei ole niin hyvä, että vaunujen saapuminen eri suunnista limiraiteelle yhtä aikaa saataisiin estettyä aikataulutuksella.
 
Kolmosten keskinopeuden tippuminen sinne 12 km/h tuntumaan johtuu pitkälti juuri Mikonkadusta.

Mikonkadusta osittain muttei suinkaan limiraiteesta vaan Mikon- ja Kaivokatujen valoristeyksestä sekä Kaivokadun valorytmeistä yleensä. (Epätäsmällisyyttä taas kolmosille tuo lisää Kampin pysäkki jossa toisinaan joutuu odottelemaan kolmatta minuuttia pysäkille pääsyä.)
 
(Epätäsmällisyyttä taas kolmosille tuo lisää Kampin pysäkki jossa toisinaan joutuu odottelemaan kolmatta minuuttia pysäkille pääsyä.)

Tämä on katastrofi, josta yritin pitää jo etukäteen meteliä, mutta turhaan. Onko tiedossa, aiotaanko asialle tehdä jotain? Bussipysäkillehän on katusuunnitelmassa tilaa ratikkapysäkin eteläpuolella.

---------- Viesti lisätty kello 23:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:58 ----------

Entäs jos ajateltaisiin niin, että tehtäisiin Ullanlinnan kierros toisinpäin! Eli keskustasta tultaessa käännyttäisiin Korkevuorenkadulta Tarkk'ampujan kadulle ja siitä mäkeä alas Kasarmikatua ja edelleen Neitsytpolkua Merikadulle, jossa olisi päätepysäkki.

Mitä hyötyä tästä olisi? Se olisi vain sekavampi hahmottaa.

Korkeavuorenkadulla välillä Tarkk'ampujankatu - Punanotkonkatu voitaisiin kenties ajaa yhdellä raiteella molempiin suuntiin, kunhan vain aikataulut suunniteltaisiin siten ettei vaunut kohtaa tuolla yhdenraiteen osuudella!

Korkeavuorenkadun yksiraiteisella osuudella olisi myös muuta liikennettä, Mikonkadulla sitä ei (teoriassa) ole. En lähtisi toteuttamaan yksiraiteisia osuuksia lainkaan niin, että ne ovat muun liikenteen seassa.

---------- Viesti lisätty kello 23:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:00 ----------

Nyt linja 9 ajaa Pasilasta rautatieasemalle 20 minuuttia, Länsi-Pasilasta ja Ilmalasta 3-5 minuuttia kauemmin. 7B taas tulee Lasipalatsille Länsi-Pasilasta lähes vartissa, ja Kampin kierros olisi pidentänyt sitä muutamalla minuutilla. Millä tavoin 9 siis on parempi keskustayhteys kuin Kampin kautta kiertävä 7B?

Sanopa muuta. Näin ei tietenkään pitäisi olla. Itse asiassa katselin viestisi innostamana ysin aikatauluja, aamuruuhkassa sille on varattu 22 min PRA-RT. Se on järkyttävä aika. Silloin kun ysi aloitti, ja lähes kaikki uuden reitin liikennevalot olivat poissa toiminnasta, reitti meni reippaasti alle 20 minuutin. Mitä enemmän valoja, sitä hitaampaa ja takkuavampaa.

Kyllä se niin taitaa olla, että jos länsipasilalaisia tahdotaan palvella ysillä keskustayhteytenä, niin muutamasta risteyksestä pitäisi saada valot pois kokonaan (AKK-Flemari, Flemari-Hesari, Hesari-Kaarle, Traverssi-Teollisuuskatu tulevat ensimmäisenä mieleen) ja muihin on saatava todelliset etuudet.

Asiaa mutkistaa vielä sekin, että ysille on nyt mietitty linjausta uutta Pasilankatua pitkin, jolloin se toki palvelisi uutta Keski-Pasilaa paremmin, mutta silloin se ei kulkisikaan Pasilanraitiota eli palvelu L-Pasilan sisällä joko jäisi puuttumaan tai jäisi seiskan varaan.

Sitten on toisaalta niinkin, että seiskan osuus Nordenskiöldinkadun ja Topeliuksenkadun kautta Töölöntorille on nopeampi kuin vastaava osuus Manskua Oopperan kautta Töölöntorille. Nordenskiöldinkadun yli mennään suoraan, ja Oopperan tukkoinen ja hidas risteys useine kääntymissuuntineen jää pois. Tuosta säästyvää aikaa sitten ikään kuin käytetään Runskilla ajoon, jolloin lopputuloksena sellainen seiska, joka Länsi-Pasilan ja keskustan välillä kiertää Topeliuksen-Kampin kautta on nopeampi kuin HKL:n Kampin yhteydessä esittämä Oopperalta Töölöön kääntyvä seiska.
 
Kyllä se niin taitaa olla, että jos länsipasilalaisia tahdotaan palvella ysillä keskustayhteytenä, niin muutamasta risteyksestä pitäisi saada valot pois kokonaan (AKK-Flemari, Flemari-Hesari, Hesari-Kaarle, Traverssi-Teollisuuskatu tulevat ensimmäisenä mieleen) ja muihin on saatava todelliset etuudet.
Helsinginkadulla ei välillä Kurvi - Sturenkatu pitäisi olla yhtään valoa, varsinkin Kasia tämä hidastaa ja haittaa jalankulkijoita. Ainoa peruste mitä keksin niille valoille on autojen hidastaminen, ja siihen on fiksuampikin tapoja. Korotetut suojatieet nyt esimerkiksi, tai lisätään vaikka parkkipaikkoja tai pyöräkaistoja niin kadut kapenee. Ylipäänsä, Hämeentie - Teollisuuskatu - Sturenkadun rajaaman alueen sisältä pitäisi poistaa liikennevalot.
 
Helsinginkadulla ei välillä Kurvi - Sturenkatu pitäisi olla yhtään valoa, varsinkin Kasia tämä hidastaa ja haittaa jalankulkijoita.

Samaa mieltä. Tosin jalankulkijoiden hidastaminen on vähän niin ja näin, helsinkiläinen käytäntöhän on ettei jalankulkijoiden tarvitse odottaa vihreää.

Ainoa peruste mitä keksin niille valoille on autojen hidastaminen, ja siihen on fiksuampikin tapoja.

Virallinen peruste lienee jalankulkijoiden liikenneturvallisuuden edistäminen. Se tosin ei aidosti toteutu, vrt edellinen kohta.
 
Helsinginkadulla ei välillä Kurvi - Sturenkatu pitäisi olla yhtään valoa, varsinkin Kasia tämä hidastaa ja haittaa jalankulkijoita.

Samaa mieltä. Tästä puhuttiin taannoin kun ne valot saatiin rakennettua.

Teoriassa paras ratkaisu raideliikenteelle on täydellisillä valoetuuksilla varustetut valot. Käytännössä kuitenkin valottomuus pesee nämä Helsingin realiteettien mukaiset liikennevalot mennen tullen.

Hesarilla Flemari-Kaarlenkuja-Kaarlenkatu risteyskombossa on kolmet valot noin sadan metrin matkalla. Tuosta päivittäin Kasilla tai pyörällä kulkien en muista yhtään kertaa että kasi olisi päässyt läpi pysähtymättä ainakin yksiin noista, kaksi pysähdystä on ihan normaalia, ja kolmekin olen joskus nähnyt.

Nyt Kaarlenkujan ja Kaarlenkadun valot ovat olleet pimeinä pari päivää, ja matkustajan näkökulmasta ratikka tuntuisi kulkevan paljon sujuvammin.

Osaako joku kuljettaja sanoa, että tuleeko tuossa Kaarlenkadun risteyksessä mitään ongelmia ilman valoja? Siinä kuitenkin menee neljä linjaa, joten varmasti vaunuja osuu risteykseen usein samaan aikaan.

Autoliikenne on Hesarilla niin vähäistä, että mitään valoja ei sen takia todellakaan tarvita.
 
Osaako joku kuljettaja sanoa, että tuleeko tuossa Kaarlenkadun risteyksessä mitään ongelmia ilman valoja? Siinä kuitenkin menee neljä linjaa, joten varmasti vaunuja osuu risteykseen usein samaan aikaan.

Ei ratikoiden kesken tule mitään ongelmia valottomuudesta. Päinvastoin, on paljon helpompi päästä omiin vuoroväleihin valottomissa risteyksissä, kun ei tarvitse jäädä seisomaan päälle minuuttia valopidennyksen samalla seisottaessa autoja ja jalankulkijoita, että kaveri pääsee eteen.

Ainoa asia josta en ole varma ovat ruuhka-ajat - jos johonkin aikaan vuorokaudesta jokin Kaarlenkadun suunta olisi herkkä tukkeutumaan ilman valoja. Mutta koskaan en ole itse nähnyt mitään sellaista ja siksi pidänkin Kaarlen ja Flemarin valoja täysin turhina. Autoilu tuolla alueella on kiitettävän hiljaista, vaikka paikallisten asuinaluiden autoistuminen onkin kohtalaista.
 
Helsinkiläisillä autoilijoilla on tapana jonottaa poikkikiskoilla, oli liikennevaloja tai ei. Eivät ne liikennevalot estä risteysten tukkiutumista, kuten on nähtävissä Aleksin ja Manskun risteyksessä.
 
Samaa mieltä. Tosin jalankulkijoiden hidastaminen on vähän niin ja näin, helsinkiläinen käytäntöhän on ettei jalankulkijoiden tarvitse odottaa vihreää.
Valo-ohjatussa ympäristössä myös ylityspaikkoja on yleensä vähemmän. Nämä on mikrotason asioita, mutta minusta näyttää siltä että jalankulkuvalot tuottaa toispuoleisia katuja. Eli jalankulkijat ei löydä toisella puolella katua oleviin liikkeisin, kuppiloihin, tms. koska valohjattu risteys tekee tien ylittämisestä vaivalloista. Vertaa esim. Vaasankatua ja Hesaria.

Virallinen peruste lienee jalankulkijoiden liikenneturvallisuuden edistäminen. Se tosin ei aidosti toteutu, vrt edellinen kohta.
Juu, saman asian kaksi eri puolta, eli autoja hidastetaan jalankulkijoiden turvallisuuden vuoksi. Valoissa on vaan se ongelma etteivät ne auta nopeuksiin niiden välillä. Minusta asian voisi Hesarilla hoitaa paljon fiksumminkin, korottomalla jalkakäytävät, kaventamalla katua, jne. Hesari ei ihan oikeasti ole koskaan juuri millään tavoin ruuhkainen, kääntäen se on paikoin nelikaistaisena täysin ylimitoitettu siihen paikallisliikenteeseen mitä se palvelee, mm. siksi että Kurvi on niin tukkoinen ettei sieltä yksinkertaisesti pääse niin paljon autoja Hesarille että ne täyttäisivät sen. Ja kun se vetää hyvin, on suora ja leveä, niin ajonopeudet tuppaavat kasvamaan ja tämän takia laitetaan niitä valoja... Jos semmoista shared space -konseptia haluttaisiin Helsingissä kokeilla, niin Hesari voisi olla ihan hyvä pätkä.

Ainoa asia josta en ole varma ovat ruuhka-ajat - jos johonkin aikaan vuorokaudesta jokin Kaarlenkadun suunta olisi herkkä tukkeutumaan ilman valoja. Mutta koskaan en ole itse nähnyt mitään sellaista ja siksi pidänkin Kaarlen ja Flemarin valoja täysin turhina. Autoilu tuolla alueella on kiitettävän hiljaista, vaikka paikallisten asuinaluiden autoistuminen onkin kohtalaista.
Yksi vaihtoehto olisi poistaa valot ja sulkea Kaarlenkatu autoilta siinä pysäkin kohdalla, Hesarille siitten autoille jokerivalo varoittamaan.
 
Olen tässä kypsytellyt ajatusta 9:n jatkosta. Mitäpä jos linja ei päättyisikään Ilmalaan, vaan jatkuisi siitä eteenpäin? Jos nykyisessä suunnitelmassa päätepiste on Ilmalantori, jatkaisin sitä vielä Ilmalan asemalle asti ja siitä vielä eteenpäin.

Eli linja jatkuisi Ilmalantorilta (hyvä jos sinnekin se rata saataisiin..) Ilmalan aseman yli nykyisen bussin 22 linjaa aina Maunulaan saakka. Maunulassa oli yhteinen rataosuus Jokerin kanssa (kahdet kiskot, mutta yhteiset pysäkit - onkohan sellainen mahdollista?). Näin saataisiin taas yksi bussi pois, sillä etelässä Sörnäinen - Pasila -välillä sen korvaisi Kalasatama - Pasila -ratikat (jos sellaisia joskus saadaan..).

Minusta tuo 9:n jatko ei sotisi metroa vastaan, sillä ratikka ja metro ovat usein toisiaan täydentäviä. Jos metro joskus vedetään Maunulaan, se palvelee vain Maunulasta keskustaan / Pasilaan / lentokentälle meneviä nopeasti, mutta ratikka puolestaan palvelee myös näiden välillä asuvia. Tästä syystä päällekkäiset ratikka-metro -jutut eivät ole minusta huonoja!
 
Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että asukkaat ovat vaatineet yhteyttä Merikadulta Erottajalle ja Rautatieasemalle. Nykyinen bussi 14 ei tyydytä, ei myöskään kiertävä rengaskolmonen. Tällainen yhteys on aiemmin ollut olemassa, ja mitä ilmeisimmin ratikkahanke on osoitus siitä, että myös kaupunki katsoo tarpeelliseksi palauttaa yhteyden.

Ovatko myös muualta Etelä-Helsinkiin tulevat kokeneet yhteydet kehnoiksi linjan 17 poistuttua? Ellei, niin tehdäänkö mahdollinen 6-7 miljoonan euron investointi asukkaiden vaatimuksesta? Vai oliko bussin 17 lakkauttaminen sittenkin osa jo silloin suunnitteilla ollutta ratikkahanketta?
 
Takaisin
Ylös