Itseäkin hieman ihmetytti tuo rutinan aiheena ollut tanskalainen konsultti. Suomalaisista hankkeista lueskellessa voisi päätyä ajatukseen, että kaikki maailman ratikkakonsulentit asuvat Karlsruhessa. No, ei kai ulkopuolinen suositus sen kummemmaksi haitaksi ole, vaikka luulisi Helsingin selviävän muutaman korttelin pätkästä ominkin voimin.
Linjan 9 jatkaminen Ilmalaan ja Merikadulle
- Viestiketjun aloittaja Jusa
- Aloituspäivämäärä
Itseäkin hieman ihmetytti tuo rutinan aiheena ollut tanskalainen konsultti. Suomalaisista hankkeista lueskellessa voisi päätyä ajatukseen, että kaikki maailman ratikkakonsulentit asuvat Karlsruhessa. No, ei kai ulkopuolinen suositus sen kummemmaksi haitaksi ole, vaikka luulisi Helsingin selviävän muutaman korttelin pätkästä ominkin voimin.
Eiväthän ne oikeasti tanskalaisia ole, vaan Rambollilla on yli 1000 työntekijää Suomessa. Hesarin toimittaja on vain katsonut, missä maassa firman pääkonttori on.
Linjan 9 jatkaminen palvelee Ullanlinnaa hyvin. Linja 9 päällekkäisyys kolmosen kanssa on korjattavissa parhaiten poistamalla kolmosen eteläinen lenkki ja järjestelmällä kaikki Etelä-Helsingin ratikat heilureiksi (vaatii koko ratikkalinjaston uudelleenjärjestelyn). Nyt etelään kulkee linjat 1A, 3B, 3T, 14, 14B ja 16.
Ratkaisuna pari ratikkaa linjaa Freda - Perämiehenkatu/Hernesaari ja kiskot Bulevardilta Kamppiin toiselle noista linjoista. (Korvataan kolmoset ja bussit 14, 14B ja 16)
Yksi ratikka ysin lenkkiä Merikadulle. Ja yksi Kauppatorin kautta Kapteeninpuistikkoon. (uusi kääntöpaikka).
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Muistutan kaikkia tämän illan esittelytilaisuudesta KSV:n auditoriossa klo 18 (Kansakoulukatu 3).
Satuin itse kokeilemaan eilen Eiran ”erinomaista” bussiliikennettä linjalla 14 osuudella Kamppi–Merisatama. Ja väitän, että ratikan vastustajat tuskin itse käyttävät joukkoliikennettä, jos kehuvat bussia ratikkaa paremmaksi.
Ei nyt liity suoranaisesti siihen, että liikenne on bussiliikennettä, mutta eihän se kovin mukavaa ollut saada takapuolensa märäksi istuessaan muutaman pysäkinvälin bussissa. Toivon, että neste oli vettä, ei esimerkiksi virtsaa. Ei ollut tilaisuutta selvittää eikä vaihtaa housuja.
Mutta itse matkustus oli surkeata, ja surkeammaksi muuttui loppua kohden. Bussia ei todellakaan ole tarkoitettu kivikadulle, mutta ei asfaltoidullekaan kadulle, jossa on kansia, pysäköityjä autoja ja liikennevaloja. Oma liityntälinja täällä esikaupungissa on aivan toista, vaikka täällä onkin hidasteita, kun luonnollinen hidastus ei toimi.
Paluusuunnassa en edes harkinnut 14:n käyttämistä, vaan kävelin mieluummin Eiran sairaalan ratikkapysäkille. Olin kyllä 14:n pysäkin kohdalla kun bussi tuli, mutta annoin mennä. Ei kiitos sitä rynkytystä.
Keskutelussa on esitetty, että Tehtaanakdun ratikka riittää, ei tarvita laajempaa palvelua. Merisatamanranta on kuitenkin erittäin suosittua virkistysaluetta, joka jää Tehtaankadusta liian kauas. No, autolla onneksi pääsee aivan rantaan, että siitä voi päätellä, kenen intressi taas on selittää, ettei Tehtaankatua lähemmäksi tarvitse joukkoliikenteen palvelua olla.
Tein samalla myös (jälleen) havaintoja Reittioppaan ratikkavastaisuudesta. Käytännössä tulin nopeammin kotiin yhdistelmällä ratikka-metro-bussi kuin sillä Reittioppaan tarjoamalla bussi-metro-bussi -yhdistelmällä, johon kieltäydyin nousemasta. Reittiopaskin antoi tämän nopeimman ratikan sisältävän yhteyden, kun kielsin opasta antamasta bussia. Edes valinnalla ”nopein” Reittiopas siis ei ehdottanut ratikkaa, joka sen tietokannassa kuitenkin oli nopein yhteys. Onkohan niin, että ratikoissa on ilmankin yllin kyllin matkustajia, joten Reittiopas pyrkii ohjaamaan ihmisiä busseihin, jotta niilläkin joku kulkisi.
Antero
Satuin itse kokeilemaan eilen Eiran ”erinomaista” bussiliikennettä linjalla 14 osuudella Kamppi–Merisatama. Ja väitän, että ratikan vastustajat tuskin itse käyttävät joukkoliikennettä, jos kehuvat bussia ratikkaa paremmaksi.
Ei nyt liity suoranaisesti siihen, että liikenne on bussiliikennettä, mutta eihän se kovin mukavaa ollut saada takapuolensa märäksi istuessaan muutaman pysäkinvälin bussissa. Toivon, että neste oli vettä, ei esimerkiksi virtsaa. Ei ollut tilaisuutta selvittää eikä vaihtaa housuja.
Mutta itse matkustus oli surkeata, ja surkeammaksi muuttui loppua kohden. Bussia ei todellakaan ole tarkoitettu kivikadulle, mutta ei asfaltoidullekaan kadulle, jossa on kansia, pysäköityjä autoja ja liikennevaloja. Oma liityntälinja täällä esikaupungissa on aivan toista, vaikka täällä onkin hidasteita, kun luonnollinen hidastus ei toimi.
Paluusuunnassa en edes harkinnut 14:n käyttämistä, vaan kävelin mieluummin Eiran sairaalan ratikkapysäkille. Olin kyllä 14:n pysäkin kohdalla kun bussi tuli, mutta annoin mennä. Ei kiitos sitä rynkytystä.
Keskutelussa on esitetty, että Tehtaanakdun ratikka riittää, ei tarvita laajempaa palvelua. Merisatamanranta on kuitenkin erittäin suosittua virkistysaluetta, joka jää Tehtaankadusta liian kauas. No, autolla onneksi pääsee aivan rantaan, että siitä voi päätellä, kenen intressi taas on selittää, ettei Tehtaankatua lähemmäksi tarvitse joukkoliikenteen palvelua olla.
Tein samalla myös (jälleen) havaintoja Reittioppaan ratikkavastaisuudesta. Käytännössä tulin nopeammin kotiin yhdistelmällä ratikka-metro-bussi kuin sillä Reittioppaan tarjoamalla bussi-metro-bussi -yhdistelmällä, johon kieltäydyin nousemasta. Reittiopaskin antoi tämän nopeimman ratikan sisältävän yhteyden, kun kielsin opasta antamasta bussia. Edes valinnalla ”nopein” Reittiopas siis ei ehdottanut ratikkaa, joka sen tietokannassa kuitenkin oli nopein yhteys. Onkohan niin, että ratikoissa on ilmankin yllin kyllin matkustajia, joten Reittiopas pyrkii ohjaamaan ihmisiä busseihin, jotta niilläkin joku kulkisi.
Antero
- Liittynyt
- 10 Marraskuu 2007
- Viestit
- 739
Ei tosiaan liity siihen että on bussiliikennettä. Väittäisin että raitiovaunussa "kasteltuun" penkkiin törmääminen on paljon todennäköisempää.
Kivikadulla bussi on tosiaan ikävä. Muutenkin kiemurtelevilla kaduilla bussi ei ole omiaan. Kuljin pari vuotta koulussa linjan 16 busseilla Hakaniemestä Bulevardille. Ilmeisesti tuolla oli vielä liian tiukat aikataulut joten kuskit kaahasivat kuin mielipuolet. Suosittelen kokeilemaan tätä joukkoliikenne-elämystä.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Elämme ihmeellisiä aikoja. Välilla sanotaan sitä ja välillä tätä.Lehmuskoski sanoi:
Välillä raitioliikenteen laajennukset korvataan johdinautoilla, välillä taas jotain muuta.
Missä nyt oikeasti mennään? Tällainen tavallinen ihminen on aivan "H.Moilasena".
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,087
Ei kyllä mitenkään vaikuta mitenkään varmalta, että raitiotien jatko eteläiseen Helsinkiin olisi aiempaa myönteisempää. Valitettavasti.
Vai onko niin, että juuri hankkeen vastustajat ovat nyt äänessä?
Paikalla olleet foormilaiset: kertokaahan tunnelmia eilisestä esittelytilaisuudesta.
Vai onko niin, että juuri hankkeen vastustajat ovat nyt äänessä?
Paikalla olleet foormilaiset: kertokaahan tunnelmia eilisestä esittelytilaisuudesta.
Oma tulkintani eilisestä on se, ettei kiskoliikenteen ulottamista Merisataman liepeille sinällään välttämättä vastusteta mutta molempia kahta nyt esiteltyä vaihtoehtoa karsastetaan ja ihmetellään, että niistä on tilattu tekniset konsulttisuunnitelmat. Ehkäpä taktiikka onkin ollut karsia vaihtoehtoja ja esitellä asukkaille ns. huono ja vielä huonompi vaihtoehto ja sanoa, että "valitkaa noista", jolloin se niistä vähemmän vastustusta herättänyt (KSV:n oma suosikki...) tulee valituksi. Itse katsoisin vielä miten linjaus Laivurinkatua Merikadulle sopisi laajempaan kuvaan vaikka sitä vuosi sitten lakkautetun, kuulema usean vuosikymmenen ajan liikennöineen, bussilinjan 17 reittiä 100% myötäilevää historiallista linjausta miten kaivattaisiin ("Merikadulta suoraan pohjoiseen ydinkeskustaan eikä kolmosratikan tapaan jompaa kumpaa kautta kiertäen").
Liikennesuunnittelupäällikkö esitteli muuten eilen vuosituhannen vaihteessa esillä olleita vaihtoehtoja ja mainitsi silloin, että uutena mukaan tullut ns. Pursimiehenkadun linjaus oli lautakunnan käsittelyssä viime vaiheessa ykkösenä. En muista miten reitti tuli pohjoisesta Tehtaankadulle mutta joka tapauksessa siitä se kävi kääntymässä linjan 1A päätelenkin Punavuoressa. Mihin lienee tämä vaihtoehto nyt kadonnut - ei sillä, ettäkö se olisi yhtään sen lähemmäksi Merisatamaa kuin kolmosetkaan mennyt.
Liikennesuunnittelupäällikkö esitteli muuten eilen vuosituhannen vaihteessa esillä olleita vaihtoehtoja ja mainitsi silloin, että uutena mukaan tullut ns. Pursimiehenkadun linjaus oli lautakunnan käsittelyssä viime vaiheessa ykkösenä. En muista miten reitti tuli pohjoisesta Tehtaankadulle mutta joka tapauksessa siitä se kävi kääntymässä linjan 1A päätelenkin Punavuoressa. Mihin lienee tämä vaihtoehto nyt kadonnut - ei sillä, ettäkö se olisi yhtään sen lähemmäksi Merisatamaa kuin kolmosetkaan mennyt.
Viimeksi muokattu:
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Tulin jälleen tehneeksi monta sivua muistiinpanoja nimenomaan yleisökeskustelusta.
Tekemättä tilastoa saaduista puheenvuoroista yleinen piirre oli, että vastustajat pitivä pitkiä puheenvuoroja esitellen perusteluita kannalleen ja puolustajat totesivat lyhyesti olevansa ratikan kannalla perustellen vähemmän ja harvemmin.
Vastustajilla tuntui olevan yhteinen sabluuna, jonka mukaan ratikka pilaa historiallisen miljöön ja Tehtaankadun pysäkit ovat tarpeeksi lähellä kaikkia. Jo pelkkä ratikan suunittelu maksaa liikaa ja sen sijaan pitäisi palauttaa heti linja 17, ainakin pikkubussilinjana Rautatieasemalle. Tilaisuudessa kysyttiin yleisöstä vastustajilta, miten ratikka pilaa historiallisen miljöön, mutta siihen ei kukaan vastannut.
Vastustajat kysyivät muutaman kerran, mitä ratikka ja mitä suunittelu maksaa. Tähän vastasivat virkamiehet, että kustannuksia ei ole vielä laskettu, vaan nyt esitellään tekniset vaihtoehdot heti kun ne on saatu valmiiksi. Ettei sanota, että kaikki tehdään valmiiksi ja sitten vasta kerrotaan.
Minulle jäi sellainen yleisvaikutelma, että asialla ratikkaa vastaan on etupäässä autopuolue. Kun esitettiin poistuvien pysäköintipaikkojen määrä, salissa kohistiin äänekkäästi. Vastustaminen liittyi usein juuri autoihin: autopaikat menevät, ja ne ovat niin tarpeen, kauppoihin ei voi tulla asiakkaita jos ei ole autopaikkoja, kauppoihin ei pääse jakeluliikenne jos on ratikka jne. Korkeavuorenkatu on mannermainen kauppakatu, mutta ei sitten, jos se ei ole täynnä pysäköintipaikkoja.
Asian esittely hoidettiin mielestäni huonosti, kun hanketta esiteltiin asukkaille, jotka eivät ole asiantuntijoita. Teknisten piirustusten ja katuprofiilien sijasta olisi pitänyt esitellä havainnekuvia. Palaute on tainnut viimeksi olla samantyyppistä, joten paikallaan olisivat olleet kuvarinnastukset esim. Signe Branderilta, nykytilasta (täynnä autoja + bussi) ja raitiokaduista. Siten olisi voitu jopa keskustella kuvien kanssa siitä, miten ratikka miljöön pilaa.
Antero
Tekemättä tilastoa saaduista puheenvuoroista yleinen piirre oli, että vastustajat pitivä pitkiä puheenvuoroja esitellen perusteluita kannalleen ja puolustajat totesivat lyhyesti olevansa ratikan kannalla perustellen vähemmän ja harvemmin.
Vastustajilla tuntui olevan yhteinen sabluuna, jonka mukaan ratikka pilaa historiallisen miljöön ja Tehtaankadun pysäkit ovat tarpeeksi lähellä kaikkia. Jo pelkkä ratikan suunittelu maksaa liikaa ja sen sijaan pitäisi palauttaa heti linja 17, ainakin pikkubussilinjana Rautatieasemalle. Tilaisuudessa kysyttiin yleisöstä vastustajilta, miten ratikka pilaa historiallisen miljöön, mutta siihen ei kukaan vastannut.
Vastustajat kysyivät muutaman kerran, mitä ratikka ja mitä suunittelu maksaa. Tähän vastasivat virkamiehet, että kustannuksia ei ole vielä laskettu, vaan nyt esitellään tekniset vaihtoehdot heti kun ne on saatu valmiiksi. Ettei sanota, että kaikki tehdään valmiiksi ja sitten vasta kerrotaan.
Minulle jäi sellainen yleisvaikutelma, että asialla ratikkaa vastaan on etupäässä autopuolue. Kun esitettiin poistuvien pysäköintipaikkojen määrä, salissa kohistiin äänekkäästi. Vastustaminen liittyi usein juuri autoihin: autopaikat menevät, ja ne ovat niin tarpeen, kauppoihin ei voi tulla asiakkaita jos ei ole autopaikkoja, kauppoihin ei pääse jakeluliikenne jos on ratikka jne. Korkeavuorenkatu on mannermainen kauppakatu, mutta ei sitten, jos se ei ole täynnä pysäköintipaikkoja.
Asian esittely hoidettiin mielestäni huonosti, kun hanketta esiteltiin asukkaille, jotka eivät ole asiantuntijoita. Teknisten piirustusten ja katuprofiilien sijasta olisi pitänyt esitellä havainnekuvia. Palaute on tainnut viimeksi olla samantyyppistä, joten paikallaan olisivat olleet kuvarinnastukset esim. Signe Branderilta, nykytilasta (täynnä autoja + bussi) ja raitiokaduista. Siten olisi voitu jopa keskustella kuvien kanssa siitä, miten ratikka miljöön pilaa.
Antero
Linjaukset Laivurinkadin kautta ovat hitaitakin. Minusta olennaisena pitkän ajan tavoitteena pitää olla kolmosten korvaaminen heilureilla. ilman Korkeavuorenkadun linjausta tuo muutos ei oikein onnistu.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,162
Samaa mieltä. Tai sanoisin mieluummin täydentäminen, koska toki kolmonen jää jäljelle, mutta ehkä hiukan harvemmalla vuorovälillä.
Olin itsekin tilaisuudessa paikalla. Minulle jäi sellainen tuntuma, että kannattajia ja vastustajia oli suunnilleen yhtä paljon. Molemmat saivat myös aplodeja ja muita kannustus- ja tukihuutoja. Yleensähän on niin että vastustajat aktivoituvat, tulevat paikalle tilaisuuksiin ja kirjoittelevat lehtiin ym. herkemmin kuin kannattajat. 50/50-osallistumisen perusteella voisi siis olettaa, että kannattajat ovat enemmistössä Ullanlinnassa.
Olin yllättynyt, että parkkipaikkojen puolesta käytettiin hyvin vähän puheenvuoroja (1-2?), vaikka konsultti esitteli jopa poistuvien paikkojen määrät katukohtaisesti.
Missä mielessä hitaita?
---------- Viesti lisätty kello 21:50 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:12 ----------
Minkä kannattajia? Minkä vastustajia? Raideliikenteen yleensä vai jommankumman tai molempien eilen esiteltyjen linjausten?
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,162
Merikadulle asti ulottuvan ratikan kannattajia/vastustajia. Koitko asian eri tavoin?
Kuulosti siltä, että osa porukasta - itseni mukaanlukien - olisi tyytyväisempi esim. mikäli näkyisi viitteitä siitä, että Etelä-Helsingin raideliikenteen kokonaisuus huomioitaisiin päätösten teossa ja että harkittaisiin myös muita vaihtoehtoja raiteiden viemiseksi Merikadun tienoolle kuin mäkiset Korkeavuorenkatu ja/tai Kasarmikatu. Kahden ainoastaan teknisestä näkökulmasta valmiiksipureskellun vaihtoehdon tuominen esiin ei vakuuttanut.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,162
Minulle jäi kovin epäselväksi, mitä asukkaat tällä tarkoittivat. Olen itse seurannut tiiviisti Helsingin ratikkasuunnitelmia nyt 19 vuoden ajan. Aina silloin tällöin laaditaan HKL:ssä ja KSV:ssä "lopputilanne"-suunnitelmia jotka ohjaavat tarkempaa suunnittelua. Sellaiset on nytkin olemassa ja eräänlainen "lopputilanne" oli esitetty myös kartassa auditorion ulkopuolella. Siinä ulotuttiin vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Tällaisen hypoteettisen lopputilanteen (eihän kaupunki ole koskaan valmis ja lopputilanteessa) pohjalta sitten laaditaan erillisiä suunnitelmia hankekohtaisesti. Kokonaisuus on siis huomioitu, ja Ullanlinnan vaihtoehdot ovat osa sitä kokonaisuutta.
Asukkaan näkökulmasta voi tuntua siltä, että kokonaisuus on unohtunut, kun asukas ei siitä kokonaisuudesta mitään tiedä. Mutta voin vakuuttaa, että näin ei ole.
Miten sitten saisi yhden pienen alueen, tässä tapauksessa Ullanlinnan, väelle tietoa siitä kokonaisuudesta? Jos virkamies yrittäisi selittää asukasporukalle tällaista vuoden 2020 jälkeen ulottuvaa, koko kaupunkia koskevaa skenaariota, joka ei sellaisenaan toteudu ja jonka ei ole tarkoituskaan toteutua (se on vaan skenaario eikä kukaan tiedä, miltä Helsinki oikeasti näyttää vuonna 2025) niin tilaisuus kestäisi 10 tuntia ja asukkaat ryhtyisivät tarttumaan aivan epäolennaisiin seikkoihin. Ei päästäisi ikinä eteenpäin. Johan siellä nytkin joku ryhtyi puhumaan Laajasalon ratikasta.
Nyt tilaisuudessa esitelty Ullanlinnan rata on hankkeena myös sikäli erikoinen, ettei sen toteuttaminen millään tavalla estä tai haittaa mitään kuviteltavissa olevaa muuta ratahanketta. Jos mietitään "kokonaisuutta", niin Bulevardi-Aleksi -linjan eteläpuolelle tulee Jätkäsaaren radat (ne on jo päätetty, yhteydet tulevat 8:n jatkeena Ruoholahdesta ja toisaalta uutta rataa Kampin läpi) sekä Hernesaari (päätöstä ei ole, mahdollisuuksia on käytännössä kolme eli Bulevardi-Telakkakatu, Tehtaankatu-Telakkakatu ja Merikatu) ja nyt käsittelyssä ollut Ullanlinna. Muuta uutta rataa Etelä-Helsinkiin tuskin koskaan tulee.
Näistä Jätkäsaari ei mitenkään vaikuta Ullanlinnaan. Hernesaari voi vaikuttaa, jos Ullanlinnan rataa halutaan aikanaan jatkaa sinne. Se ei kuitenkaan vaikuta siihen, miten rata Ullanlinnassa sijoitetaan (ve 1 vai ve 2). Molempia voi yhtä lailla jatkaa Hernesaareen, kun sen aika on. Ullanlinnan hanke ajoittuu joka tapauksessa ajallisesti useita vuosia ennen Hernesaarta, eli Ullanlinnan kanssa ei kannata odottaa Hernesaaren rakentumista mutta Ullanlinna kannattaa suunnitella ja toteuttaa siten, ettei estetä sen jatkumista Hernesaareen. Näin on myös tapahtumassa, ei siis huolta sen suhteen.
Se, onko Ullanlinna lopulta vain välivaihe Hernesaareen ulottuvalla radalla, on tämän hankkeen kannalta nyt sikäli epäoleellista, ettei se muuta nykyistä hanketta mitenkään.
Olen kyllä samaa mieltä kanssasi siinä, ettei tuohon "kokonaisuus pitää huomioida"-kysymykseen saatu kunnollista vastausta tilaisuudessa. Olisi paikallaan, että virkamiehistö osaisi vastata asiallisesti heille esitettyihin kysymyksiin. Uskaltaisin väittää, että jos vaikka tämän kirjoittamani kaltainen vastaus olisi kerrottu siellä tilaisuudessa, niin asukkaat ymmärtäisivät, että kokonaisuus on otettu huomioon tässäkin asiassa eikä sen suhteen ole huolta.
Muutenkin tuli taas mieleen, että varsinkin konsultille ei olisi pahitteeksi antaa vähän esiintymiskoulutusta. Ihan sama juttu oli jokerin tilaisuuksissa. Konsulttia ei nähtävästi voisi vähempää kiinnostaa selittää asioita maalikoille, puheesta ei saa selvää, kysymyksiä ei ymmärretä eikä niihin osata vastata eikä tekniikkakaan toimi (karttoja esitellään postimerkkikoossa ennen kuin yleisö ystävällisesti kertoo, miten asia pitää hoitaa).
---------- Viesti lisätty kello 23:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:37 ----------
Tavoitehan on saada bussin 17 korvaava, suora ja nopea yhteys Rautatieasemalta/Erottajalta Ullanlinnaan. Silloin katuverkossa ei ole muita mahdollisuuksia kuin Korkeavuorenkatu tai Kasarmikatu.
Jos ajatellaan vaikka ratikkaa, joka kulkisi Erottajalta Bulevardia ja Fredaa Eiran sairaalalle nykyisiä kiskoja ja jatkaisi Laivurinkatua Merikadulle, niin onhan se teknisesti mahdollinen, mutta se on ihan eri hanke. Se ei ole suora, nopea keskustayhteys vaan ihan yhtä kiertävä kuin linja 3 tänä päivänä eikä se ole perusteltu hanke, kun 3 on jo olemassa.
---------- Viesti lisätty kello 23:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:32 ----------
Siinä oli ideana, että 9 kulkisi Erottajalta nykyisiä kiskoja Bulsaa ja Fredaa Eiran sairaalalle ja siitä 1A:n kääntöpaikalle. Kaupunkisuunnittelulautakuna asettui kannattamaan sitä, mutta HKL:n mielestä se oli liian päällekkäinen kolmosten kanssa ja joukkoliikennelautakunta totesi erikseen, että kolmosen reittiä ei sovi muuttaa.
Vaihtoehto sinällään ei varmaan ole "kadonnut", mutta sehän ei liity mitenkään tuohon Korkeavuodenkadun-linjaan, jonka tarkoitus on tarjota Ullanlinnaan nopea, suora keskustayhteys.
---------- Viesti lisätty kello 23:40 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:35 ----------
Erityisesti Huvilakadun komean talorivistön osalta ymmärrän kyllä asukkaiden näkemyksen, joskin 1900-luvun alkuvuosina kaupungissa oli kyllä jo ratikoita, vaan ei autoja jotka nyt siinä talorivin edessä seisovat. Mutta toki ratikkakiskot ja varsinkin ilmajohdot vaikuttavat Huvilakadun miljööseen, ohiajava vaunu ei niinkään.
Se ei kuitenkaan ole minusta kynnyskysymys; jos Huvilakadun miljööseen ei haluta koskea, voi silmukka olla korttelin verran suurempi ja kulkea Laivurinkadun kautta.
Isompi silmukka on tietysti kalliimpi liikennöidä ja aiheuttaa omat ongelmansa (vrt. linjan 6 suuri silmukka Hietalahdessa), mutta toisaalta lisäpysäkki Laivurinkadulla myös laajentaisi palvelualuetta.