Ideoita Töölönlahden raitiovaunulinjauksesta

Vs: Viira-linja

En minäkään nykyisestä Töölönlahden tilasta kauheasti tykkää, tuo haiseva rapakko pitäisi kuivata, tiivistää ja täyttää sen jälkeen uudelleen. Eli Töölönlahti pitäisi kunnostaa samalla menetelmällä, jolla rehevöityviä lampia kunnostetaan.

En silti vaan pidä ratikan rakentamista töölönlahden itärantaankään järin mahdollisena, vaikka toki ratikka itärannalla on mahdollisempi ratkaisu kuin ratikka länsirannassa.
 
Vs: Viira-linja

Tästä kuvasta näkee, että rantaa pitkin kuljettavan matkan ei tarvitsisi olla kovinkaan pitkä. Linnunlauluntiekin näyttäisi olevan siististi puiden takana piilossa jopa lehdettömänä vuodenaikana. Tämä varmaan onnistuisi myös raitiotien kanssa. Huvilatkin ovat sen verran korkealla, että puiden kasvaessa korkeammiksi ratikkarataa tuskin tästä kuvakulmasta huomaisi.
 
Vs: Viira-linja

Hei joku tolkku visioissakin, Töölönlahden rantaan ei todellakaan tule tehdä ratikkapenkerettä. VR:ltä voisi ehkä irrota raide tai pari Helsingin ja Töölönlahdenkadun välille jahka Pisara valmistuu, jos radan vartta halutaan vetää ratikkalinja.
 
Töölönlahden länsirannalla on jo valmis ratapenkka. Puistossa kulki aikanaan Töölön sokeritehtaan rata ja myöhemmin leveäraiteinen pistoraide. Osa penkereestä on nykyään nurmetettuna, mutta erottuu kyllä puistossa.

En silti ehdota ratikkaa puistoon, sillä pysäkeiltä on pitkä matka sinne, minne ihmiset ovat menossa. Tuskin nimittäin puistoon.

Viikin raitioliikenteen tuonti Hämeentien kautta ei ole ongelma, kun kasvatetaan junakokoa. Pullonkaula täällä yhteydellä on Liisankadun ja Mannerheimintien välillä. Laajasalon ratikka Katajanokan kautta olisi siksi ollut parempi. Toisaalta Viikin suunnasta tulevaa liikennettä voisi haaroittaa Helsinginkadulle.

Antero
 
En ymmärrä täysin tuota intoa viedä raitiotietä väkisin Töölönlahden rannalle asti. Pikaraitiotie voidaan aivan hyvin rakentaa Mannerheimintien itäpuolelle ja purkaa kaistojen välinen rata. Tuolla välillä ei olisi silloin yhtään risteystä ennen oopperaa. Välttämättä ei tarvitsisi poistaa toista pysäkkiäkään, koska ollaan niin keskustassa jo. Hieman pidempi linjaus ei haittaa, jos se rakennetaan nykyaikaisin standardein. Siitä hyötyisivät silloin muutkin ratikat.

Hesarin radallekaan ei tekisi huonoa, jos se voitaisiin erottaa Mäntymäentien ja Vauhtitien risteyksistä kokonaan. Ei nykyinen Hesarin rata mikään arkkitehtuurin huipentuma ole. Aika ankea se on siellä autokaistojen keskellä. Erillisrata voisi reunustaa puistoa paljon tyylikkäämmin.
 
En ymmärrä täysin tuota intoa viedä raitiotietä väkisin Töölönlahden rannalle asti. Pikaraitiotie voidaan aivan hyvin rakentaa Mannerheimintien itäpuolelle ja purkaa kaistojen välinen rata. Tuolla välillä ei olisi silloin yhtään risteystä ennen oopperaa. Välttämättä ei tarvitsisi poistaa toista pysäkkiäkään, koska ollaan niin keskustassa jo. Hieman pidempi linjaus ei haittaa, jos se rakennetaan nykyaikaisin standardein. Siitä hyötyisivät silloin muutkin ratikat.
Tämäkin ehdotus kuulostaa ihan järkevältä. Jos se sopii "Museovirastolle".

t. Rainer
 
Pahoittelen omasta puolestani, kun keskityin epäolennaiseen sen sijaan, että olisin pysyttäytynyt siinä, miten nykyisiä reittejä voisi parantaa hyödyttäen samalla kantakaupungin linjojen kulkua.

Jos tosiaan ei millään onnistuta tarjoamaan tarpeeksi ruuhkatonta reittiä Vallilan ja Hämeentien kautta, ja mikäli Liisankadulta eteenpäin alkaa ruuhkautua jo liikaa, olisi Anteron ehdottama haaroitus paikallaan. Tämä tuskin vaatisi edes Mannerheimintien reitin parantamista, kun kerran ollaan jo niin lähellä kantakaupunkia. Eiköhän tässä lähitulevaisuudessa kuitenkin herätä jo siihen, että nykyinen raitiotie on jäljessä kehityksessä.
 
En ymmärrä täysin tuota intoa viedä raitiotietä väkisin Töölönlahden rannalle asti. Pikaraitiotie voidaan aivan hyvin rakentaa Mannerheimintien itäpuolelle ja purkaa kaistojen välinen rata. Tuolla välillä ei olisi silloin yhtään risteystä ennen oopperaa. Välttämättä ei tarvitsisi poistaa toista pysäkkiäkään, koska ollaan niin keskustassa jo. Hieman pidempi linjaus ei haittaa, jos se rakennetaan nykyaikaisin standardein. Siitä hyötyisivät silloin muutkin ratikat.

Hesarin radallekaan ei tekisi huonoa, jos se voitaisiin erottaa Mäntymäentien ja Vauhtitien risteyksistä kokonaan. Ei nykyinen Hesarin rata mikään arkkitehtuurin huipentuma ole. Aika ankea se on siellä autokaistojen keskellä. Erillisrata voisi reunustaa puistoa paljon tyylikkäämmin.
Harvinaisen hyvä idea jota voisi jatkaa Huopalahteen saakka.
 
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

Täydentävät linjat eniten kuormitetuilla osuuksilla ovat normaali ratkaisu hyvässä joukkoliikenteessä. Ja onhan sitä harrastettu meilläkin ainakin Jokerilla. Helsingin raitioverkolla mahdollisuudet täydentäviin linjoihin ovat kovin heikot, koska ei ole paluusilmukoita eikä 2-suuntavaunuja ja niille puolenvaihtoraiteita. Lisäksi olen ymmärtänyt, että EMME-ennustaminen ei oikein suosi tällaista ratkaisua, vaikka todellisuudessa sellainen toimiikin hyvin. Mutta jos uskotaan enemmän EMMEen kuin todellisuuteen, niin...
Eikö vanhaa Töölöntorin paluusilmukkaa voisi käyttää uudelleensyntyneelle vitoselle?

Välipalavaunun pituus on noin 26 metriä, ja jos ostetaan 26-metrisiä vaunuja, ei se siitä paljon muutu. Istumapaikkojen määrään vaikuttaa enimmäkseen se, kalustetaanko 1+2 kuten Nr-vaunuissa nyt vai 2+2 kuten Variossa. Ja sitten vaikuttaa se, paljonko halutaan lastenvaunu- ja pyörätuolitilaa. Viime kädessä nämä ovat vaikka poliittisia päätöksiä.
Raitiovaunujen kohdalla, varsinkin jos Helsingin nykyinen vaunuleveys asettaa rajoituksia, joutuu aina tekemään "poliittisia kompromisseja", sen suhteen mitä matkustajaryhmää suositaan ja mitä ei. Ihannetilanne mielestäni olisi, ettei olisi vain yhdentyyppisiä vaunuja joita käytetään kaikkialla vaan eri vaunut vähän pidemmille matkoille kuin keskustan lyhyille.

Valoetuuksilla Mannerheimintien radan kapasiteetti on 2 minuutin vuorovälillä ja 75 metrin junilla 21.000 matkustajaa tunnissa. Siis pinnalla. Jotta autot saavat rauhassa häiritä toisiaan, siirtäisin kyllä raitiotieradan kadun itäreunalle, mitä spekuloitiinkin jo toisessa ketjussa. Väitän, että tuo 21.000 riittää kyllä ikuisesti, ellei vanhaa kantakaupunkia jyrätä maan tasalle ja tilalle tule Manhattanin kaltaista pilvenpiirtäjäkeskustaa. Niemelle tuleva liikenne kun ei kasva ellei niemi kasva. Ja se kasvu on jo tiedossa: Järkäsaari, Hernesaari ja Kalasatama-Sompasaari.

Vertailun vuoksi: Kulosaaren silta nyt on metrossa 11.500 ja kolmella autokaistalla noin 4000 matkustajaa huipputuntina.
Jos raitiotie siirretään Mannerheimintien itäreunalle, eli käytännössä osittain puistoihin, niin se lienee sama kuin jos siitä tehtäisiin maanalainen. Molemmat ratkaisut maksavat, mutta maanalaisratkaisu säilyttäisi puistot. Mannerheimintie ei ole mikään "maisemareitti", eikä mikään ostoskatu, että puoltaisi siksi koko matkalla maanpäällä ajamista. Rakentamalla tunneli ja koko raiteisto uusiksi, voitaisiin samalla päästä eroon ainakin tällä liikennöintisuunnalla kokoa ja kapasiteettia rajoittavista kapeista vaunuista, ja käyttää sellaisia joita Jokeria varten todennäköisesti aiotaan hankkia.

Jos lopullisena ratkaisuna olisi kaikkien pohjoissuunnasta Elielinaukiolle ja Kamppiin päättyvien bussivuorojen korvaaminen raitiovaunilla joskus tulevaisuudessa, ja lisäksi nykyisten nelosen, kympin, seiskan ja kolmosen ajaminen Töölön alueen läpi, niin puhuttaisiin jo sellaisista matkustajamääristä jotka puoltaisivat oikeata metroa. Koska liikenne Töölön kautta pohjoseen on eriluonteista kuin Kulosaaren sillan yli, haarautuen eri kohdissa eri suuntiin, niin perinteisen metron sijaan olis optimaalisempi light-rail metro joka toimisi pikaraitiotienä lähiöissä ja maanlalaisena raitiotienä tai kokonaan muulta liikenteeltä eristettynä ratana vaikkapa Töölööntullista keskustaan.

21000 matkustajaa tunnista kuulostaa aika vähältä loppujen lopuksi, vaikka kantakaupunkia ei korvattaisi Manhattan-ratkaisulla. Töölön läpi matkustavia joukkoliikennematkustajia pitäisi verrata ennemmin esim Hakaniemen Torin kautta kulkevien joukkoliikennematkustajien kokonaismäärään kuin Kulosaaren sillan ylittävien metrollamatkustavien määrään.

Lisäksi matkustajina ei olisi pelkästään töihin joka aamu lähiöistä keskustaan tulevat, vaan myös kaupungissa oleskelevat turistit ja liikemiehet, kongressivieraat ja massatapahtumien osallistujat ym. Keskustan uudisrakennuskohteista unohdit mainita myös Töölönlahden jonne tullaan rakentamaan paljon uusia toimistorakennuksia ja se kiistelty musiikkitalo.

t. Rainer
 
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

Jos raitiotie siirretään Mannerheimintien itäreunalle, eli käytännössä osittain puistoihin, niin se lienee sama kuin jos siitä tehtäisiin maanalainen. Molemmat ratkaisut maksavat, mutta maanalaisratkaisu säilyttäisi puistot. Mannerheimintie ei ole mikään "maisemareitti", eikä mikään ostoskatu, että puoltaisi siksi koko matkalla maanpäällä ajamista. Rakentamalla tunneli ja koko raiteisto uusiksi, voitaisiin samalla päästä eroon ainakin tällä liikennöintisuunnalla kokoa ja kapasiteettia rajoittavista kapeista vaunuista, ja käyttää sellaisia joita Jokeria varten todennäköisesti aiotaan hankkia.

Ei ratojen rakentaminen Mannerheimintien reunaan rakentaminen koskisi puistoihin mitenkään. Kyse on vain kaistojen järjestyksen vaihtamisesta. Jos jotain marginaalisia lisätilavaatimuksia syntyy, ne voidaan ottaa autokaistoista tai vaikka toisen puolen kävelytiestä, jos on aivan pakko. Ota huomioon myös, että kun rata on kadun reunassa, bussi- ja ratikkapysäkkien laitureita pystytään käyttämään yhteisesti jolloin tilankäyttö tehostuu siellä missä tien leveysvaatimus on suurin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

Ei ratojen rakentaminen Mannerheimintien reunaan rakentaminen koskisi puistoihin mitenkään. Kyse on vain kaistojen järjestyksen vaihtamisesta. Jos jotain marginaalisia lisätilavaatimuksia syntyy, ne voidaan ottaa autokaistoista tai vaikka toisen puolen kävelytiestä, jos on aivan pakko. Ota huomioon myös, että kun rata on kadun reunassa, bussi- ja ratikkapysäkkien laitureita pystytään käyttämään yhteisesti jolloin tilankäyttö tehostuu siellä missä tien leveysvaatimus on suurin.
Parhaiten pikaraitioteille tarkoitettu rata joka ei joudu kosketuksiin autoliikenteen kanssa, ja joka ei olisi maanalainen, mahtuisi kulkemaan kokonaan Mannerheimintiestä erillään. Esim Töölönlahdelta Finlandia-talon takaa ja Hesperian puistoa pitkin ja siellä se voisi haarautua Helsinginkadulle itään ja Töölön Kisahallin takaa pohjoiseen jatkuen Urheilukatua pitkin. Vaatii tietenkin rohkeaa ajattelutapaa, mutta takaisi vapaan kulun.

Mannerheimintien ongelmana on sen kapeus. Se ei ole sellainen mahtipontinen valtakatu jollaisia monissa suurkaupungeissa on, ja joissa on tilaa leveillekin erotetuille raitiotiekaistoille.
Jos bussi- ja raitiovaunukaistat saataisiin jotenkin yhdistettyä, esim niin että bussivuoroja lähiöihin korvattaisiin raitiovuoroilla, niin mahtuisi paremmin. Mutta silti bussikaistoja tarvitsisivat monet maaseudulle kulkevat bussit, ellei niiden terminaalia siirretä Kampista jonnekin muualle, mutta sitä en usko.

Pikaraitiotieratkaisu tunnelissa Töölön alitse antaisi vapaammat kädet suunnitellla se rata sinne missä käyttäjiä oikeasti olisi. Sen ei olisi siis pakko kulkea Manskun alla keskellä, vaan voisi kulkea keskemmällä asutusta ja Töölön palveluja.

t. Rainer
 
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

Eikö vanhaa Töölöntorin paluusilmukkaa voisi käyttää uudelleensyntyneelle vitoselle?
Se on tällä hetkellä käytännössä purettu. Mutta toimivanakin se taitaa olla väärässä paikassa. Lisäkapasiteetin tarve alkanee suunnilleen Tullinpuomin paikkeilla, eli fiksuin olemassa oleva silmukka on Kuusitien lenkki.

Ihannetilanne mielestäni olisi, ettei olisi vain yhdentyyppisiä vaunuja joita käytetään kaikkialla vaan eri vaunut vähän pidemmille matkoille kuin keskustan lyhyille.
Tähän asti raitioliikenteen toimialue on ollut varsin yksipuolista, mutta tulevaisuudessa tilanne muuttuu. On varsin todennäköistä, että meillä tulee olemaan ainakin kahdenlaista kalustoa, eli jotain nykyisen kaltaista ja sitten sellaista, jota tulee mm. Jokerille.

Jos lopullisena ratkaisuna olisi kaikkien pohjoissuunnasta Elielinaukiolle ja Kamppiin päättyvien bussivuorojen korvaaminen raitiovaunilla joskus tulevaisuudessa, ja lisäksi nykyisten nelosen, kympin, seiskan ja kolmosen ajaminen Töölön alueen läpi, niin puhuttaisiin jo sellaisista matkustajamääristä jotka puoltaisivat oikeata metroa.
Vain siinä tapauksessa, että matkustajavirrat kerättäisiin laajalta alueelta yhdelle ainoalle väylälle. Mutta ei niin pidä tehdä, se on vastoin tavoitetta joukkoliikenteen kattavuudesta. Siksi toiseksi se metro on jo olemassa. Siihen on keskitetty laajalta alueelta lännestä ja kahdesta pohjoisesta suunnasta tulevaa liikennettä yhdelle ainoalle kantakaupunkiin johtavalle väylälle. Ei toista enää tarvita.

Lisäksi matkustajina ei olisi pelkästään töihin joka aamu lähiöistä keskustaan tulevat, vaan myös kaupungissa oleskelevat turistit ja liikemiehet, kongressivieraat ja massatapahtumien osallistujat ym.
Liikenteen mitoittaa kuitenkin huippukuorma, ja se asettuu töissäkäynnin mukaan.

Parhaiten pikaraitioteille tarkoitettu rata joka ei joudu kosketuksiin autoliikenteen kanssa, ja joka ei olisi maanalainen, mahtuisi kulkemaan kokonaan Mannerheimintiestä erillään.
Tätä aihettahan pohdittiin jo toisessakin ketjussa. Palaamatta siihen totean vain, että esikaupungeista tulevaa joukkoliikennettä ei pidä viedä keskelle puistoja niin, ettei kaupunki ole saavutettavissa joukkoliikenneväylältä. Kaupunkirakenteesta erillään kulkee jo paikallisjunaliikenne, ja sen palvelu riittää niille, joiden matka suuntautuu ohi Töölön eteläiseen kantakaupunkiin.

Mannerheimintien ongelmana on sen kapeus. Se ei ole sellainen mahtipontinen valtakatu jollaisia monissa suurkaupungeissa on, ja joissa on tilaa leveillekin erotetuille raitiotiekaistoille.
Onneksi Mannerheimintie ei ole sen leveämpi kuin se on. Sen estevaikutus on jo nyt tarpeeksi suuri, samoin muu ympäristöhaitta. Kuitenkin se on 6-kaistainen ja lisäksi leveät jalkakäytävät. Kuten tässä jo aiemmin on todettu, kysymys on vain kaistojen uudelleen järjestelystä siten, että sekä auto- että raitioliikenne on sujuvampaa. Paikallisbussiliikenne keskustaan on tarpeetonta ja korvattavissa raitioliikenteellä – mutta ei metrolla. Kaukoliikenteen bussien kulku Mannerheimintiellä ei ole ongelma.

Pikaraitiotieratkaisu tunnelissa Töölön alitse antaisi vapaammat kädet suunnitellla se rata sinne missä käyttäjiä oikeasti olisi. Sen ei olisi siis pakko kulkea Manskun alla keskellä, vaan voisi kulkea keskemmällä asutusta ja Töölön palveluja.
Radat sekä Mannerheimitiellä että reitillä Topeliuksenkatu–Runeberginkatu tarjoavat paremman palvelun ja suuremman kapasiteetin kuin yksi tunneli. Ei kaupunkirakenteessa tarvita ”vapaita käsiä” sijoitella ratoja, koska kaupungissa on jo katuverkko ja kaikki matkakohteet ovat katujen varsilla. Tarvitaan vain joukkoliikenneratkaisu, joka toimii olemassa olevalla katuverkolla. Tunneleita tarvitaan vain siihen, että kalusto ei kykene käyttämään katuverkkoa, kun se ei sovi katuverkon geometriaan. Mutta sellaista kalustoa ei ole tarpeen käyttää, koska katutasossa ja liikenne-etuuksin päästään parempaan palveluun ja ovelta ovelle nopeuteen.

Antero
 
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

Jos bussi- ja raitiovaunukaistat saataisiin jotenkin yhdistettyä, esim niin että bussivuoroja lähiöihin korvattaisiin raitiovuoroilla, niin mahtuisi paremmin. Mutta silti bussikaistoja tarvitsisivat monet maaseudulle kulkevat bussit, ellei niiden terminaalia siirretä Kampista jonnekin muualle, mutta sitä en usko.

En tarkoittanut bussi- ja ratikkakaistojen yhdistämisiä, vaan sitä, että kun raiteet ovat parina kadun laidalla, ratikoiden ja bussien ovien ollessa molemmilla oikeanpuoleiset, raitiotien kadunpuoleinen pysäkkilaituri voi palvella toiselta puolelta myös busseja. Näin säästetään yhden laiturin leveys katutilaa.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

En tarkoittanut bussi- ja ratikkakaistojen yhdistämisiä, vaan sitä, että kun raiteet ovat parina kadun laidalla, ratikoiden ja bussien ovien ollessa molemmilla oikeanpuoleiset, raitiotien kadunpuoleinen pysäkkilaituri voi palvella toiselta puolelta myös busseja. Näin säästetään yhden laiturin leveys katutilaa.

Mun mielestäni vaikuttaa aika hankalalta että toiseen suuntaan pääsee kyytiin suoraan jalkakäytävältä mutta toiseen suuntaan on mentävä keskelle katua odottamaan. Miksi ei siinä tapauksessa niin että raitiovaunut siirretään nykyisille bussikaistoille, niin että raitiovaunuihin pääsee kumpaankin suuntaan jalkakäytävältä? No minne bussit sitten? Ne voisivat ajaa kokonaan muita reittejä.

Mun ajatusmaailmassani häämöttää sellainen Mannerheimintie jonka keskellä on nykyisten raitiovaunukaistojen tilalla puurivistö, niin että se olisi sellainen oikea perinteinen suurkaupungin valtakatu. Siksi raitiovaunut pitäisi mieluiten siirtää kadulta kokonaan pois, joko tunneliin tai sivukaduille/puistoihin, jos mahtuu. Varmaan pyhäinhäväistys jos joukkoliikennefoorumissa ehdottaa tällaista, mutta miettikääpä miltä se näyttäisi nykyiseen verrattuna.

Radat sekä Mannerheimitiellä että reitillä Topeliuksenkatu–Runeberginkatu tarjoavat paremman palvelun ja suuremman kapasiteetin kuin yksi tunneli. Ei kaupunkirakenteessa tarvita ”vapaita käsiä” sijoitella ratoja, koska kaupungissa on jo katuverkko ja kaikki matkakohteet ovat katujen varsilla. Tarvitaan vain joukkoliikenneratkaisu, joka toimii olemassa olevalla katuverkolla. Tunneleita tarvitaan vain siihen, että kalusto ei kykene käyttämään katuverkkoa, kun se ei sovi katuverkon geometriaan. Mutta sellaista kalustoa ei ole tarpeen käyttää, koska katutasossa ja liikenne-etuuksin päästään parempaan palveluun ja ovelta ovelle nopeuteen.
Jos ollaan rehellisiä, niin onko Topeliuksenkau riittävän leveä että raitiovaunut mahtuisivat kulkemaan sitä, ja sellaisella nopeudella että lähiöihinkin matkustaville olisi mitään hyötyä siitä? Nythän bussit 14 ja 18 jotka kulkevat sitä pitkin matelevat niin että Mannerheimintietäkin kulkevilla busseilla pääsee nopeammin keskustan. Muistan että joskus 1970-luvulla ehdotettiin koko Topeliuksenkadun muuttamista joukkoliikennekaduksi niin että autot joutuisivat pois siltä, ja ratikat tulisivat tilalle. Sillä tavallahan se toimisi, mutta onko sulla tai kellään muistikuvaa miksi suunnitelmista luovuttiin? Käytännön esimerkki: jos joko 10 tai 4 siirrettäisiin kulkemaan Topparia pitkin, niin olisiko nopeampi kuin nyt Manskua pitkin?

Liikenteen mitoittaa kuitenkin huippukuorma, ja se asettuu töissäkäynnin mukaan.
Massatapahtumat ja muu "ei työssäkäyntiin" liittyvä liikenne ajoittuu usein iltapäiväruuhkan ajaksi, mikä lisää sen kokonaiskuormittavuutta.

Tätä aihettahan pohdittiin jo toisessakin ketjussa. Palaamatta siihen totean vain, että esikaupungeista tulevaa joukkoliikennettä ei pidä viedä keskelle puistoja niin, ettei kaupunki ole saavutettavissa joukkoliikenneväylältä. Kaupunkirakenteesta erillään kulkee jo paikallisjunaliikenne, ja sen palvelu riittää niille, joiden matka suuntautuu ohi Töölön eteläiseen kantakaupunkiin.
Paras ratkaisu junaliikenteen järjestämiseksi olisi Pisara, niin että junasta pääsisi ulos myös muualla kuin yhdellä asemalla keskustassa, mutta entä jos sitä ei koskaan rakenneta? Se on kokonaan RHK:n eli valtion hanke, ja kun tiedetään millaisia rahareikiä RHK:lla on seuraavat 20 vuotta, niin Pisaran tulo on edes 30 vuoden sisällä on varsin epävarmaa.

Mitä ajan takaa nopealla, mahdollisesti (tai rehellisesti sanottuna mieluiten) maanalaisella pikaraitiotiellä tai light-metrolla keskustasta Töölön läpi haarautuen luoteis-Helsingin esikaupunkeihin, on korvata Töölön läpi suunniteltu raskasmetro joka kulkisi vain Kampin ja Pasilan välillä ja jolla olisi vain 2 asemaa välillä.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös