Viestiketju: Charleroin esimetro / pikaratikka

Alunperin kirjoittanut MCW

Päätin kirjoittaa pienen jutun ilmeisesti monille suomalaisille melko tuntemattomasta kaupungista. Käytetty raideleveys on meilläkin tuttu 1000 mm

En ole itse varmastikaan ensimmäinen suomalainen ratikkaharrastaja, joka on käynyt "Charleruaassa" ihastelemassa belgialaisten aikoinaan maailmankuulua ja koko kuningaskunnan käsittänyttä Vicinal-raitiotiejärjestelmää ja mitä tuosta koko maan kattaneesta Interurbaaniratikasta jäi jäljellä.

Laitan tähän yhden ottamani kuvan jouluaatonaatolta 1976. Kuvauspaikka on Charleroin rautatieaseman ja keskustan tuntumassa oleva korkea viaduktipysäkki, jolta on edellisessä kirjoituksessa myös nykyaikainen kuva nykyratikan kera esillä. Kaupunki jää kauas jalkojen juureen. Tuolloin 1976 kalustona olivat nämä viehkot neliakseliset moottorivaunut 1950-luvulta ja näillä tyypeillähän hoidettiin tuolloin myös hollanninkielisen Belgian Rantaraitiotien liikenne Adinkerkestä/De Pannesta Oostenden kautta Knokkeen.

55 km pitkä metrinen ratikkalinja Belgian Ranskan vastaiselta rajalta meren rantaa pitkin kylästä ja kaupungista toiseen Alankomaiden vastaiselle rajalle! Oli sekin ihmeellistä pystyä matkustamaan valtion halki ulkorajalta toiselle sikäläisellä "mustangilla". No, tuo linjahan on edelleenkin käytössä eli halukkaat voivat kokeilla miltä se tuntuu. Siinä on muuten linjarataa yhdessä linjassa enemmän kuin on Helsingissä 12:n linjan voimalla. 1976 oli vaunun vaihto puolivälissä Oostendessä, sikäläinen "viiden minuutin pysäkki", ja halutessaan siellä olisi voinut myös vaihtaa vaikkapa Brysselin pikajunaan tai Englannin laivaan.

Charleroissa oli tuolloin raitiotielinjat vielä (kuvasta poiketen) katuverkostossa ja pääterminaali oli useamman raiteen ratapiha, joka täytti erään keskustan korttelin kadunvarren.

Kuvassa SNCV-NMVB nro 9134, ranskaksi Société Nationale des Chemins de Fer Vicinaux ja hollanniksi Nationale Maatschappij van Buurtspoorwegen.


Kuvalinkki

Tuo valtakunnallinen SNCV/NMVB -yhtiö oli käsittääkseni olemassa vuoteen 1991 saakka, jolloin rannikkorata sitten siirtyi Flanderin osavaltion liikennelaitokselle (De Lijn) ja Charleroin radat Vallonian liikennelaitokselle.

SNCV:n perinnöstä voidaan todeta, että nuo 9100-sarjaan numeroidut mustangit olivat ainakin Charleroissa käytössä pitkälle 1990-luvulle, ja niitä ilmeisesti yhä edelleen on kaupungissa huolto- ym. erikoisvaunuina useita jäljellä.

Alla vielä linkki kattavaan, mutta ikävä kyllä hollanninkieliseen sivustoon rannikkoradasta ja Charleroin radoista

http://groups.msn.com/dekusttram/

Alunperin kirjoittanut Compact

55 km pitkä metrinen ratikkalinja Belgian Ranskan vastaiselta rajalta meren rantaa pitkin kylästä ja kaupungista toiseen Alankomaiden vastaiselle rajalle! Oli sekin ihmeellistä pystyä matkustamaan valtion halki ulkorajalta toiselle sikäläisellä "mustangilla". No, tuo linjahan on edelleenkin käytössä eli halukkaat voivat kokeilla miltä se tuntuu. Siinä on muuten linjarataa yhdessä linjassa enemmän kuin on Helsingissä 12:n linjan voimalla. 1976 oli vaunun vaihto puolivälissä Oostendessä, sikäläinen "viiden minuutin pysäkki", ja halutessaan siellä olisi voinut myös vaihtaa vaikkapa Brysselin pikajunaan tai Englannin laivaan.

Kyllä todellakin tuntuu! Valitettavasti nykykalusto tuolla Kustlijn -radalla on melko resonoivaa, joten matkanteon kyllä tuntee joillain ratapätkillä korvissaan ja istumalihaksissaan.

Valtaosa nykyään ajettavista vuoroista ajaa ilman vaihtoja Ranskan rajan tuntumasta De Pannesta aina Hollannin rajan tuntumaan Knokkeen. Kannattaa käydä ajelemassa tuolla pätkällä belgialaisten lomasesongin (=elo-/syyskuu) ulkopuolella, niin vaunuissa on huomattavasti väljempää. Ja majoitustakin löytyy helpommalla ja huokeammalla.

Toisaalta Belgian rannikkoseutu ja Charleroin seutu tarjoavat hyvät vastakohdat toisilleen. Toinen seutu on tasamaata, joka voi taloudellisestikin erinomaisesti. Kun taas toinen seutu...

Tänään maanantaina 27.2. kauan odotetuista järjestelmän laajennuksista avattiin kaksi. Keskustan silmukan puuttuva osa rautatieasemalta Parcin asemalle sekä jatko idässä Soleilmontista Gillyyn. Samalla hyvin vanhat bussien numeroinnin seassa olleet linjanumerot 54, 55, 88 ja 89 korvattiin uusilla M1-M4.

M1 keskustarinki vastapäivään - Petria - Anderlues
M2 keskustarinki myötäpäivään - Petria
(M3 keskustarinki myötäpäivään - Gosselies)*
M4 keskustarinki vastapäivään - Soleilmont

*Vuonna 2013 avataan pitkä pohjoinen pääasiassa kadulla kulkeva rata Gosseliesiin mm Ryanairin käyttämän lentoaseman lähistölle.



Lähteet:
http://www.lesoir.be/regions/hainaut...art-899598.php
http://www.lesoir.be/regions/hainaut...tro-899085.php
http://www.sudinfo.be/335978/article...rvice-ce-lundi
http://www.charleroi-bouge.be
http://www.charleroi-bouge.be/film/index.html

Centenairen radan ongelma on käsittääkseni paitsi se, että kyseessä on jonkinmoinen tynkä, myös asemien ylläpitokustannukset. Kuten tiedämme, ne eivät ihan mitättömiä tuollaisilla metromaisilla radoilla ole. Joka tapauksessa radan käyttöönotto ei muistaakseni missään vaiheessa tätä nyt toteutumassa olevaa laajennusprojektia valmisteltaessa ollut edes esillä.

Vaunukaluston riittävyydestä: tähän mennessä Charleroissa on ollut ajossa vain osa TEC:n nivelvaunuista, tarkemmin sanoaksemme 42 vaunua. Laajennusten myötä liikenteeseen on ollut tarkoitus palauttaa (ja mitä todennäköisimmin palautettu, minulla ei kuitenkaan ole käsillä mitään lähdettä varmistukseksi) vielä seitsemän vaunua, jotta käytössä olisi 49 vaunua. Ne riittävät hoitamaan kaikkien ensi vuonna käytössä olevien neljän linjan liikenne. Mutta koska kaikki nämä makuutettuna olleet vaunut ovat palaamassa ajoon, oletan että reservi ei ole suuren suuri. Ei vaunuja vuosien tauon jälkeen turhan takia ajoon palauteta.

Valitettavasti en ole varma siitä, että vaunukoko olisi liian pieni. Charleroin kaupunki on voimakkaasti taantuvaa aluetta, joka on kärsinyt kaivosteollisuuden alasajosta pahoin. Ennen viimeisiä 1990-luvun lakkautuksia liikenteessä oli nivelvaunujen ohella myös viimeiset NMVB/SNCV:ltä perityt telivaunut, ja yksittäin niillä ajettiin. Ennemmin tai myöhemmin uudishankintoja on kuitenkin tehtävä, ihan jo esteettömyyssyistä. Charleroin systeemi on läntisen Euroopan ylivoimaisesti suurin sellainen, jolla ei ole sen enempää korkeita laitureita kuin edes suunnitelmia matalalattiavaunujen hankkimiseksi.

Edit: Täydennän edellistä vielä, että yksi Charleroin sarjan nivelvaunuista pidennettiin jo 1980-luvulla väliosalla silloisen liikennöijän MVB/SNCV:n toimesta, mutta tämä vaunu, samoin kuin pari pidentämätöntä, siirrettiin varhain Belgian rannikkoradalle. Pidennettynä vaunu (numero 6102) ei Charleroissa liikkunut, sen sijaan se palveli De Lijniä rannikkoradan liikenteessä vuoteen 2001 saakka. Nyt vaunu on rannikkoradan hinausvaunu. Pidentämättömät vaunut sen sijaan ovat kokonaan kadonneet rannikkoradalta. Rannikkoradan oma vaunusarja, matalalattiaisella väliosalla pidennettyjä yksisuuntavaunuja, ovat lähisukua Charleroin vaunujen kanssa, mutta siis eri sarjaa.

Ranskan taitoisille linkki skyscraper cityn keskusteluun Charleroin radoista:
http://www.skyscrapercity.com/showth...348578&page=24

Taustalla on pitkälti ollut se, että Belgiassa keskushallinto oli paikallisia viranomaisia selvästi metromyönteisempi. Belgian muuttuminen liittovaltioksi näkyi Brysselissä suoraan kehityksen painopisteen siirtymisenä metrosta ratikoihin (Antwerpenissa esimetrosta pintaratkaisuihin) 1990-luvun alussa, ja aivan sama koski Charleroita. Vuoteen 1991 saakka Charleroin systeemi oli kuitenkin valtiollisen NMVB/SNCV:n käsissä, joten paikallisilla elimillä ei ollut oikeastaan edes sitä sanomista siihen, miten järjestelmää kehittää mitä Brysselissä ja Antwerpenissä, jossa liikenteen hoito sentään oli paikallisissa käsissä valtiollisesta investointien rahoituksesta huolimatta. Metrosuunnitelmat joka tapauksessa pelastivat Charleroin järjestelmän, koska raitiotietä SNCV oli haluton säilyttämään. Vaihtoehdot olivat siis metroistaminen ja lakkautus, kunnes vuonna 1991 valloonit saivat systeemin omiin käsiinsä. Silloin läheskään kaikki raskaat osuudet eivät olleet vielä valmistuneet, mutta projekti oli aivan liian pitkällä jotta kehitystä olisi voinut kääntää toiseen suuntaan.