Charleroin esimetro / pikaratikka

MCW

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
1 Heinäkuu 2005
Viestit
131
Päätin kirjoittaa pienen jutun ilmeisesti monille suomalaisille melko tuntemattomasta kaupungista.

Hainautin provinssissa sijaitseva Charleroi on Belgian ranskankielisen puoliskon suurin kaupunki. Maan tapaan koko kaupunkiseudun joukkoliikenteen hoitaa TEC Charleroi (Transport-en-Commun Charleroi) ilman ulkopuolisia tahoja. Matkat ovat edullisia alkaen 1.30e kertalipusta päättyen 6.50e päivälippuun jonka kelpoisuusalue on varsin laaja, koko Vallonia.

1970-luvulla tehdyssä alkuperäisessä suunnitelmassa tavoitteena oli rakentaa linjapituudeltaan jopa 70 km pituinen metroverkosto joka olisi valmistuessaan 1990-luvulla ollut Benelux-maiden laajin.

Suunnnitelman mahtipontisuus vain keskikokoiselle kaupunkiseudulle, kohonneet kustannukset ja Charleroin seudun talouden taantuminen johtivat lopulta varsin karsitun verkoston käyttöönottoon. Järjestelmän toimivien osien lisäksi kaupungista löytyy puolivalmiita osuuksia sekä täysin valmiiksi rakennettuja käyttämättömänä olevia rataosia joiden raiteilla kasvaa pensaita sekä pieniä puita ja opastimet ovat silti toiminnassa.

Käytetty raideleveys on meilläkin tuttu 1000 mm mutta vaunut ovat hieman leveämpiä. Läntisen haaran loppupään katuajoa lukuunottamatta verkosto on mitoitettu mahdollistamaan muutos täysikokoiseksi metroksi. Pääosa on muusta liikenteestä erotettua ajoa: tunneliosuuksia asemineen, siltoja ja viadukteja katujen ja jokien ylitse. Läntisen haaran loppupää Petria - Anderlues käyttää vanhaa ns. maaseuturaitiovaunureittiä (Tramway Vicinaux) ja se sisältää tämänhetkisen järjestelmän ainoat katuajo-osuudet. Keväällä 2007 aloitetaan toisen katureitin, pitkän pohjoisen Gosseliesin radan rakennustyöt kuten myös metromaisen osuuden jatkaminen itähaaran Gillystä Soleilmontiin. Myös keskustan nykyinen hevosenkenkä paikataan täydeksi ympyräksi Sud (Eteläinen rautatieasema) - Tirou - Parc. Aikanaan lähes valmiiksi rakennettu kaakkoinen Chateletin haara jää valitettavasti odottamaan parempia aikoja.

Tämänhetkisessä liikennemallissa linjoja on neljä:

54 : Sud - Gilly
55 : Parc - Gilly
88 : Parc - Monument
89 : Sud - Monument

Lisäksi aamuruuhkassa ajetaan muutamia kaaviossa näkymättömiä vuoroja tunnuksella 84 Petria - Gilly.

Viimeisessä kuvassa alkuperäinen toteutumaton verkosto.
 

Liitetiedostot

  • chr1.jpg
    chr1.jpg
    88.1 KB · Lukukerrat: 691
  • chr2.jpg
    chr2.jpg
    99.1 KB · Lukukerrat: 694
  • chr3.jpg
    chr3.jpg
    86.4 KB · Lukukerrat: 688
  • chr4.jpg
    chr4.jpg
    55.3 KB · Lukukerrat: 687
  • chr5.jpg
    chr5.jpg
    53.4 KB · Lukukerrat: 681
  • chr6.jpg
    chr6.jpg
    94.1 KB · Lukukerrat: 672
  • chr7.jpg
    chr7.jpg
    103.4 KB · Lukukerrat: 687
  • map_old.gif
    map_old.gif
    87 KB · Lukukerrat: 769
Viimeksi muokattu:
Päätin kirjoittaa pienen jutun ilmeisesti monille suomalaisille melko tuntemattomasta kaupungista. Käytetty raideleveys on meilläkin tuttu 1000 mm

En ole itse varmastikaan ensimmäinen suomalainen ratikkaharrastaja, joka on käynyt "Charleruaassa" ihastelemassa belgialaisten aikoinaan maailmankuulua ja koko kuningaskunnan käsittänyttä Vicinal-raitiotiejärjestelmää ja mitä tuosta koko maan kattaneesta Interurbaaniratikasta jäi jäljellä.

Laitan tähän yhden ottamani kuvan jouluaatonaatolta 1976. Kuvauspaikka on Charleroin rautatieaseman ja keskustan tuntumassa oleva korkea viaduktipysäkki, jolta on edellisessä kirjoituksessa myös nykyaikainen kuva nykyratikan kera esillä. Kaupunki jää kauas jalkojen juureen. Tuolloin 1976 kalustona olivat nämä viehkot neliakseliset moottorivaunut 1950-luvulta ja näillä tyypeillähän hoidettiin tuolloin myös hollanninkielisen Belgian Rantaraitiotien liikenne Adinkerkestä/De Pannesta Oostenden kautta Knokkeen.

55 km pitkä metrinen ratikkalinja Belgian Ranskan vastaiselta rajalta meren rantaa pitkin kylästä ja kaupungista toiseen Alankomaiden vastaiselle rajalle! Oli sekin ihmeellistä pystyä matkustamaan valtion halki ulkorajalta toiselle sikäläisellä "mustangilla". No, tuo linjahan on edelleenkin käytössä eli halukkaat voivat kokeilla miltä se tuntuu. Siinä on muuten linjarataa yhdessä linjassa enemmän kuin on Helsingissä 12:n linjan voimalla. 1976 oli vaunun vaihto puolivälissä Oostendessä, sikäläinen "viiden minuutin pysäkki", ja halutessaan siellä olisi voinut myös vaihtaa vaikkapa Brysselin pikajunaan tai Englannin laivaan.

Charleroissa oli tuolloin raitiotielinjat vielä (kuvasta poiketen) katuverkostossa ja pääterminaali oli useamman raiteen ratapiha, joka täytti erään keskustan korttelin kadunvarren.

Kuvassa SNCV-NMVB nro 9134, ranskaksi Société Nationale des Chemins de Fer Vicinaux ja hollanniksi Nationale Maatschappij van Buurtspoorwegen.


Kuvalinkki
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tuo valtakunnallinen SNCV/NMVB -yhtiö oli käsittääkseni olemassa vuoteen 1991 saakka, jolloin rannikkorata sitten siirtyi Flanderin osavaltion liikennelaitokselle (De Lijn) ja Charleroin radat Vallonian liikennelaitokselle.

SNCV:n perinnöstä voidaan todeta, että nuo 9100-sarjaan numeroidut mustangit olivat ainakin Charleroissa käytössä pitkälle 1990-luvulle, ja niitä ilmeisesti yhä edelleen on kaupungissa huolto- ym. erikoisvaunuina useita jäljellä.

Alla vielä linkki kattavaan, mutta ikävä kyllä hollanninkieliseen sivustoon rannikkoradasta ja Charleroin radoista

http://groups.msn.com/dekusttram/
 
55 km pitkä metrinen ratikkalinja Belgian Ranskan vastaiselta rajalta meren rantaa pitkin kylästä ja kaupungista toiseen Alankomaiden vastaiselle rajalle! Oli sekin ihmeellistä pystyä matkustamaan valtion halki ulkorajalta toiselle sikäläisellä "mustangilla". No, tuo linjahan on edelleenkin käytössä eli halukkaat voivat kokeilla miltä se tuntuu. Siinä on muuten linjarataa yhdessä linjassa enemmän kuin on Helsingissä 12:n linjan voimalla. 1976 oli vaunun vaihto puolivälissä Oostendessä, sikäläinen "viiden minuutin pysäkki", ja halutessaan siellä olisi voinut myös vaihtaa vaikkapa Brysselin pikajunaan tai Englannin laivaan.
Kyllä todellakin tuntuu! Valitettavasti nykykalusto tuolla Kustlijn -radalla on melko resonoivaa, joten matkanteon kyllä tuntee joillain ratapätkillä korvissaan ja istumalihaksissaan.

Valtaosa nykyään ajettavista vuoroista ajaa ilman vaihtoja Ranskan rajan tuntumasta De Pannesta aina Hollannin rajan tuntumaan Knokkeen. Kannattaa käydä ajelemassa tuolla pätkällä belgialaisten lomasesongin (=elo-/syyskuu) ulkopuolella, niin vaunuissa on huomattavasti väljempää. Ja majoitustakin löytyy helpommalla ja huokeammalla.

Toisaalta Belgian rannikkoseutu ja Charleroin seutu tarjoavat hyvät vastakohdat toisilleen. Toinen seutu on tasamaata, joka voi taloudellisestikin erinomaisesti. Kun taas toinen seutu...
 
9100-sarjaan numeroidut mustangit olivat ainakin Charleroissa käytössä pitkälle 1990-luvulle, ja niitä ilmeisesti yhä edelleen on kaupungissa huolto- ym. erikoisvaunuina useita jäljellä.

On, kyseisiä vaunuja näkyy varikoilla eri tarkoituksiin muutettuna.
 
Tänään maanantaina 27.2. kauan odotetuista järjestelmän laajennuksista avattiin kaksi. Keskustan silmukan puuttuva osa rautatieasemalta Parcin asemalle sekä jatko idässä Soleilmontista Gillyyn. Samalla hyvin vanhat bussien numeroinnin seassa olleet linjanumerot 54, 55, 88 ja 89 korvattiin uusilla M1-M4.

M1 keskustarinki vastapäivään - Petria - Anderlues
M2 keskustarinki myötäpäivään - Petria
(M3 keskustarinki myötäpäivään - Gosselies)*
M4 keskustarinki vastapäivään - Soleilmont

*Vuonna 2013 avataan pitkä pohjoinen pääasiassa kadulla kulkeva rata Gosseliesiin mm Ryanairin käyttämän lentoaseman lähistölle.

charleroi-map.gif

Lähteet:
http://www.lesoir.be/regions/hainau...harleroi-s-offre-un-nouveau-depart-899598.php
http://www.lesoir.be/regions/hainaut/2012-02-24/la-mobilite-en-mode-metro-899085.php
http://www.sudinfo.be/335978/articl...uvelles-stations-de-metro-en-service-ce-lundi
http://www.charleroi-bouge.be
http://www.charleroi-bouge.be/film/index.html
 
Viimeksi muokattu:
Osaatko MCW sanoa mitään siitä, miksi valmiiksi kiskotettu osuus kaakkoon Centenairen asemalle ei ole koskaan ollut käytössä, eikä sitä edelleenkään aiota käyttää? Tietty tuolle osuudelle tarvitaan muutama vaunu, joten liikenteettä jättäminen ”säästää” vaunukustannukset. Mutta toisaalta, joudutaanhan tuohon suuntaan hoitamaan kuitenkin bussiliikennettä. Ja se tuskin on halvempaa kuin ratikkaliikenne, kun kerran rata on jo rakennettu.

Tuntuu myös erikoiselta, että pohjoiseen tehdään (käytännössä) uutta rataa, mutta valmiina olevaa ei vaan oteta käyttöön. Vai onko koko kaakkoinen suunta kaupungista kuollut? Pohjoiseenhan mennään vanhaa raitiotietä (varikolle asti) ja entisiä ratalinjauksia käyttäen, mutta nykyiset radat on uusittava kokonaan.

Muutenhan voisi sanoa, kuten ketjun alussa jo oikeastaan olikin, että Charleroi on esimerkki autoilun suosimisesta, liian suurista suunnitelmista ja vielä talouslamasta edellisten päälle. Saksassa ei Stadtbahnin kanssa ehditty tehdä yhtä paljon mittavia investointeja metromaisuuteen, joten sellaista kuin usean aseman valmiiksi tehty käyttämätön rataosa ei päässyt syntymään. Kuitenkin Charleroin kuten Saksan Stadtbahnienkin onni on, että ne perustuvat katukelpoiseen kalustoon toisin kuin Helsingin ”pöhötautinen Stadtbahn”. Charleroin ja Helsingin laajennusten kustannuksissa onkin ero pilkun paikassa. Charleroissa puhutaan kymmenien miljoonien tai enintään toiselle sadalle miljoonalle yltävistä kustannuksista. Meillä lasketaan miljardeja. Asukkaita ei ole täällä kymmenkertaista määrää metroa kustantamassa.

Antero
 
Centenairen radan ongelma on käsittääkseni paitsi se, että kyseessä on jonkinmoinen tynkä, myös asemien ylläpitokustannukset. Kuten tiedämme, ne eivät ihan mitättömiä tuollaisilla metromaisilla radoilla ole. Joka tapauksessa radan käyttöönotto ei muistaakseni missään vaiheessa tätä nyt toteutumassa olevaa laajennusprojektia valmisteltaessa ollut edes esillä.

Vaunukaluston riittävyydestä: tähän mennessä Charleroissa on ollut ajossa vain osa TEC:n nivelvaunuista, tarkemmin sanoaksemme 42 vaunua. Laajennusten myötä liikenteeseen on ollut tarkoitus palauttaa (ja mitä todennäköisimmin palautettu, minulla ei kuitenkaan ole käsillä mitään lähdettä varmistukseksi) vielä seitsemän vaunua, jotta käytössä olisi 49 vaunua. Ne riittävät hoitamaan kaikkien ensi vuonna käytössä olevien neljän linjan liikenne. Mutta koska kaikki nämä makuutettuna olleet vaunut ovat palaamassa ajoon, oletan että reservi ei ole suuren suuri. Ei vaunuja vuosien tauon jälkeen turhan takia ajoon palauteta.

Valitettavasti en ole varma siitä, että vaunukoko olisi liian pieni. Charleroin kaupunki on voimakkaasti taantuvaa aluetta, joka on kärsinyt kaivosteollisuuden alasajosta pahoin. Ennen viimeisiä 1990-luvun lakkautuksia liikenteessä oli nivelvaunujen ohella myös viimeiset NMVB/SNCV:ltä perityt telivaunut, ja yksittäin niillä ajettiin. Ennemmin tai myöhemmin uudishankintoja on kuitenkin tehtävä, ihan jo esteettömyyssyistä. Charleroin systeemi on läntisen Euroopan ylivoimaisesti suurin sellainen, jolla ei ole sen enempää korkeita laitureita kuin edes suunnitelmia matalalattiavaunujen hankkimiseksi.

Edit: Täydennän edellistä vielä, että yksi Charleroin sarjan nivelvaunuista pidennettiin jo 1980-luvulla väliosalla silloisen liikennöijän MVB/SNCV:n toimesta, mutta tämä vaunu, samoin kuin pari pidentämätöntä, siirrettiin varhain Belgian rannikkoradalle. Pidennettynä vaunu (numero 6102) ei Charleroissa liikkunut, sen sijaan se palveli De Lijniä rannikkoradan liikenteessä vuoteen 2001 saakka. Nyt vaunu on rannikkoradan hinausvaunu. Pidentämättömät vaunut sen sijaan ovat kokonaan kadonneet rannikkoradalta. Rannikkoradan oma vaunusarja, matalalattiaisella väliosalla pidennettyjä yksisuuntavaunuja, ovat lähisukua Charleroin vaunujen kanssa, mutta siis eri sarjaa.

Ranskan taitoisille linkki skyscraper cityn keskusteluun Charleroin radoista:
http://www.skyscrapercity.com/showthread.php?t=348578&page=24
 
Viimeksi muokattu:
Charleroin rakennetulta mutta käyttämättömältä rataosalta hyvät kuvat. http://diggelfjoer.swalker.nl/aband/abandcharl/

Maps.bing.com - ista saa myös aika hyvän kuvan pintarata- ja viaduktiosuuksista.

Ranskan- ja saksankielisen Wikipedian mukaan rakennettu, mutta käyttämätön rataosa Corbeauhun saakka on noussut keskusteluihin,
sen käyttöönotto on mahdollista.

Sinällään Charleroi sopisi kyllä välillä kysytyksi esimerkiksi epäonnistuneesta pikaraitiotiehankkeesta. Toisaalta; olisi hyvä jos saisivat edes joskus käyttökuntoon, ja uutiset että osuuksia on saatu liikenteeseen ovat ihan positiivisia.
 
Sinällään Charleroi sopisi kyllä välillä kysytyksi esimerkiksi epäonnistuneesta pikaraitiotiehankkeesta.
Charleroi sopii minusta erinomaiseksi epäonnistuneeksi esimerkiksi metrosta. Lähtökohdathan olivat jotakuinkin puhtaasti metromaiset: kaikkialla täysin eristetty, tunnelissa tai ilmaradalla suurin osa. Asemat ovat nimenomaan asemia, jotka on tehty pitkille ja leveille junille. Liikennöinti raitiovaunuilla oli suunniteltu vain välivaiheeksi. Stadtbahnin periaate oli sama, välivaihe ennen ”oikeata metroa”. Saksassa ei onneksi ehditty tehdä yhtä paljon, ja hylättyjä rakenteita on vain vähän.

Charleroin oppi on, että ei ole viisasta tehdä järjestelmää, joka ei jousta kun kehitys ei menekään yhtä ruusuisesti kuin kuvitellaan. Charleroin ratikat korvannut metroverkkosuunnitelmahan voisi olla hyvinkin kelpo ratkaisu, jos teollisuuden ja kaupungin kasvu olisi jatkunut ja Charleroissa asuisi nyt miljoona ihmistä 200.000:nen sijaan. Tosin silloinkin tarvittaisiin mittava bussisyöttöliikenne metroasemille. Eli Charleroin vanhan ratikan saneeraaminen ja kehittäminen olisi luultavasti tuottanut paremman tuloksen.

Antero
 
Niin, no, kommenttia voi toki jatkaa: pikaraitiotiehanke epäonnistuu, jos lähdetään ylimitoitukseen.

Charleroin projekti muistuttaa kuitenkin erittäin paljon Rhein-Ruhrin Stadtbahn - hanketta. Minullekin oli jonkinlainen yllätys, miten myöhään viimeisiä osia epäonnistuneesta järjestelmästä oli tehty. Tuli ihan etsimättä mieleen Essenin jotkut ratkaisut.

Onneksi nyt on viimein saatu järki käteen ja pelastetaan mitä pelastettavissa on, ja tyydytään raitiotiehen. Filmistä verrattuna Bing - karttoihin huomasi, että itse asiassa Soleilmont - Gilly-osuudelta oli mm. purettu tai jätetty sivuun alkuperäisiä massiivisia asemia. Näin varmaan tehdään myös, jos se toinen pitkälti rakennettu osuus otetaan käyttöön.
 
Taustalla on pitkälti ollut se, että Belgiassa keskushallinto oli paikallisia viranomaisia selvästi metromyönteisempi. Belgian muuttuminen liittovaltioksi näkyi Brysselissä suoraan kehityksen painopisteen siirtymisenä metrosta ratikoihin (Antwerpenissa esimetrosta pintaratkaisuihin) 1990-luvun alussa, ja aivan sama koski Charleroita. Vuoteen 1991 saakka Charleroin systeemi oli kuitenkin valtiollisen NMVB/SNCV:n käsissä, joten paikallisilla elimillä ei ollut oikeastaan edes sitä sanomista siihen, miten järjestelmää kehittää mitä Brysselissä ja Antwerpenissä, jossa liikenteen hoito sentään oli paikallisissa käsissä valtiollisesta investointien rahoituksesta huolimatta. Metrosuunnitelmat joka tapauksessa pelastivat Charleroin järjestelmän, koska raitiotietä SNCV oli haluton säilyttämään. Vaihtoehdot olivat siis metroistaminen ja lakkautus, kunnes vuonna 1991 valloonit saivat systeemin omiin käsiinsä. Silloin läheskään kaikki raskaat osuudet eivät olleet vielä valmistuneet, mutta projekti oli aivan liian pitkällä jotta kehitystä olisi voinut kääntää toiseen suuntaan.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös