Viestiketju: Helsingin raitiovaunun raideleveys

Hesan raitioteiden raideleveys on 1000 mm.

Kiitos,nyt tämäkin selvisi.En löytänyt mittää haulla.

Kannattaa tutustua Wikipedian Helsingin raitioliikennettä esittelevään sivuun, jos kiinnostaa Hesan spårista tietää enemmänkin.

Alunperin kirjoittanut padoz

Kiitos,nyt tämäkin selvisi.En löytänyt mittää haulla.

Kokeilin laittaa Googleen hakua niinkin mielikuvituksellisilla hakusanoilla, kuin: helsingin raitiovaunu raideleveys. Suurimmassa osassa osumia raideleveys selvisi jopa ilman linkin klikkaamista.

Mä vähän veikkaan, että et edes hakenut millään haulla mitään.

Alunperin kirjoittanut padoz

Mikäs raideleveys on Helsingin raitiovaunuilla?

SRS:n sivuilta löytyy myös tieto "Système International d'Unités"-standardia tunnistamattomille lukijoille, että Helsingissä on "Gauge 3 ft 3.375 in".

No, mikäs virta on sitten Helsingin raitiovaunuilla?

Nimellisesti 600 volttia tasavirtaa, käytännössä pyritään syöttämään 660. Korotus 700:aan on mahdollisesti tulossa jonkin ajan päästä.

Alunperin kirjoittanut risukasa

Nimellisesti 600 volttia tasavirtaa, käytännössä pyritään syöttämään 660.

Tuo on siis jännite. Virta on sen suuruinen kuin kukin vaunu sillä hetkellä sattuu virtaa ottamaan. (Toki arkikielenkäytössä monesti puhutaan virrasta tarkoitettaessa pikemminkin jännitettä. Olipahan pakko huomauttaa.)

Alunperin kirjoittanut dietreut

Tuo on siis jännite. Virta on sen suuruinen kuin kukin vaunu sillä hetkellä sattuu virtaa ottamaan. (Toki arkikielenkäytössä monesti puhutaan virrasta tarkoitettaessa pikemminkin jännitettä. Olipahan pakko huomauttaa.)

Juu, oikaisin vähän mutkia kun arvelin että jännitteen määrää ja laatua haluttiin kysyä. Mielestäni virrasta vielä enemmän puhutaan silloin, kun haluttaisiin puhua tehosta, tai jopa energiasta.

Virran (ja tehon) määrä riippuu koko virtapiiristä. Rajoittava tekijä on varsinkin hiljaiseen aikaan vaunu (Nr-vaunu ottaa maksimissaan 405 ampeeria ajovirtaa), mutta joskus se voi myös olla sähköverkko, kun yhteen jaksoon pakkautuu monta vaunua ja kaikki haluaisivat tehoa yhtä aikaa. Joka tapauksessa kullakin sähköjaksolla on yksilöllinen tehokapasiteetti ja jaksojen pituudet vaihtelevat. Myös likaiset kiskot, huurteinen ajolanka tms. syy voi vastustaa virran kulkua.

Lisäksi kun vaunut pyytävät jaksosta lisää virtaa, jännite alkaa laskea joten virran noususta huolimatta tehoa ei välttämättä tule paljoa lisää.

Haluaako joku mennä vielä syvemmälle yksityiskohtiin? Minulta loppuvat kohta eväät

Alunperin kirjoittanut risukasa

Haluaako joku mennä vielä syvemmälle yksityiskohtiin? Minulta loppuvat kohta eväät

No mitenkäs on plus- ja miinusnapojen. Toinen on ajolangassa ja toinen kiskossa. Onko väliä mitenpäin tasavirtaradalla se on? Tasan kahdenlaista tapaahan esiintyy maailmalla.

Ultrixille muistuttaisin, että Turussa oli käytössä 1934-38 Helsingin raitiovaunuja, tietääkseni ilman muutostöitä. Tietääkseni Turun ja Helsingin raitiotiet ovat periaatteessa olleet teknisesti yhteensopivat. Turun aavevaunut eivät kiinnostaneet 1972 Helsinkiä, koska oltiin hankkimassa suurempia vaunuja. Turun museovaunut eivät ole liikkuneet Helsingissä, koska asioita ei eri aikoina eri syistä ole saatu järjestymään.

Napojen käänteisyys lienee ongelma nimenomaan nykyaikaisella kalustolla. Esim AEG:n matalalattia-koevaunuun piti tehdä muutostyöt napaisuuden kääntämiseksi.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Turun museovaunut eivät ole liikkuneet Helsingissä, koska asioita ei eri aikoina eri syistä ole saatu järjestymään.

Jos joku taho hoitaisi kuljetuskustannukset, mikä estäisi koeajamasta vaunuparia 42+125 Helsingin rataverkossa? Tosin vaunuun 42 pitäisi asentaa nykykäytännön mukainen vaihteenkääntösysteemi.