isomolle

Mikä mahtaa olla keppi-karioiden virallinen suurin nopeus? Sen muistan, että ajokytkimessä on ainakin kaksi kentänheikennysnastaa, joten potentiaalia lienee riittävästi.

Hgin raitiovaunujen nopeusennätys 100 km/t taitaa olla edelleen atomivaunun nimissä. En ainakaan muista kuulleeni, että sitä oli rikottu.

Ismo L

Im Beiwagen bitte ganz nach vorne durch gehen!

GT8N

Kyllä näillä vaunuilla varmasti pääsisi piirun nopeamminkin, mutta virallisesti kuuttakymppiä.

R.Silfverberg

Mikä vaunutyyppi se "atomivaunu" oikein on ja millaisissa olosuhteissa sillä on ajettu 100 km/h?

t. Rainer

isomolle

Atomivaunuksi kutsuttiin keppi-Kariaa HKL 8, jossa Strömberg kokeili kehittämäänsä raitiovaunujen elektronista ajosäätöä. Nopeus mitattiin tutkalla Mäkelänkadulla. Kaikki risteykset oli varmistettu koeajon aikana.

Ismo L

Im Beiwagen bitte ganz nach vorne durch gehen!

Max

Lapsuudesta 70-luvulta muistan, että noissa 50-luvun ratikoissa (en tiedä, mistä mallista on kyse vai kaikistako) kuului ajoittain sellainen tasaisesti toistuva varsin kova jumputtava ääni ehkä noin minuutin ajan. Täällä varmaan joku tietää, mistä oli kysymys...

R.Silfverberg

Se on paineilmakompressori joka jumputtaa.

t. Rainer

Max

Ja sitä tarvitaan ovien toimintaan? jarruihin?

ratikkakuski

Kyllä. Kumpaankin.

водитель трамвая

339-DF

VTS-vaunut (sarja 331-375) ovat (tai olivat, ihan miten vaan, kaksi on jäljellä) sikäli "hienostuneempia", että ovia ohjataan sähkömoottoreilla. Paineilmaa käytetään vain jarruissa. Mutta kyllä se sama tuttu jumputus niissäkin kuuluu.

Antero Alku

Eikö tämä koe ollut itse asiassa metrojunien tehonsäätöön liittyvä hanke, joka ei silloin oikein vakuuttanut. Elektroninen tehonsäätö tuli kuitenkin Nr-vaunuihin – vaikka alun perin sarjaan tilattiin vielä mekaaninen – kun Strömberg lupasi tehonsäädölle kyllin pitkän takuun.

Tämän tiedon vaunun 8 historiasta voisi lisätä myös SRS:n vaunusivulle vaunuluetteloon. Lainaus Resiinan artikkelista sivulla on, mutta erikseen, ei vaunun 8 kohdalla.

Senkin voisi lisätä, että vaunussa 22 kokeiltiin ensimmäisenä yksipolvista virroitinta. Se ei kuitenkaan jäänyt vaunuun, vaan elinkaaren lopussa vaunussa ollut yksipolvinen oli toinen asennus, ja siinä välissä vaunu eli normaalin saksisangan kanssa.

Antero

Nakkiputka

HKL:n kuljettajanopas raitiovaunuille #1-15 ja 16-30 vuodelta 1993 kertoo tästä seuraavaa:

Vaunut 1-15

"Vaunussa 6 kokeiltiin vuosina 1971 ja 1972 yksivarsivirroitinta ja vaunussa 8 tyristoriajolaitetta vuoden 1970 syksyllä."

Vaunut 16-30

"Nivelvaunujen virroitinkokeilut aloitettiin 1960-luvun lopulla ja niitä jatkettiin tällä vaunutyypillä 1970-luvun alkuvuosiin saakka. Kaksipolvista virroitinta kokeiltiin eri aikoina vaunuissa 17, 22 ja 25."

Lisäksi todetaan että vaunu #18 oli ensimmäinen kuljettajarahastuskäyttöön muutettu, ja se teki neitsytmatkansa "laihiailaiseksi" muutettuna 25.05.1978.

-Janne

"Meidän pitää tunnistaa ongelma, määritellä tavoite ja löytää siihen ratkaisu."

Rattivaunu

Nakkiputkan kertomat asiat ovat yhteneviä aikanaan Raitioissa julkaistujen Raitiovaunumme kautta aikojen -juttusarjan Keppi-Kariaa ja Isoa-Valmetia käsittelevien kirjoitusten kanssa. Väittäisin, että yksipolvista virroitinta kokeiltiin juurikin vaunussa 6 ensimmäisen kerran.

Antero Alku

Myönnän, että muistikuvani erehtyvät ja 22:ssa onkin ollut yksivartinen kaksipuolinen virroitin. 17 ja 25 eivät ole jääneet mieliini.

Antero