Keppi-karian suurin nopeus

I

isomolle

Liittynyt
27 Heinäkuu 2008
Viestit
30
Mikä mahtaa olla keppi-karioiden virallinen suurin nopeus? Sen muistan, että ajokytkimessä on ainakin kaksi kentänheikennysnastaa, joten potentiaalia lienee riittävästi.

Hgin raitiovaunujen nopeusennätys 100 km/t taitaa olla edelleen atomivaunun nimissä. En ainakaan muista kuulleeni, että sitä oli rikottu.
 
R.Silfverberg sanoi:
Mikä vaunutyyppi se "atomivaunu" oikein on ja millaisissa olosuhteissa sillä on ajettu 100 km/h?
Klikkaa laajentaaksesi...

Atomivaunuksi kutsuttiin keppi-Kariaa HKL 8, jossa Strömberg kokeili kehittämäänsä raitiovaunujen elektronista ajosäätöä. Nopeus mitattiin tutkalla Mäkelänkadulla. Kaikki risteykset oli varmistettu koeajon aikana.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Lapsuudesta 70-luvulta muistan, että noissa 50-luvun ratikoissa (en tiedä, mistä mallista on kyse vai kaikistako) kuului ajoittain sellainen tasaisesti toistuva varsin kova jumputtava ääni ehkä noin minuutin ajan. Täällä varmaan joku tietää, mistä oli kysymys... :)
 
Max sanoi:
Lapsuudesta 70-luvulta muistan, että noissa 50-luvun ratikoissa (en tiedä, mistä mallista on kyse vai kaikistako) kuului ajoittain sellainen tasaisesti toistuva varsin kova jumputtava ääni ehkä noin minuutin ajan. Täällä varmaan joku tietää, mistä oli kysymys... :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Se on paineilmakompressori joka jumputtaa.

t. Rainer
 
Max sanoi:
Ja sitä tarvitaan ovien toimintaan? jarruihin?
Klikkaa laajentaaksesi...

VTS-vaunut (sarja 331-375) ovat (tai olivat, ihan miten vaan, kaksi on jäljellä) sikäli "hienostuneempia", että ovia ohjataan sähkömoottoreilla. Paineilmaa käytetään vain jarruissa. Mutta kyllä se sama tuttu jumputus niissäkin kuuluu.
 
isomolle sanoi:
Atomivaunuksi kutsuttiin keppi-Kariaa HKL 8, jossa Strömberg kokeili kehittämäänsä raitiovaunujen elektronista ajosäätöä. Nopeus mitattiin tutkalla Mäkelänkadulla. Kaikki risteykset oli varmistettu koeajon aikana.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikö tämä koe ollut itse asiassa metrojunien tehonsäätöön liittyvä hanke, joka ei silloin oikein vakuuttanut. Elektroninen tehonsäätö tuli kuitenkin Nr-vaunuihin – vaikka alun perin sarjaan tilattiin vielä mekaaninen – kun Strömberg lupasi tehonsäädölle kyllin pitkän takuun.

Tämän tiedon vaunun 8 historiasta voisi lisätä myös SRS:n vaunusivulle vaunuluetteloon. Lainaus Resiinan artikkelista sivulla on, mutta erikseen, ei vaunun 8 kohdalla.

Senkin voisi lisätä, että vaunussa 22 kokeiltiin ensimmäisenä yksipolvista virroitinta. Se ei kuitenkaan jäänyt vaunuun, vaan elinkaaren lopussa vaunussa ollut yksipolvinen oli toinen asennus, ja siinä välissä vaunu eli normaalin saksisangan kanssa.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Senkin voisi lisätä, että vaunussa 22 kokeiltiin ensimmäisenä yksipolvista virroitinta. Se ei kuitenkaan jäänyt vaunuun, vaan elinkaaren lopussa vaunussa ollut yksipolvinen oli toinen asennus, ja siinä välissä vaunu eli normaalin saksisangan kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...

HKL:n kuljettajanopas raitiovaunuille #1-15 ja 16-30 vuodelta 1993 kertoo tästä seuraavaa:

Vaunut 1-15

"Vaunussa 6 kokeiltiin vuosina 1971 ja 1972 yksivarsivirroitinta ja vaunussa 8 tyristoriajolaitetta vuoden 1970 syksyllä."

Vaunut 16-30

"Nivelvaunujen virroitinkokeilut aloitettiin 1960-luvun lopulla ja niitä jatkettiin tällä vaunutyypillä 1970-luvun alkuvuosiin saakka. Kaksipolvista virroitinta kokeiltiin eri aikoina vaunuissa 17, 22 ja 25."

Lisäksi todetaan että vaunu #18 oli ensimmäinen kuljettajarahastuskäyttöön muutettu, ja se teki neitsytmatkansa "laihiailaiseksi" muutettuna 25.05.1978.

-Janne
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Nakkiputkan kertomat asiat ovat yhteneviä aikanaan Raitioissa julkaistujen Raitiovaunumme kautta aikojen -juttusarjan Keppi-Kariaa ja Isoa-Valmetia käsittelevien kirjoitusten kanssa. Väittäisin, että yksipolvista virroitinta kokeiltiin juurikin vaunussa 6 ensimmäisen kerran.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös