Raideliikennekerroin Helsingissä: tapaus 9/17

Miksi siis 9 rakennettiin?
Eiköhän 9:n käyttäjämäärä jo selvittänyt, miksi se rakennettiin.

Kaupunki on sellainen paikka, jossa on monenlaisia kulkemistarpeita. Totta kai 7:n pysäkeiltä Mäkelänkadulta voi kävellä Teollisuuskadulle ja vaikka Aleksin Kiven kadullekin. Voihan siten lopettaa 3:n Kalliosta, koska Hämeentieltä tai Hesarilta voi kävellä niille kaduille, joilla 3 kulkee. Mutta voihan kävellä Pasilastakin joka pulelle kantakaupunkia. Eiköhän siinä ole hyvä peruste sille, että lakkautetaan nykyinen Helsingin asema. Ja jos ei huvita kävellä, aina pääsee autolla...

Näihän sitä 1960-luvulla ajateltiin ja myös osittain toimittiin. Kaikki ratikkalinjat piti lopettaman, koska yksi metrolinja pääkatujen suunnassa riittää niille harvoille, jotka eivät käytä autoa.

On se kumma, että henkilöauton parkkipaikka pitää olla oven edessä, muuten on liian pitkä kävelymatka. Mutta joukkoliikenteen käyttäjä voi kävellä ihan minne vain, joten ei asemia ja pysäkkejä tarvita kuin suurimmilla pääkaduilla. Ja mieluiten tietenkin harvoin, jotta metron matkanopeus on mahdollisimman suuri. Sillä sitten on paremmin aikaa kävellä. Sillä lailla joukkoliikenteen palvelu maksimoidaan! :wink:

Antero
 
Mitä lisäarvoa se nykyinen 9 tarjoaa, mitä ei ennen ollut?

Ihan hyvä kysymys ja siihen olisi paikallaan saada mahdollisimman hyvä vastaus. Ysin käyttäjämäärät kertovat selvää kieltään: uusi linja ilman epäilystäkään todella tuottaa lisäarvoa. Eihän sitä muuten käytettäisi. Mutta jossain määrin on aukinainen kysymys siitä mitä etua matkustajille ysi tarkasti ottaen tuo.

Ysi todellakin on jossain määrin päällekkäinen seiskan kanssa kun se tarjoaa vaihtoehtoisen yhteyden Itä-Pasilasta Keskustaan. Mutta tähän liittyy selvä etu: kun ysi on olemassa, seiska voidaan ongelmitta siirtää kulkemaan uusille asuinalueille Sörnäisten satamassa jahka ne valmistuvat.

Myöskin raitiotieverkoston tihentäminen on arvo sinänsä kun kerta käyttäjiä tuntuu riittävän. Sinällään omituinen tilanne Suomessa nykyään: matkustajia on linjalla liikaa! Kantakaupungissa yksinkertaisesti eletään niin tiheässä, että on kannattavaa tarjota enemmän vaihtoehtoisia yhteyksiä ja pysäkkejä useammille kaduille kun nykyään. Palvelu paranee ja sitä kannattaa parantaa kunhan käyttäjiä riittää. Ja niitä näyttää riittävän.

Miksi siis 9 rakennettiin? Eikö olisi ollut fiksumpaa tehdä kiskot Topeliuksenkadulle ja korvata vaikka linja 14 ratikalla?

Topeliuksenkadun rata olisi varmasti syytä olla seuraavaksi listalla, siitä olen samaa mieltä. Ja hyvinkin voi olla että menestys olisi ysiäkin parempi. 14:ä varten yksinään tuskin kannattaa rataa rakentaa, mutta ehdottaisin kokonaispakettia, jossa korvattaisiin raitiovaunulla niin 14 kuin 18. Kahdeksassatoista on selvää ainesta runkolinjaksi ja sen voisi vaivatta yhdistää jonkin Laajasalon linjan kanssa, sen jälkeen 14 muuttaminen raitiovaunulinjaksi, tai ainakin 14b:n, olisi kiinni enää parista hassusta kilometristä raitiotierataa Fredalla.
 
Viimeksi muokattu:
Myöskin raitiotieverkoston tihentäminen on arvo sinänsä kun kerta käyttäjiä tuntuu riittävän. Sinällään omituinen tilanne Suomessa nykyään: matkustajia on linjalla liikaa!

Ei niitä ysillä sentään liikaa ole, aika vaatimattomia ne ysin matkustajamääärt raitiolinjaksi ovat. Mutta nelosella ja kympillä matkustajia todellakin on liikaa, tai kääntäen: vaunut ovat liian pieniä. Mä toivoisin, että uusia vaunuja hankittaessa päästäisiin 30 m vaunupituuteen, jolloin nykyisellä vuorovälillä saataisiin paljon kaivattua lisäkapasiteettia Töölön linjoille.
 
Ihan hyvä kysymys ja siihen olisi paikallaan saada mahdollisimman hyvä vastaus. Ysin käyttäjämäärät kertovat selvää kieltään: uusi linja ilman epäilystäkään todella tuottaa lisäarvoa. Eihän sitä muuten käytettäisi. Mutta jossain määrin on aukinainen kysymys siitä mitä etua matkustajille ysi tarkasti ottaen tuo.

Kyllä ysi tuo jotain lisäarvoa. Pohtia silti voi, että oliko se ysin rakentaminen nyt kaikista viisainta tässä vaiheessa, kun ratikkaverkostoa voisi laajentaa sellaisiinkin suuntiin, joissa ei ole MITÄÄN ratikkalinjaa. Ensin tulisi hoitaa verkoston kattavuus kuntoon ja sen jälkeen lähteä lisäilemään muiden ratikkalinjojen kanssa päällekkäisiä täydentäviä linjoja. 10 Huopalahden asemalle, 1 Käpylän asemalle, miksi näitä ei toteutettu ensin?

Yksi vaihtoehto olisi muuten rakentaa 4:n reitistä haarautumaan Huopalahdentietä uusi ratikkalinja, joka kulkisi Haagan liikenneympyrään ja sieltä Huopalahden asemalle. Tästä linja lähtisi jatkamaan yhteistä reittiä Jokerin kanssa ja sieltä vaikka Malmin asemalle. Toinen vaihtoehto olisi Huopalahden aseman jälkeen käyttää hyödyksi Metsäläntietä ja Asesepäntietä, joiden jälkeen linja kulkisi Oulunkylän kautta ja liittyisi Jokeriratikkaan Oulunkylän aseman kohdalla tai jatkaisi Malmin suuntaan Käskynhaltijantietä.

Tiedossahan on, että Jokerin kuormitus on Helsingin puolella Espoota suurempaa. Näin saataisiin kätevästi lisätarjontaa juuri Helsingin puolelle, jossa sille on enemmän kysyntää. Kyseessä olisi siis linjan 52A muuttaminen raitioliikenteeksi.
 
Kyllä ysi tuo jotain lisäarvoa. Pohtia silti voi, että oliko se ysin rakentaminen nyt kaikista viisainta tässä vaiheessa, kun ratikkaverkostoa voisi laajentaa sellaisiinkin suuntiin, joissa ei ole MITÄÄN ratikkalinjaa. Ensin tulisi hoitaa verkoston kattavuus kuntoon ja sen jälkeen lähteä lisäilemään muiden ratikkalinjojen kanssa päällekkäisiä täydentäviä linjoja. 10 Huopalahden asemalle, 1 Käpylän asemalle, miksi näitä ei toteutettu ensin?

Ysin rakentaminen oli järkevää juuri nyt, koska näin se palvelee alusta alkaen Konepajan uutta asuinaluetta. Samasta syystä ysiä pitäisi jatkaa Ilmalaan jo kiireellä, sillä Ilmalan tietämillä asuinkerrostalojen rakentaminen on alkanut jo. Esimerkiksi Radiokadun varrelle rakennettavan as oy Helsingin Ulan arvioiduksi valmistumisajaksi ilmoitetaan helmikuu/maaliskuu 2009.
 
Takaisin
Ylös