NrII:ien lisäpalahanke

Sellainen epäasiantuntijamainen kysymys, että kun ratikoitten pituus kasvaa, niin riittääkö tila?
Mikä tila? Pituuden kasvaessa tarvitaan lisää varikkotilaa, jokainen välipalahan tarvitsee 6 m säilitysraidetta. Pysäkkitila riittää, sillä välipalavaunu on Varion pituinen.

Antero
 
Luulempa että nimimerkki Kolli tarkoittaa tässä säilytystilaa. Luulempa nyös että Koskelan hallin raideremontti (r1 ja r2 vielä ) valmistuu sopivasti tuottamaan lisää säilytystilaa. Varmaankin jotain järjestelyjä täytyy tehdä.. Töölön hallin remontti alkanee kesällä, joten sielläkin tapahtuu muutoksia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Säilytystilaa tarkoitin. Eli siis pitkän päälle ei riitä, vaan remppa tarvitaan.
 
Pysäkkitila riittää, sillä välipalavaunu on Varion pituinen.

Välipalavaunu on pari metriä pidempi kuin vario. Heti ei tarvitse tehdä mitään, mutta ajan kanssa joitakin pysäkkejä ja raidejärjestelyjä varmaankin petrataan. Tosin ensin pitäisi selvitellä, josko saman tien tähdättäisiin 30 metrin vaunupituuteen.
 
Välipalavaunu on pari metriä pidempi kuin vario. Heti ei tarvitse tehdä mitään, mutta ajan kanssa joitakin pysäkkejä ja raidejärjestelyjä varmaankin petrataan. Tosin ensin pitäisi selvitellä, josko saman tien tähdättäisiin 30 metrin vaunupituuteen.
  • Vario = 24.4 m
  • Gt8N = 25.6 m
  • MLNRV = 26.5 m
 
josko saman tien tähdättäisiin 30 metrin vaunupituuteen.

Hyvä juttu, mutta samaan aikaan toinen käsi rakentaa 27-metrisiä pysäkkejä (mm. Bulevardi ja "Helsinginkatu") niin, että varmasti on pakko rakentaa kaikki uusiksi muutaman hetken päästä.
 
Harva on niin liikuntarajoitteinen, ettei vaunuun ja -sta pääsisi ilman pysäkkikoroketta nopeasti ja vaivattomasti. Heitä varten kuitenkin riittää, että ainakin yksi ovi on korokkeen ulottuvilla, mielellään aina se sama. Pysäkkien pituudessa kyse on imago- ja periaatteellisista syistä, ei käytännöllisistä.

Vai miten on?
 
En tiedä minäkään. Sattumalta tänään (5.2.) kuulin, että 76 odottaa kaapelit valmiiksi katkottuna väliosaa.
101 on Vallilassa nostettuna tällä hetkellä, eikä tule liikenteeseen ennen kuin väliosa 4 on siihen asennettu.

Vaunu 101 on palannut liikenteeseen (lyhyenä), turha odotuttaa sitä Vallilassa, kun ei ole tilaa liikaa, ja 76 on vielä työn alla.
 
..riittää, että ainakin yksi ovi on korokkeen ulottuvilla...

Täällä Dresdenissä on juuri kunnostettuja tai rakennettuja pysäkkikorokkeita joiden koroke on vaunua lyhyempi. Silti ensimmäinen ja viimeinen ovi on vielä korokkeelta saavutettavissa koska ensimmäinen ja viimeinen ovi ei ole aivan vaunun etu- tai takapäässä vaan moin 3 metrin päässä. Helsingissähän erityisesti Nr-vaunuissa ovet ovat hyvin lähellä vaunun päätyjä eli pysäkin pitäisi MLNRV:tä varten olla noin 27m pitkiä. Mutta jos uudet vaunut olisivat 30m pitkiä ja ovet päistä noin 2 metrin päässä niin 27m pysäkki riittäisi.
 
Mutta jos uudet vaunut olisivat 30m pitkiä ja ovet päistä noin 2 metrin päässä niin 27m pysäkki riittäisi.

Tätä minäkin ajattelin. Jos vieläpä hankitaan kaksisuuntaisia vaunuja ja joiden päät ovat korkealla, ei ovea edes voi laittaa ihan päähän. Toki esim. risteyksissä vaunulle pitää varata tila, jossa se voi pysähtyä olematta puoliksi risteyksessä tai suojatien päällä. Kadun keskisillä pysäkeillä usein molemmissa päissä on suojatie, joten tilaa on pakko tehdä vaunun pituuden mukaan. Mutta tuohon Bulevardin tapaukseen se saattaisi auttaa.
 
Ajatukseni oli siis, että suurelle enemmistölle matkustajia yksi tai muutama porras tuskin hidastaa kulkua juuri lainkaan tai edes aiheuttaa harmia. Kaikkia pitää palvella, mutta suhteellisuus on hyvä pitää mielessä: heille, jotka tarvitsevat portaatonta ja kynnyksetöntä kulkua, riittää useimmilla pysäkeillä yksi ramppi vaunuun ja vaunusta jotta palvelutaso olisi käytännössä sama kuin jos kaikkiin oviin pääsisi käsiksi.

Ajan myötä on luonnollista, että pysäkkejä pidennetään reilusti alkaen vilkkaimmista pysäkeistä, mutta se ei ole edellytys pitkälle kalustolle.

Samalla kikalla saataisiin myös nykyistä korkealattiakalustoa "matalaksi": pysäkeille voi pystyttää vaikka teräsristikkoisia ramppeja, joiden kohdalle kuljettaja tähtää portaattoman ovensa. Toisaalta tälläinen järjestely on hankala toteuttaa pitkille ja kapeille pysäkeille, joilla matala välipala näyttää hyötynsä.
 
Ajan myötä on luonnollista, että pysäkkejä pidennetään reilusti alkaen vilkkaimmista pysäkeistä, mutta se ei ole edellytys pitkälle kalustolle.
Oopperan pysäkki (linjan 8) on kyllin pitkä vaikka kuinka monelle vaunulle. Miksi siis Oopperalla on yhden raitiovaunulinjan(8) pysäkki pidempi kuin neljän(3B/T,4(T),7A/B,10) raitiovaunulinjan pysäkki? vastauksia, kiitos...
 
Oopperan pysäkki (linjan 8) on kyllin pitkä vaikka kuinka monelle vaunulle.

Yksi "aika" pitkä laituri on myös Kuusitiellä suunnassa maalle. Ja vain 10-linja käyttää.

Syyhän näihin jättilaitureihin on vain se, että jos koko "korttelin" mitalle voi laiturin tehdä, niin se myös tarvittaessa tehdään: yhteysjalankulku on helppoa myös naapurikadunkulmien suojateille edessä ja takana.

Aiemmin oli Porvoonkadulla kuriositeetti laituripituuden pituudesta ja pysäkkivälin lyhyydestä:
Kolmosen päätepysäkki Kuuskulmassa eli nk. viidenminuutinpysäkki Porvoonkadulla (+Viipurinkatu+Kajaaninkatu+Kirstinkatu+Porvoonkatu+Viipurinkatu). Porvoonkadun ja seuraavana itäänpäin sijainneen Sturenkadun pysäkkien laiturit olivat kohdalla olevan korttelin pituiset eli pituutta oli kadunristeyksestä seuraavaan. Kun 3T lähti päättäriltään ja ylitti katuristeyksen, se saapui heti seuraavalle pysäkkilaiturille. Tolppa tosin sijaitsi lähempänä Sturenkadun kulmausta, mutta kuitenkin... Sama tietenkin myös toisinpäin.
 
Joitakin liikennevaloristeyksien yhteydessä sijaitsevia, useamman linjan käyttämiä pysäkkilaitureita olisi syytä pidentää siten, että kaksi vaunua mahtuisi pysäkille kerrallaan. Heti kättelyssä mieleen tulevat Sturenkadun pysäkki Hämeentiellä sekä Töölöntorin ja Apollonkadun pysäkit Runeberginkadulla. Näissä eri linjojen vaunut sattuvat melko usein yhtä aikaa pysäkille ja yleensä edessä oleva ei pääse alta pois liikennevalojen takia. Näillä pysäkeillä näkeekin siten melko kirjavaa pysäkkipalvelukäytäntöä eli vaunuja suojateiden tukkeena ja kadulla pomppivia ihmisiä.

Myös linjojen 8 ja 9 uusi pysäkki Helsinginkadulla olisi saman tien voitu rakentaa Kaarlenkadun risteykseen asti ulottuvaksi, kun nykyisen laiturin perässä näyttää joka tapauksessa olevan täysin käyttämätöntä hukkatilaa, jossa ei ole ajokaistaa eikä parkkipaikkoja. Tällöin olisi mahtunut tällekin pysäkille kaksi vaunua peräkkäin ja lisäksi matkustajilla olisi suojatie laiturin kummassakin päässä.
 
Pysäkkejä olisi syytä tosiaan pidentää monessakin paikassa varsinkin nyt kun vaunut pitenevät. Mm. Oopperan pysäkki Manskulla on yksi sellainen mihin saattaa tunkea neljä vaunua samaan aikaan (+ mahdolliset hallivaunut ja koeajot).
 
Takaisin
Ylös