NrII:ien lisäpalahanke

Re: Ilkivallan estosta

Antero Alku sanoi:
Jokaisen töhryn jälkeen metrojuna ajettiin pois linjalta siivottavaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Myös HKL:n ratikkaliikenteessä on periaate, että vaunutilanteen salliessa töhritty vaunu vaihdetaan pois linjalta kesken päivän. En sitten tiedä, kuinka hyvin periaatetta voidaan toteuttaa käytännössä, vaunutilanne ei taida pahemmin sallia ehjien vaunujen ottamista pois linjalta.
 
Re: Ilkivallan estosta

Antero Alku sanoi:
Toinen asia on kalustosta huolehtiminen. HS kertoi muutama päivä sitten, miten New Yorkissa otettiin tiukka linja töhrijöiden suhteen. Jokaisen töhryn jälkeen metrojuna ajettiin pois linjalta siivottavaksi. NY:n metron siistiytyminen ratkaisi myös metron talouden, sillä matkustajamäärä tuplaantui kun junat siistiytyivät. Töhrijöiltä menee tässä systeemissä motivaatio, koska sotkut eivät olekaan näkyvillä kavereille kehuttavaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ongelma Suomessa on myös se, että on kaikenlaisia kulttuurikellokkaita jotka ovat sitä mieltä että töhriminen "piristää kaupunkikuvaa" jne, ja järjestävät kaikenmaailman happeningejä asian ympärillä. Sitten he jaksavat muistuttaa että Helsingin ja muiden suurten kaupunkien "Töhryt Pois" -puhdistusoperaatiot maksavat miljoonia, ja että kiinnijääneille töhrijöille määrätyt rangaistukset ovat epäinhimillisiä, ja että säästyneillä rahoilla saisi sitä ja tätä. Pahinta on se, että voi käydä niin että nämä töhrijöiden puolesta -kansanliikkeet lopulta saavuttavatkin jotain tavoitteita poliittisella tasolla ja sittenpä tiedämme millaisia liikkuvia taidegallerioita HKL:n ja VR:n kulkuneuvot taas ovat.

t. Rainer
 
Töhriminen on yksinomaan tapa jolla mielikuvituksettomat raukat yrittävät rappioittaa kulttuuriimme kuuluvaa estetiikkaa, koska eivät itse sitä ymmärrä. Mutta sehän on aina ollut yhteiskunnan perusongelmia, että muutamat ongelmatapaukset toimivat ilonpilaajina koko väestölle. Tavallaan kai ainoa mainituille ongelmille kelpaava tapa olisi saada kaikki liikkuva mahdollisimman ruman näköiseksi, jotta heillekin kelpaisi.
 
Re: Ilkivallan estosta

R.Silfverberg sanoi:
NY:n metron siistiytyminen ratkaisi myös metron talouden, sillä matkustajamäärä tuplaantui kun junat siistiytyivät. Töhrijöiltä menee tässä systeemissä motivaatio, koska sotkut eivät olekaan näkyvillä kavereille kehuttavaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Matkustajamäärä on varmasti NY metron siistimisprojektin aikana tuplaantunut, mutta todelliset syyt matkustajamäärän kasvuun tuskin löytyvät vain seinien puhdistumisesta. Esim. NY:n metron lyhyessä historiassa graffitinpuhdistus mainitaan yhdellä lauseella. Sen jälkeen luetellaan erilaisia rakennushankkeita ja mitä kaikkea uutta on otettu käyttöön. Kiinnostavaa luettavaa muuten, vaikken yleensä jaksa englanniksi olevia dokumentteja lueskellakaan.

Minusta on ihan aiheellista yleisestikin muistuttaa kaupunkilaisia siitä, mihin verorahoja laitetaan sekä jo tuosta aiemmin mainitusta rangaistusten epäinhimillisyydestä (tai lähinnä niiden epäsuhteesta muista rikoksista annettuihin rangaistuksiin), jonka muutama oikeusoppinutkin on todennut.

Ketjun varsinaiseen asiaan en osaa suuremmin sanoa, hyvältä tuo vaikuttaa tuo lisäpalahanke. Hieman hankalalta tuntuu että ratikassa on sisällä kahdet rappuset, mutta ehkä siihen tottuu.
 
Re: Ilkivallan estosta

viima sanoi:
Hieman hankalalta tuntuu että ratikassa on sisällä kahdet rappuset, mutta ehkä siihen tottuu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Miksi nuo porrasaskelmat koettaisiin hankaliksi? Nykyiselläänkin on samankorkuiset askelmat joka ovella. Hankalia ne ovat kaikille, jotka eivät omaa ketteriä jalkoja. Lisäpala tarjoaa oivan tarjonnan ei-ketterille jaloille, kunhan projekti toteutuu.

Ei kenenkään tarvitse ravata vaunussa edestakaisin ja takasedeisin kokoaikaa. Tarvetta siirtyä pois esim. takaosasta saattaa syntyä silloin, kun puistokemisti(t) valtaa(vat) takaosan ja hajurakoa on pakko saada aikaiseksi. Tai kun kuolemanpartio (matkalipuntarkastajaryhmä) iskee ja vieruskaveri söi matkalipun :wink:

Piirka
 
Todelakin, mitä hankalaa olisi vaunun sisällä olevissa portaissa?
Olen nähnyt Amsterdamissa vastaavanlaisia vaunuja. Liikuntarajoitteiset jäivät matalaan osaan. Lapset nauttivat väliosan rapuista ja rappujen yläpään luona olevista penkeistä.
 
Voi olla, että enemmän on kyse mielikuvanomaisesta hankaluudesta kuin käytännön ongelmista. VR:n Sm4-junissa olevat rappuset eivät ole tainneet suuremmin hankaluuksia aiheuttaa.
Paitsi junan jarruttaessa on ikävää seistä rapuissa. Samaa ajattelin noissa ratikan askelmissakin. Vaunun jarruttaessa rivakasti ei ole mukavaa seistä askelmilla.

Totta on kyllä, ettei rapuissa ravaamiselle ole yleensä suurta tarvetta. Puistokemistien pakenemisen ohella ehkä silloin, jos on noussut sisään etuovesta.
 
Ylipäätään, kun seisomapaikalla matkustetaan jarrutuksen "yllättäessä" on siinä täysi työ pitää itsensä pystyssä, ihan tavallisella käytäväpaikalla. Junaa/metroa harvemmin jarrutetaan kybällä, kun taas linja-autoa ja bussia sitäkin useammin. Helsingin metro on tosin rakennettu "jäykällä geometrialla" ettei äkkijarrutuksia tule kuin noin kerran kuussa, sattuneista syistä. Tukholmassa vanhat metrovaunut kulkee ajoittain hyvin nykien, joka aiheuttaa tasapainoaistin ylikuumenemista :wink:

Piirka
 
Onkohan sitä jo mietitty missä nuo jatkopalat tehdään. Lähetetäänköhän koko runko Otamäkeen vai olisiko kokoonpano Vallilan verstaalla.
Mistähän telit saadaan.
Kuinka suuri työ on irroittaa nykyiset puoliskot toisistaan.

Ehkäpä ennenaikaisia kysymyksiä.
Sitten voi alkaa arvailemaan , mikä numero ensiksi.
 
Eiköhän välipalan valmistajasta tule tarjouskilpailu. Göteborg ainakin kuljetti vaununsa Mittenwaldeen Saksaan välipalan asennusta varten. Tosin meidän tapauksessamme ei ole ollenkaan varmaa, että juuri Mittenwalder Gerätebau saisi urakan itselleen.

Lisäteleistä ei toistaiseksi ole tietoa, mutta Nr-kelpoisten telien saatavuuden perusteella en pitäisi täysin mahdottomana sitäkään, että uudet telit rakennetaan. Puoliskojen irrotus tuskin on iso homma, vaunuthan alun alkaenkin toimitettiin Helsinkiin puoliskot irrallaan.

Siitäkään en tiedä, minkä vaunun HKL on valinnut ensimmäiseksi muutettavaksi. Oma veikkaukseni on vaunu 107.
 
Ilmeisesti sitäkään ei ole määritelty mistä materiaalista välipalan kori valmistetaan? Tehdäänkö ne lasikuituhötöntöttööstä, jolloin saadaan leluja vai metallista, jolloin saadaan oikeita ratikoita :D

Piirka
 
Ainakin yhteen NrII:seen (en muista numeroa) on jo tehty tarvittavat muutokset, jotka tarvitaan, että vaunu kestää ja jaksaa liikkua. Välipalan liittäminen nivelvaunuun on "nopeaa" eli ei siinä päivää paria enempää pitäisi vaunu olla poissa liikenteestä...
 
Compact sanoi:
Euroopassa on muutamassa kaupungissa toteutettu matalalattiaisten vaunujen hinku ostamalla - ei uusia moottorivaunuja, eikä jälkiasennettuja välipaloja - vaan hankkimalla perävaunuja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tsekinmaassa Brnon liikennelaitoksella on käytössään laaja kirjo erilaisia Tatran valmistamia ratikoita. Sivun vaunukuvat ovat piirrettyjä ja tekstitys ikävä kyllä vain tsekiksi. "Rekonstrukce vozu":n ymmärtää modernisoiduksi vaunuksi. Painamalla linkkiä "Evidence" pääsee kunkin vaunusarjan kuvasivustolle.

Meidän NrI/NrII:iamme vastaavaa K2:a löytyy sieltä vinopino, vanhimmat yksilöt vuodelta 1967. Mielenkiintoinen on kuitenkin matalalla välipalalla varustettu K2. Näitä K3R-N-vaunuja on liikenteessä kaksi, muutostyö tehty 2004-05. Linkin takaa löytyy vaunun 1751 sisä- ja ulkokuvia.

8-akselisia Tatroja (KT8) on vajaat 40. 7 vaunua on alunperin varustettu matalala välipalalla, toimitettu 1998-2000. Ovatkohan nämä edes raitiovaunuja, kun ovat kaksisuuntavaunuja? :wink: Makupaloja vaunusta 1733 sarjasta KT8D5N. 8 vaunusta on korkealattiainen välipala korvattu matalalattiasella. Tämä sarja KT8D5R.N2 (muutostyö v. 2003) poikkeaa edellisestä sarjasta mm virrottimen, ovien ja välipalan ikkunoiden suhteen. Kuvia vaunusta mainosvärityksessä (myös talvimaisemissa) sisäkuvineen.

Osittain matalalattiaisa vaunuja on sarja RT6N1, jonka Tatra kehitti 90-luvun alkupuolella. Brnossa näitä on neljä vuodelta 1997. Toista sarjaa
"Anitra" on 15 (valm. 2003-2005). (Sisä)kuvia vaunusta 1819

Sokerina pohjalla Brnosta löytyy vielä kaksi matalalattiaperävaunua. Nämä on rakennettu v. 2004 ja ilmeisesti ainaki ovet näyttää otetun jostain vanhasta T3 (tms.) -moottorivaunusta. Kuvia vaunusta 1301, ei hullumman näköinen :D Vaunun 1301 sisäkuvassa näkee ikkunasta ulo katsottaessa museovaunun.

Piirka
 
matalat perävaunut

Olen jo aiemminkin puhunut matalien perävaunujen puolesta täällä, lisäpalassa ei ole mitään pahaa, mutta käsittääkseni suurempi matkustajakapasiteetti saavutettaisiiin juuri matalin perävaunuin. Minulla ei ole kuvia tähännyt liittää, mutta Saksassa ainakin Rostock ja Leipzig ovat käyttäneet tällaisia vaunuja, tietoni olen hankkinut Strassenbahn magazinista.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös