NrII:ien lisäpalahanke

Vain harva kuljettaja muistaa numeron mukaan, mikä vaunu on pidennetty ja mikä ei. Ja väitän, ettei moni muukaan siinä vaiheessa, kun väliosia on asennettu noin puoleen vaunuista ja loppuihin ei ole vielä ennätetty asentaa.
Yleensä joukkoliikenneharrastajat tietävätkin kalustosta paremmin kuin niitä työkseen käyttävät kuljettajat. Ainakin moni bussinkuljettaja pitää ajokkiaan vain työkaluna eikä haluakaan tietää siitä enempää kuin mitä on työn kannalta välttämätöntä tietää. Taitaa usealla raitiovaununkuljettajallakin olla sama asenne - moniko HKL:n raitiovaununkuljettaja esimerkiksi osaa mainita numerolta lipalliset NrII -vaunut? ;)
 
... moniko HKL:n raitiovaununkuljettaja esimerkiksi osaa mainita numerolta lipalliset NrII -vaunut? ;)
Tätä palstaa luetaan myös liikennelaitoksella. Omalta osaltani haluan todelta, että kuljettajien ykköstehtävä ei ole opetella ulkoa niitä asioita, joita me alan harrastajat mietimme päivät ja yöt pitkät. Heidän ykköstehtävänään on ajaa niitä vaunuja ja palvella asiakkaita. He kyllä huomaavat hyvin pian kussakin vaunussa olevat heidän työhönsä oleellisesti liittyvät ominaisuudet. Itse numeroiden päähän pänttääminen ei useinkaan välttämättä ole keskeistä.

En tällä kirjoittelulla halua halventaa kenenkään meidän harrastusta tai harrastuksen suuntautumista. En myöskään halua asettaa alan ammattilaisia paremmuusjärjestykseen siltä pohjalta, kuka heistä osaa ulkoa mitkäkin numerotiedot. Opetellaan me harrastajat meitä kiinnostavat numerot ja tilastot, ja annetaan ammattilaisten tehdä työtänsä. Itse asiassa juuri näin asia on hoitunut tähänkin saakka, varotaan kuitenkin käyttämästä sanankäänteitä, jotka voitaisiin kuljettajien kannalta kokea "epäreiluina".

Kerron tämän asian vain mielipiteenäni. Jokainen jatkakoon keskustelua parhaaksi katsomallaan tavalla.

Lisäpalavaunu oli siis seurallamme (SRS) ajeluvaununa juuri ennen vuoden päättymistä (30.12.2006). Vaunu oli upea. Lisäpalan sisällä olevissa (niveliin johtavissa) portaissa oli askelmiin upotettu "yökerhovalot" (pieniä polttimoita paljon) ja etenkin näin pimeänä vuodenaikana sellaiset jouluvalot korostivat tunnelmaa entisestään. Monet pikku asiat yhdessä ratkaisevat kokonaisuuden. HKL-RL:ssä tämä on huomattu ja uskon tämän lisäpalakonseptin saavuttavan ansaitsemansa menestyksen.
 
Tätä palstaa luetaan myös liikennelaitoksella. Omalta osaltani haluan todelta, että kuljettajien ykköstehtävä ei ole opetella ulkoa niitä asioita, joita me alan harrastajat mietimme päivät ja yöt pitkät. Heidän ykköstehtävänään on ajaa niitä vaunuja ja palvella asiakkaita. He kyllä huomaavat hyvin pian kussakin vaunussa olevat heidän työhönsä oleellisesti liittyvät ominaisuudet. Itse numeroiden päähän pänttääminen ei useinkaan välttämättä ole keskeistä.
Juuri tätä tarkoitinkin: kuljettajat osaavat asiat, mitkä ovat kulkuneuvon käyttämiseen liittyvää olennaista tietoa ja taitoa. Sen sijaan me harrastajat olemme ehkä enemmän kiinnostuneita kalustoon liittyvistä ulkoisista seikoista: esim. kulkuneuvon muoto, väri ja myös numerot mitä kalustoon on teipattu.
 
Kuvien perusteella on näyttänyt siltä, että matalan väliosan lattian korkeus ei olisi korotetun pysäkin tasalla, kuten Variotramissa. Kun valokuviin ei tunnetusti voi luottaa :wink: niin mitäs sanotte te, jotka olette laitteen itse nähneet? Mielestäni lattian korkeuden olisi hyvä olla tarkalleen pysäkin tasalla, jos mahdollista. Vai olikos se niin, että siellä on se käännettävä ramppi juuri sen takia, että korkeuseroa jää?
 
JMerlin sanoi:
Mielestäni lattian korkeuden olisi hyvä olla tarkalleen pysäkin tasalla, jos mahdollista. Vai olikos se niin, että siellä on se käännettävä ramppi juuri sen takia, että korkeuseroa jää?
Viimeviikkoisella koeajolla 80:ssa ei vielä ollut invaramppia asennettuna. Koeajolla ei toisaalta pysähdytty kuvauspysähdyksiin korkeilla laitureilla.

Eiköhän matalan C-vaunun ovi avaudu samallalailla kuin Varioidenkin. Korkealla laiturilla melko passelisti ja matalalla sitten pitää hieman ponnistaa ylöspäin.

Invaramppi on tarkoitettu lähinnä vanhanaikaisille matalille laitureille sekä laiturittomille pysäkeille. Se on täysin mekaaninen laite, eli käyttö vaatii kuljettajan tai kanssamatkustajien avustusta.
 
- moniko HKL:n raitiovaununkuljettaja esimerkiksi osaa mainita numerolta lipalliset NrII -vaunut? ;)

Raitiovaunu on minulle vain työkalu, jonka toimivuuteen kiinnitän enemmän huomiota kuin esim. lippaan. Toistaiseksi lippavaunuja on vain kolme, joten vanhakin muistaa niiden numerot 72, 95 ja 109. Pidän itselläni kirjaa vaunujen niistä vioista, joista olen itse kirjoittanut vikalapun. Tässä tarkoituksessa jää mieleen joidenkin vaunujen numerot etenkin silloin, jos sama vikaa esiintyy useammin tai sitä ei saada kokonaan korjatuksi kerralla. Muuten en ole perehtynyt eri vaunujen ominaisuuksiin kovin tarkkaan.
 
Eikös tossa olisi kannattanut tehdä keskiteli jotenkin madallettuna noiden matalaosien väliin? Olisi vähän hullua tehdä tommoista ylämäki-alamäki -rakennelmaa. Nå, koeajon jälkeen yleisvaikutelma oli, että vaunu oli mukava ja hyvin ajateltu/suunniteltu.

/Skurubisin
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Eikös tossa olisi kannattanut tehdä keskiteli jotenkin madallettuna noiden matalaosien väliin? Olisi vähän hullua tehdä tommoista ylämäki-alamäki -rakennelmaa.
Mutta eikös siitä väkisinkin tule tuollainen ylämäki-alamäki -rakennelma, jos korkealattiaiseen vaunuun tehdään matalalattiainen väliosa? :)
 
Joo ja eikö täysmatalista Varioista ole ihan tarpeeksi huonoja kokemuksia. Jollain täysin suoralla Stadtbahn-tyyppisellä radalla varmaan toimisivat jotenkuten: onhan niitä kuitenkin esim. Mannheimissa ja tilattuna Bochumiin. Seuraava uusi vaunusarja voisi olla tyyppia Bombardier Flexity Swift, kuten vaikkapa junat Tvärbanalla Tukholmassa tai K4000/4500/5000-tyypit Kölnissa.

Hienoa, etta välipala-80:nen toimii niin hyvin. Kohta alkaa matkustajaliikenne, toivottavasti myös silloinkin vastaanotto on yhtä positiivista.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Eikös siihen välipalan keskelle voisi laittaa matala nivel ilman teliä, niinkuin Variossa on?
Oletkohan nyt käsittänyt jotain väärin? Siihen mitään niveliä tarvita?

Selvennän vähän:

Mitäs muuten ajattelisitte sellaisesta ideasta, että seuraavista välipaloista tehtäisiinkin pidempiä kuin tämä proto on? Tosin meillä taitaa maksimi teliväli olla nykyisen välipalan 6,5 m.

Tuohon Anteron viestiin liittyen, niin ajattelin että, jos se välipala voisi olla pidempi ilman viidettä teliä, jos siinä keskellä olisi pelkkä nivel. Olisiko se mahdollista? kun SRS sivuilta katselessa niin sain sellaisen ymmäryksen että Varion teliväli on yli 7 metriä.
 
Takaisin
Ylös