Kampusratikka

En jaksa epäillä hetkeäkään, etteikö tuollainen linja keräisi kulkijoita. Sen Kumpulan mäen tilannetta se ei tosin pelasta. Mutta Arabia-Pasila -ratikka yhdessä mäen kautta Pasilaan ajavan bussilinjan kanssa olisi jo varsin hyvä ratkaisu nykyiseen verrattuna.

Sturenkadun pätkän ruuhkaisuus aiheuttanee ongelmia. Harvakseltaan kulkevan ratikan takia ei kannata kaupungin pääväyliltä poistaa kaistoja tai tehdä muita raskaita ratkaisuja. Muutenhan tuolla reitillä ei ongelmapaikkoja ole. Mahtuisiko keskelle Sturenkatua (tai reunaan) ratikka yksiraiteisena (tai limitettynä) niin, että kiskoliikenne saisi oman kaistansa? Noin lyhyt yksiraiteinen pätkä tuskin vaikeuttaisi itse raitiotieliikennettä.
 
Mahtuisiko keskelle Sturenkatua (tai reunaan) ratikka yksiraiteisena (tai limitettynä) niin, että kiskoliikenne saisi oman kaistansa? Noin lyhyt yksiraiteinen pätkä tuskin vaikeuttaisi itse raitiotieliikennettä.
Hyvinhän sellainen mahtuisi, vaikka kaksiraiteisena. Siellähän on kadunvarsipysäköinti, että muutama autopaikka menisi.
Ja sehän se kaataa tämän ajatuksen.
 
Käyttäjätutkimus antaa tälle vastauksen. Valistunut arvaukseni on, että Leppävaaran A-junat ovat se ryhmä, johon synkkaus kannattaa tehdä.

Tuota tutkimusta muuten näemmä tehdään jo, ks http://blogs.helsinki.fi/liikenneyhteystutkimus-kumpula/.

Lopullisia tuloksia saanee odottaa jonkin aikaa, mutta tämä kartta antaa viitettä että M-juna saattaisi olla otollisin synkkauskohde. Sen varressa asuu selvästi enemmän kampuslaisia kuin A-junan, ja pääradan suunnasta tosiaan pääsee myös busseilla.
 
Erinomaista, että löysit tuon tutkimuksen. Tosiaan näyttää siltä, että kampusratikka tulee synkata M-junien kanssa.

Kuka kertoisi nyt liikennelaitokselle, että tällainen tutkimus on käynnissä ja tulokset osin jo hyödynnettävissäkin?
 
Toisaalta kartasta voidaan nähdä, että 506:n reitin varressa asuu jotakuinkin saman verran kampuksella kävijöitä kuin M-junankin. Antaa kyllä perustetta tehtävälle oikaisulle.
Minusta tuo kartta osoittaa, että Kampusratikka jatkettuna Munkkaan ja synkattuna M-juniin on oikea ratkaisu. Asiassa on helpointa edetä käynnistämällä ratikka saman tien esitetyssä muodossa ja käyttämällä Pietari Kalmin kadun miljoona Reijolankadun rataan sekä Hämeentien/Kustaa Vaasan tien jalankulku- ja tasonvaihtojärjestelyihin.

Pietari Kalmin katua ja kalliita katulämmityksiä ei tarvita nyt eikä tulevaisuudessa. Sillä seuraava järkevä investointi on rakentaa Mäkelänkadun ja Hämeentien välinen raitiotierata. Parin minuutin tähden se ei ole perusteltavissa, mutta kun se on osa Kalasatama–Pasila -yhteyttä, niin sen voi tehdä jo valmiiksi ja ottaa käyttöön.

Antero
 
Asiassa on helpointa edetä käynnistämällä ratikka saman tien esitetyssä muodossa ja käyttämällä Pietari Kalmin kadun miljoona Reijolankadun rataan sekä Hämeentien/Kustaa Vaasan tien jalankulku- ja tasonvaihtojärjestelyihin.

Pietari Kalmin katua ja kalliita katulämmityksiä ei tarvita nyt eikä tulevaisuudessa. Sillä seuraava järkevä investointi on rakentaa Mäkelänkadun ja Hämeentien välinen raitiotierata. Parin minuutin tähden se ei ole perusteltavissa, mutta kun se on osa Kalasatama–Pasila -yhteyttä, niin sen voi tehdä jo valmiiksi ja ottaa käyttöön.

Tämähän on tosiaan se ainoa realistisen kuuloinen vastaehdotus joukkoliikennekadulle (jompaa kumpaa reittiä). Pikkubussiliikenne tai se että ei tehdä mitään eivät oikein kuulosta uskottavilta ratkaisuilta.

Pitkän päälle tuota voisi sitten jatkaa Viikkiin ja Otaniemeen jokeri-tyyppiseksi pikaratikaksi niin 506:n voisi korvata kokonaan - jos tuollaiselle 0-jokerille on tarvetta (luulen että olisi, mutta en voi väittää varmaksi tietäväni).
 
Seuraavassa HKL:n johtokunnan kokouksessa on päätettävänä vastaus valtuustoaloitteeseen kampusratikasta.

Mahdolliset esittelijän lupaamat valoetuudet bussille 506 joskus vuonna 2012 eivät lohduta tämän päivän kulkijaa lainkaan. Myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on tuoreeltaan puuttunut Pasila-yhteyteen kannanotossaan 8.5.2009, ks linkki http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/3/news/626/

Johtokunnalla on nyt viimeinen tilaisuus tehdä asialle jotain, sillä ensi vuonna tämänkaltaiset asiat kuuluvat suoraan HSL:lle ja sen hallitukselle, eikä helsinkiläisten valitsema kaupunginvaltuusto voi enää vaikuttaa linjastoasioihin aloitteiden kautta.

Esittelijä ei kerro, mitä kampusratikan liikenne tulisi maksamaan. Mielestäni on ehdottomasti syytä palauttaa asia valmisteluun siten, että lasketaan, kuinka paljon raitiolinjaston liikennöintikustannukset kohoavat, jos kampusratikka perustetaan ja sillä liikennöidään arkipäivisin noin klo 7.30-18. Myöhemmin illalla ja viikonloppuisin sille tuskin on tarvetta.

Esittelijä ei esitä mitään teknisiä syitä, joiden vuoksi linjaa ei voisi perustaa. Kiskot on olemassa, vaunut on olemassa. Kuljettajia ehditään kouluttaa.

Ainoastaan matkustajamääräennuste on tarjottu perusteluksi. Ennuste ei kuitenkaan voi mitenkään pitää paikkaansa. Kun ennustekarttoja tutkii, huomaa, että Kumpulan kampuksen pysäkin kohdalla luvut eivät muutu eli kukaan ei jää sillä pysäkillä pois tai nouse kyytiin! Eihän se ole mitenkään mahdollista. Yliopiston maantieteen laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan (ks http://blogs.helsinki.fi/liikenneyh...uskysely_kumpulasta_alustavia_tuloksia_44.pdf) 14% kampusväestä tulee sinne junalla (Pasilaan), heistä jokainen käyttäisi jatkoyhteytenä ratikkaa jos se olisi olemassa. Samoin 15% väestä käy päivän aikana Pasilassa, hekin käyttäisivät ratikkaa, jos siihen olisi mahdollisuus. On kyse noi 6500 matkasta päivittäin! Mikseivät ne näy ennusteessa? Mihin ennuste ylipäätään perustuu, ja onko siinä otettu kampuksia tai maantieteen laitoksen tekemää liikkumistottumustutkimusta lainkaan huomioon? Emme meni taas kerran metsään, mutta toivon todella, että johtokunnan jäsenet ymmärtävät sen.

Tälle vuodelle on jäämässä ylijäämää 1,5 miljoonaa euroa (johtokunta 30.4.), ja mielestäni olisi nyt hyvä tilaisuus käyttää tämä ylijäämä kampuksen yhteyksien parantamiseen jo tänä vuonna. Kampusratikan Itä-Pasila - Arabia perustaminen kokeiluluontoisesti siten, että liikennettä on elokuusta 2009 toukokuun loppuun 2010 (ja jatkosta päätetään ensi kevään aikana saatujen kokemusten perusteella) on fiksua rahankäyttöä.

Toivotaan, että mahdollisimman moni asianosainen on yhteydessä johtokunnan jäseniin ja omalta osaltaan vaikuttaa siten siihen, millaisen vastauksen johtokunta kaupunginvaltuustolle antaa. Toivon mukaan asia ei ainakaan etene läpihuutojuttuna esityksen mukaan, kuten valtuustoaloitteiden kanssa usein on tapana.
 
Esittelijä ei kerro, mitä kampusratikan liikenne tulisi maksamaan. Mielestäni on ehdottomasti syytä palauttaa asia valmisteluun siten, että lasketaan, kuinka paljon raitiolinjaston liikennöintikustannukset kohoavat, jos kampusratikka perustetaan ja sillä liikennöidään arkipäivisin noin klo 7.30-18. Myöhemmin illalla ja viikonloppuisin sille tuskin on tarvetta.
Mielestäni likennöinnin päättyminen klo 1800 on liian aikainen. Yliopistoilla on usein kaikenlaista aktiviteetteja kuten vierailevien luennoitsijoiden luentoja, laboratoriotöitä jne n klo 2000 asti.

t. Rainer
 
Kun ennustekarttoja tutkii, huomaa, että Kumpulan kampuksen pysäkin kohdalla luvut eivät muutu eli kukaan ei jää sillä pysäkillä pois tai nouse kyytiin!

Miten materiaalista voi tehdä tuollaisen johtopäätöksen? Jos pysäkin kohdalla luvut eivät muutu, niin sehän vain tarkoittaa, että nousijoita ja poisjääviä on saman verran ja niiden määrä on jotakin nollan ja maksimikuorman väliltä.

Kampusratikan Itä-Pasila - Arabia perustaminen kokeiluluontoisesti siten, että liikennettä on elokuusta 2009 toukokuun loppuun 2010 (ja jatkosta päätetään ensi kevään aikana saatujen kokemusten perusteella) on fiksua rahankäyttöä.

Taloustilanteen vuoksi raitioliikenteeseen tulee ensi vuonna joka tapauksessa miljoonaluokan säästöt. Mistä rahat uuteen liikenteeseen sitten otettaisiin? Ysin vuoroväliä ehkä voisi harventaa parin vaunun verran ja 1A:n parin vaunun, mutta onko se fiksua?
 
Olisiko ykkösen lakkautus sopiva hinta kampusratikalle?

Tai voisiko ykkösen reittiä lyhentää tai yhdistää jotenkin kampusratikan kanssa? Moniko ykkösen kulkija matkustaa koko matkan Käpylästä Punavuoreen tai edes Kauppatorille? Voisiko luoda esim ympyrälinja reitille Koskela-Kumpula-Vallila-Pasila-Mäkelänkatu-Käpylä-Koskela? Toki kiskoja puuttuu yhdestä kohtaa mutta ei kovin paljon.

t. Rainer
 
Miten materiaalista voi tehdä tuollaisen johtopäätöksen? Jos pysäkin kohdalla luvut eivät muutu, niin sehän vain tarkoittaa, että nousijoita ja poisjääviä on saman verran ja niiden määrä on jotakin nollan ja maksimikuorman väliltä.
Siten, ettei tunnu kovin uskottavalta että Arabian ja Kumpulan välillä olisi yhtä paljon matkustuskysyntää kuin Kumpulasta Pasilan suuntaan. Matkustajamäärälukemat myös laskevat kohti Arabiaa, mikä osoittaa tavanomaista linjan kuormityskäyttäytymistä.

Kumpulan maaniteteenlaitoksen tutkimuksessa junalla tulee Kumpulaan päivittäin noin 900 hlö. Tämä on totta, ei arvausta. Jos EMME väittä, että vaikka kaikki 50–70 sen näyttämää matkustajaa jäisivät Kumpulan pysäkillä ratikasta pois ja jostain tulisi pysäkiltä uudet matkustajat matkalle kohti toisiksi viimeistä pysäkkiä, niin EMME-tuloksessa ei ole mitään järkeä. Sillä silloinkin on kysymyksessä kertaluokkavirhe.

Ei ole selitetty, miten tuo Emmetys on tehty. Mutta kun itse ymmärrän, miten EMME toimii, väitän, että esitetyllä Emmetyksellä ei ole mitään arvoa. Paitsi ehkä se, että sen perusteella pitäisi tutkia, miksi tässäkin tapauksessa Emmetys on ristiriidassa totuuden kanssa.

Jos Emmetys on tehty jotenkin virheellisesti, virhe pitäisi tietenkin korjata. Epäilen kuitenkin, että kyse on systemaattisesta ongelmasta, ei Emmettäjän virheestä. Lähtöarvot ovat ehkä vanhentuneita ja parametrit, joilla malli on kalibroitu näyttämään kokonaissuoritteet suunniilleen oikein, eivät luultavasti kykene esittämään tällaisia yksityiskohtia. Systemaattinen virhe jää kuitenkin siitä, ettei EMME ymmärrä inhimillistä käytöstä ja Kumpulassa työskentelevien asuinpaikkoja, jotka suosivat junaa ja ratikkaa Pasilasta. Varsinainen virhe on uskoa epäluotettavaa ja tiedossa olevan todellisuuden kanssa ristiriitaista laskentaa.

Antero
 
Tai voisiko ykkösen reittiä lyhentää tai yhdistää jotenkin kampusratikan kanssa?
Ykkösen reittiä pitää pidentää eikä lyhentää. Mutta kun se ei voi tapahtua heti, pitää tehdä jotain, joka on mahdollista heti.

Helsinkiläiseen ”hyvään” tapaan säästöt saadaan sillä, että ykkösen kanssa rinnakkaiset bussilinjat päätetään ykkösen liityntälinjoiksi Käpylään. Ykkönen muutetaan kolmeksi alalinjaksi 1A, 1B ja 1T. A ajaa Hämeentietä, B Kallion eli Berghällin kautta ja T Urheilutalolta Töölön kautta.

Kallista on ajaa busseilla ratikkaradan vieressä, kun käytettävissä on huomattavasti halvempi liikennemuoto. Ratahan on tehty jo, joten marginaalikustannuksista tässä on kyse kuten metronkin kanssa. Vai kuulenko jonkun esittävän, että säästösyistä metroliikenne lopetetaan klo 19 ja korvataan edullisemmalla bussiliikenteellä? Tai että ei liityntäliikenne ole hyvä ratkaisu, kun siinä tulee vaihto – vaikka tämä vaihto ei kestä puolta minuuttia ja kävelymatkakin jää muutamaan metriin.

Antero
 
Takaisin
Ylös