Jos EMMEssä on systemaattista virhettä, sen voi oppia tunnistamaan vertaamalla ennustuksia tosiasialliseen kehitykseen ja oppimaan minkä tyypisissä tapauksissa se antaa virheellistä tietoa.
Sanoisin niin, että EMMEssä ei niinkään ole systemaattisia virheitä, vaan sillä on rajallinen käyttöalue. Systemaattinen virhe on käyttää EMMEä tehtävään, johon se ei sovellu tai ole edes tarkoitettu.
EMME on alun perin tehty autoliikenteen reittivalinnan ennustamiseen. Siinä on jo se merkittävä ero joukkoliikenteeseen nähden, että liikenteellä on vain yksi taso. Auton matkustajalla ja autolla on aina sama reitti. Siten ei ole aikatauluja, odotustaikoja, liityntöjä eikä vaihtoja. On vain auto ja matkustaja, ja niitä on jokin määrä mallinnetun liikenneverkon jokaisella linkillä (risteysten välisellä tiellä) ilman, että autoilla on mitään kytkentää toisiinsa.
Olennaista tämän Kumpulan tapauksen kannalta on se, ettei EMMEssä voi osoittaa, missä Kumpulaan tulevat asuvat. Liikkumistottumustutkimuksen tieto on siten EMME-laskennan kannalta hyödytöntä, eikä sen käyttäminen seudun kattavassa EMME-mallissa ole edes mahdollista.
Kun nyt tiedetään, että Pasilaan tulee joka aamu 900 ihmistä jotka haluavat päästä Kumpulaan, me tiedämme, että arkivuorokauden matkamäärä Pasilan ja Kumpulan kampusta lähimmän pysäkin välillä yhteen suuntaan on ainakin 900 matkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että me tiedämme jo sen, mitä EMMEn pitäisi osata laskea. Emme siis tarvitse enää EMME-laskentaa, koska haluttu vastaus on jo tiedossa.
Se, mitä me emme tiedä, on näiden matkojen jakautuminen Kampusratikan, 506:n ja kävelyn kesken. Tätä kun ei voi käyttäytymistutkimuksella selvittää, kun Kampusratikkaa ei vielä ole. EMMEn pitäisi osata ennustaa tätä jakamalla näiden kahden pisteen välillä olevat matkat kolmen matkustustavan kesken käyttäen valinnan todennäköisyyskenttää, joka perustuu liikennetutkimuksesta saatuun havaintoon ihmisten halukkuudestä kävellä ja käyttää hitaampaa kulkutapaa kuin nopein kulkutapa.
Tällainen ennustaminen pitää kuitenkin tehdä EMME-mallilla, jossa on vain Pasila ja Kumpulan pysäkki sekä matkakohteena olevat rakennusten sisäänkäynnit Kumpulassa. Sillä yleinen seudun EMME-malli ei osaa sijoittaa tälle välille 900 matkaa, vaan se on annettava yksinkertaisen mallin lähtötiedoksi. Tosin tämä on niin yksinkertainen malli, ettei siihen EMMEä tarvita. Tämän voi laskea käsinkin.
Jos tiedetään että kyseessä on tapaus, jossa mallinnus todennäköisesti epäonnistuu, pitää liikennemäärät arvioida jollain toisella tavalla paljon karkeammin. Muistaen tietenkin että tulos on epätarkempi.
Juuri tästä on nyt kysymys. Tosin tiedossa oleva vaihtoehtoinen tapa arvioida matkustajamääriä on tarkempi kuin EMME.
HKL:n EMME-karttojen mukaan Kumpulan pysäkin käyttö on käytännössä nolla tai enintään noin 47 nousua/poistumista olettamalla, että näin paljon olisi matkoja Kumpulan pysäkin ja Arabian suunnan välillä (
esityslistan kartta aamutunnista). Olettamalla epärealistisesti huipputunnin nousumääräksi 47, ja laskien, että se on puolet aamuruuhkan koko nousumäärästä tällä pysäkillä, Pasilan ja Kumpulan välillä olisi 94 kumpulaan tulijaa. Nyt tiedetään, että heitä on 874 (14 % x 6240). EMMEn virhe on siten vähintään 89 % liian vähän.
Todellisuus lienee lähempänä lukua 788 matkustajaa aamuhuipputuntina (puolet aamun liikenteestä) välillä Pasila – Kumpulan pysäkki. Tässä on 437 Kumpulan pysäkillä poistujaa, loput jatkavat Arabian suuntaan. Ehdotetulle kuudelle vuorolle tasan jaettuna yhden vuoron matkustajamäärä on 131. Vaunun ruuhkautuminen varmaankin vaikuttaa siihen, että osa valitsee 506:n ja osa kävelemisen. Tässä on siis oletettu, että junan käyttäjiä on Arabian kampuksilla myös 14 % kuten Kumpulan kampuksella.
Kokonaisuutena on todettava, että jos ruuhkautumiseen asti kuormittuva raitiolinja ei ole tässä kaupungissa kannattava perustaa hallissa seisovan kaluston kanssa ja valmiina olevalle radalle, niin mikä sitten? Pikkubussiyhteys tai trollikkalinjako? Tai ehkä metro!
Antero
PS: Tiedän, että kaupungissa on yksityishenkilö tiedustellut, eikö satamaradalla olisi voitu liikennöidä pendeliä välillä Pasilan alaratapiha – Hämeentie. Tähän olisi tarvittu yksi moottorivaunu sekä olemassa olevan hissi- ja porrasyhteyden avaaminen yleisölle Pasilan asemalla alaratapihan tasoon. Lähin Dm12-moottorivaunu seisoo viikot joutavana Hangon asemalla. Ei kiinnostanut kaupunkia. Asiaa tiedustellut henkilö ei muuten ollut joukkoliikenne- tai junaharrastaja tai minun tuttavani, joka olisi toiminut kehoituksestani. Tämä henkilö vain ihmetteli minulle suhtautumista mielestään hyvään ideaansa.
