Suomen raitiovaunukunnat

Piirka · 25 Helmikuu 2014

ess sanoi:
Tuossa muoto on jernväg. Tuplaweelläkin on tullut vastaan. Mielenkiintoisia paikannimiä tuossa muutenkin.

E/Ä -äänteen kirjoitusasu oli 1800-luvulla horjuva. Nykyisin ä-kirjaimella kirjoitetut sanat kirjoitettiin e-kirjaimella: embar, hexa, hjerna, prest osv. Vuosisadan loppupuolella ä-kirjain aloitti voittokulkunsa. Silloin mentiin jopa niin pitkälle, että Ruotsista tuli Svärje.

W-kirjaimen käyttö voidaan luokitella sarjaan "dekorativ stavning". En löytänyt tälle ns. koristeelliselle ortografialle mitään varsinaista suomenkielistä vastinetta. Ilmiö yleistyi, kun siirryttiin kirjoittamaan pergamentin sijaan paperille. Silloin ei musteesta enää pihistelty, kun "schriffwa"ttiin esim. hwss (hus), wlldt (ull) ja ffonger (fångar). W on alunperin merkinnyt (useimmiten) u-kirjainta, mutta 1800-luvulle tultaessa v-kirjainta.

Eira · 26 Helmikuu 2014

Piirka sanoi:
E/Ä -äänteen kirjoitusasu oli 1800-luvulla horjuva. Nykyisin ä-kirjaimella kirjoitetut sanat kirjoitettiin e-kirjaimella: embar, hexa, hjerna, prest osv. Vuosisadan loppupuolella ä-kirjain aloitti voittokulkunsa. Silloin mentiin jopa niin pitkälle, että Ruotsista tuli Svärje.

Menee kyllä varsinaisesta aiheesta sivuun, mutta Norrtäljen satamassa oli Norrtelje-niminen vanha saaristolaiva. Oliko nimimaalarin moka, vai kirjoitettiinko kaupungin nimi joskus todella noin?

Rattivaunu · 26 Helmikuu 2014

Eira sanoi:
Menee kyllä varsinaisesta aiheesta sivuun, mutta Norrtäljen satamassa oli Norrtelje-niminen vanha saaristolaiva. Oliko nimimaalarin moka, vai kirjoitettiinko kaupungin nimi joskus todella noin?

Ei se virhe ole, Norrtelje-versio esiintyy myös joidenkin yritysten tai muiden instituutioiden nimissä.

Södertäljen nimi on joskus kirjoitettu muodossa Södertelge.

Compact · 26 Helmikuu 2014

Suomessakin on (ollut) samaa nimeä muistuttanut muinainen "kaupunki" eli Telja, Telje tai Teljä:
http://www.kokemaki.fi/kuntainfo/historia/kokemaen-paikallishistoriaa/mika-oli-telja/

sebastin · 24 Huhtikuu 2014

Suomen raitiovaunukunnat keskusteluun sopinee myös paikkakunnat johon on suunniteltu raitioteitä. Äkkiseltään tulee mieleen Lahti ja Riihimäki, kumpaankin 20-luvulla. Kun googlailin niin Riihimäen Kaupunginmuseolla on juuri nyt näyttely jossa aiheena myös Riihimäen ratikat, vielä sunnuntaina pääsee katsomaan http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Kaupunginmuseo/Ajankohtaista2/Toteutumaton-Riihimaki/

Piirka · 24 Huhtikuu 2014

sebastin sanoi:
Suomen raitiovaunukunnat keskusteluun sopinee myös paikkakunnat johon on suunniteltu raitioteitä.

Eikös muuten Finlaysonin rataa kutsuttu raitiotieksi joskus sata vuotta sitten? Sellaiseksi se voitaisiin luokitella, vaikka sillä kuljetettiin vain tavaraa. Henkilöraitioteitä Tampereella suunniteltiin vakavimmin vv. 1907-23. Vuoden 1920 suunnitelma oli laajin, toteutessaan Tampereelle oltaisiin saatu neljän linjan verkosto. Neloslinjasta (Ratina - Kortelahti) oltaisiin nykypäivinä linjaa pidentämällä saatu Särkänniemen museolinja Rautatieasema - Linja-autoasema - Ratinan silta - Särkänniemi
kartta

Riihimäellä Otto-Iivari Meurmanin suunnittelemaan asemakaavaan merkittiin tämä linjasto

Lahden suunnitelma valmistui vuonna 1916
kartta

ultrix · 1 Helmikuu 2023

Maaliskuun 2020 koeajojenhan myötä (ja keväällä/kesällä 2021 käynnistyneen matkustajaliikenteen) saimme uuden raitiovaunukaupungin Tampereen, ja tänään 1.2.2023 listalle tuli myös Espoo.

hylje · 1 Helmikuu 2023

Suomen väkiluvultaan toisiksi suurimman kaupungin Espoon liittyessä joukkoon, jokainen kolmesta suurimmasta kaupungista ovat nyt ratikkakaupunkeja.

Neljäntenä on Vantaa, joka liittynee ratikkakuntien joukkoon seuraavaksi.

Makke93 · 1 Helmikuu 2023

Hesarin artikkelissa mainitaan ettei Espoon läpi olisi tiettävästi kuljetettu edes raitiovaunuja https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009359205.html . Kommenteissa on tuttu nimi kysynyt jo Karjaalta tulleiden Karian vaunujen reitistä, mutta itseä jäi mietityttämään Turun torilla esillä käynyt kantakaupunki-Artic. Eikö se jopa ollut siellä kahteen otteeseen, joista ainakin toisella kertaa tuotu Helsingistä, ja vietiinkö se ensin takaisin tehtaalle sieltä ennen Helsinkiin tuontia?

339-DF · 1 Helmikuu 2023

Makke93 sanoi:
Hesarin artikkelissa mainitaan ettei Espoon läpi olisi tiettävästi kuljetettu edes raitiovaunuja https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009359205.html . Kommenteissa on tuttu nimi kysynyt jo Karjaalta tulleiden Karian vaunujen reitistä, mutta itseä jäi mietityttämään Turun torilla esillä käynyt kantakaupunki-Artic. Eikö se jopa ollut siellä kahteen otteeseen, joista ainakin toisella kertaa tuotu Helsingistä, ja vietiinkö se ensin takaisin tehtaalle sieltä ennen Helsinkiin tuontia?

Olen nähnyt kuvan, jossa Karian teliperävaunu on lastattuna rautatievaunuun kuljetusta varten. Melkoisella varmuudella se on tuotu rantarataa pitkin, sama koskenee muitakin Karian vaunuja.

Mutta täysin varmaksi osaan sanoa, että avoperävaunu SR 233 tuotiin Virosta Vallilan halliin viimeistelytöitä varten vuonna 2009 reittiä Länsisatama–Länsiväylä–Kehä I –Lahdenväylä. Eli se ainakin on käynyt Espoon alueella.

Rattivaunu · 1 Helmikuu 2023

Voidaan jatkaa tätä Espoo-teemaa silläkin, että RAITIO 1 / 1978 listasi siihen mennessä tunnetut "epämuseovaunut" (eli vanhat jonnekin asetetut ratikat jotka eivät varsinaisesti olleet museovaunujakaan). Yksi sellainen oli kyseisen lehden mukaan Espoon Sepänkylään sijoitettu ex HKL 129 (exex HRO 129).

Turkuun oli eräässä vaiheessa (1932 / 33 - 1938) vuokrattu HRO:n Pikku-Ruotsalaisia. Jotain reittiä nekin on Turkuun kuljetettu, samoin sieltä takaisin Helsinkiin. Luontevin tapa on voinut olla rautatiekuljetus Rantarataa pitkin.

Waltsu · 1 Helmikuu 2023

Tekniikan museoonhan toimitettiin joku(nen?) turkulaisvaunu - varmaan Espoon läpi sekin kuljetus?

Rattivaunu · 2 Helmikuu 2023

Ja lisää raitiovaunuja (ja ratikkamalleja), jotka ovat matkanneet toisen kulkuneuvon kyydissä Espoon kautta: Jäsenemme late- on tällä foorumilla raportoitunut 18.7.2007, että Variotram HKL 216 on nähty Espoon Otaniemen kohdalla Kehä I:llä. Tuo oli sitä aikaa, jolloin koko Vario-sarja kävi Berliinissä vahvistettavana. Ja tuolloin Helsingin satamatoimintoja hoidettiin erityisesti Jätkäsaaressa ja Sompasaaressa. Varioiden merimatkan Helsingin pää on nähtävästi ollut Jätkäsaaressa.