Viestiketju: Suomen raitiovaunukunnat

Lisäksi raitioliikennettä on ollut Kaarinan kunnassa Nummenmäellä 1934-39 kunnes ko. alue liitettiin Turkuun.

Alunperin kirjoittanut Samppa

Lisäksi raitioliikennettä oli vuoteen 1946 saakka Haagan kauppalassa sekä Huopalahden ja Kulosaaren kunnissa jolloin ne liitettiin Helsinkiin.

Huopalahdessa raitioliikennettä oli niin Munkkiniemen taajaväkisessä yhdyskunnassa, kuin myös hevosraitiotienä Lauttasaaren taajaväkisssä yhdyskunnassa.

Alunperin kirjoittanut JE

...ja ennen Huopalahden kunnan perustamista 1920 ehti raitioliikennettä olla toki myös Helsingin maalaiskunnassa, olkoonkin että rata muodollisesti oli vielä tuolloin rautatie.

Rautateiden virallisina niminä oli tosin "Munkkiniemen raitiotie" ja "Haagan raitiotie"...

Ykkönen suorittaessaan Pohjolan kääntösilmukkaa Satakunnantien Raunistulan puoleisella laidalla on ajanut Maarian kunnassa vuoteen 1944 saakka, jolloin Raunistula liitettiin Maariasta Turkuun (mikäli kunnanrajan katsottiin kulkevan Satakunnantien keskiviivaa pitkin).

Lopputulema tästä näyttää siis olevan, että Suomessa on tällä hetkellä yksi kaupunki, jossa on raitioliikennettä:

Helsinki

Lisäksi on ollut kaksi kaupunkia, joissa on ollut raitioliikennettä:

Turku
Viipuri

Ja joukko enimmäkseen lakkautettuja kuntia tai kauppaloita, joissa on ollut raitioliikennettä:
Helsingin maalaiskunta
Haaga
Huopalahti
Kulosaari
Kaarina
Maaria

Viipurin raitiotie ei ilmeisesti koukkaillut naapurien puolelle?

Alunperin kirjoittanut JE

Tähän piti vielä lisätä, että itse asiassa Lauttasaaren hevosraitiotie oli toiminnassa aikana, jona Lauttasaari kuului Helsingin maalaiskuntaan (eli ennen vuotta 1920). Huopalahden kunnan alueella raitiotie on kulkenut vain Munkkiniemessä sekä lyhyen aikaa (1920-23, jolloin Huopalahden kunta käsitti myös myöhemmän Haagan kauppalan alueen) Haagan ja Ruskeasuon alueella.

Ja eikö muuten Kulosaarikin kuulunut Helsingin Maalaiskuntaan ensimmäisinä vuosina kun raitiovaunu liikennöi siellä? Kulosaari toimi itsenäisenä kuntana vain 1922-46.

Muuten, osako kukaan sanoa, oliko tehtaiden välillä tavaraa kuljettavilla kapearaiteisilla sähköradoilla, joita oli Tampereella ja Forssassa, ja joiden kiskoja oli myös kaduilla, juridisesti rautateitä vai raitioteitä vai jotain muuta? Olen jostain lukenut että Tampereen sähkörataa olisi kutsuttu "raitiotieksi", mutta oliko se sitä juridisesti?

Sitten olen lukenut että Pietarista Siestarjokeen, Suomen rajalle, kulki paikallisrautatie jolla ajettiin raitiotiehöyryvetureilla, mutta siitä radasta ei vissiin metriäkään ollut Suomen Suurruhtinaskunnan puolella, vai onko jollain parempaa tietoa?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Max

Lopputulema tästä näyttää siis olevan, että Suomessa on tällä hetkellä yksi kaupunki, jossa on raitioliikennettä:

Helsinki

Lisäksi on ollut kaksi kaupunkia, joissa on ollut raitioliikennettä:

Turku
Viipuri

Ja joukko enimmäkseen lakkautettuja kuntia tai kauppaloita, joissa on ollut raitioliikennettä:
Helsingin maalaiskunta
Haaga
Huopalahti
Kulosaari
Kaarina
Maaria

Viipurin raitiotie ei ilmeisesti koukkaillut naapurien puolelle?

Voidaan vielä todeta, että ainoilla nykyisen Suomen puolella olevilla nykyisillä kunnilla, Turku ja Kaarina (nyk. myös kaupunki), joissa on ennen ollut raitiovaunuliikennettä, on väestöpohjan ym. perusteella mahdollisuudet saada raitioliiikenne palautetuksi.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Muuten, osako kukaan sanoa, oliko tehtaiden välillä tavaraa kuljettavilla kapearaiteisilla sähköradoilla, joita oli Tampereella ja Forssassa, ja joiden kiskoja oli myös kaduilla, juridisesti rautateitä vai raitioteitä vai jotain muuta? Olen jostain lukenut että Tampereen sähkörataa olisi kutsuttu "raitiotieksi", mutta oliko se sitä juridisesti?

"Raitiotie on kadulle rakennettu rautatie", sanoo vanha Tietosanakirja.

Kaikki rautatiet, jotka on lähtökohtaisesti laskettu kadun, maantien tms. pintaan niin, että yhteinen liikennöinti on mahdollista, ovat raitioteitä, olkoot sitten vaikkapa nyt RHK:n omistamia.

Eri yritykset tietenkin käyttävät ratalaitteistaan erilaisia nimityksiä, mutta rauta- ja raitiotien karkea ero on tuossa.

Jo "Kalevala" tuntee sanan "raitio". Se on hankeen jäävät urat reen jalaksista - nykyajan urakisko. Lappalaisilla on myös pororaito-termi, ja sopii samaan henkiseen perintöön. Raitio on siis erittäin vanha alkusuomalainen sana ja on nerokkaasti edelleenkin järkevässä käytössä yhdyssanassa "raitiotie" (urakiskoinen rautatie) tai erään lehden nimenä sekä myös eräässä www. org-osoitteessa. Myös sana "tie" on ikiaikainen. "Rautatie" yhdyssana on sitä vastoin keksitty 1850-luvulla ja hätäinen käännös on tehty ruotsista/saksasta/englannista, miten haluatte, nopeasti kehityksen mukana silloin pysyäksemme.

Suomessa on ollut noiden "Vorssan ja Tampereen" raitioteiden lisäksi vielä laskematon määrä pieniä sähkörautateitä, joita on kutsuttu spårväg/raidetie/raitiotie. Vanhimmat ovat hevosvetoisia raitioteitä, esimerkiksi HGP:n Riihimäen-Kesijärven hevosraitiotie (myöhemmin veturivetoisena Riihimäen-Lopen Rautatie Oy). Helsingin-Hämeenlinna valtionrautatie suunniteltiin aluksi hevosradaksi Helsingin-Turkhaudan (Janakkalassa) välille, Kokkolan-Ykspihlajan satamarata suunniteltiin hevosraitiotieksi (spårväg) ynnä muita monia vastaavia pidempiä tai lyhyempiä raitioteitä. Toista sataa vuotta sitten kaikki tehtaiden sisäiset ja "sisäiset" (= laitoksesta toiseen yleisten alueiden läpi kulkeneiden) kapearaiteiset radat olivat oikeastaan nimeltään raitiotie. Yleisesti voisi sanoa, että jos vetovoimana ei käytetty höyryveturia, rata oli raitiotie. Vetovoima siis ihminen tai hevonen. Vanhanajan raitiotiet muuttuivat jossain vaiheessa "kenttäradoiksi". Olisiko ollut jossain 1920-30-luvulla. Viisaat kommentoikaa! Haluttiinko tuona aikana vetää jokin lopullinen ero "oikeiden" raitioteiden ja kenttäratojen - rilliratojen - välille.

No eikös sitten Särkänniemen possujunakin ole raitiotie?

Alunperin kirjoittanut JSL

No eikös sitten Särkänniemen possujunakin ole raitiotie?

Eikös se nimitysasia ole ihan Tampereen kaupungin sisäinen muodollisuus?

Ymmärtääkseni Tampere on Suomen kaupungeista ainoa, joka katsoo aiheelliseksi käyttää verorahojaan kuntalaisten tällaiseen palveluun, mitä Särkänniemi nyt edustaa. Sehän on TAKV, Tampereen Kaupungin Huvittelulaitos.

Jos sen possujunan vaikka siirtäisi TAKL:n alaisuuteen? Sitten sitä voisi laajentaa myöhemmin vaikka Mansen Metroksi...

Taas alkaa keskustelusta yksi rönsy, joka ansainnee oman ketjunsa:

Mielestäni rautatien ja raitiotien eron ydin on liikennöinnissä: Raitiotieliikennöinti lähtee siitä, että raitiovaunu on katuliikennekelpoinen siinä määrin, että sitä voidaan liikennöidä kuten bussia, kaikenlaisen katuliikenteen seassa. Raitioliikenne ei välttämättä tarvitse liikenteenohjauslaitteita yksiköiden suojaamiseen toisiltaan eikä niiden kulun varmistamiseksi muun liikenteen läpi. Näistä seikoista johtuen kuljettajalla on myös välitön kontrolli vaunun reittiin ja aikatauluun - hän voi jopa ajaa tilausajoa täysin ilman reittiä.

Rautatieliikenteen lähtökohta on se, että junat kulkevat muusta liikenteestä erillään. Lisäksi junalle on asetettava aikataulu jonka mukaan se kulkee, eikä veturinkuljettaja siten määrää junan kulkemisesta. Poikkeuksia näihin sääntöihin on, mutta ne ovat melko harvinaisia. Junat myös pidetään erossa toisistaan liikenteenohjauksen ja turvalaitteiden avulla.