Miksi raitiovaunun hankintahinta on bussia kalliimpi?

Se ratikan moottoroitu telikö on se tekniikan ihme, joka maksaa maltaita ? Niin ja tietysti taajuusmuuttaja? Oikosulkumoottorit eivät mitään hunajaa maksa.
Otetaanpa tähän vertailuksi tietoa Pohjois-Amerikan veturimarkkinoilta. BNSF:n tilaamat GE:n veturit maksoivat 1,65 miljoonaa dollaria kappaleelta DC-moottorein ja 1,88 miljoonaa dollaria oikosulkumoottorein. Oikosulkumoottorit lisäsivät hintaa siis reilusti yli 10 prosenttia tai rahassa mitattuna reilut 200 000 dollaria. Tästä nähdään, että eivät ne moottorit ja taajuusmuuttajat aivan ilmaisia ole vaikka raitiovaunun moottorit ovatkin reilusti pienempiä kuin veturinmoottorit.

Muistaakseni halvimmat raitiovaunut saa alle miljoonalla eurolla. Valitettavasti en kyllä muista, mitä tuolla rahalla saa. Saisikohan tuolla rahalla uuden neliakselisen matalalattiavaunun Tshekistä vai amerikkalaisen kaksiakselisen retrovaunun?
 
Otetaanpa tähän vertailuksi tietoa Pohjois-Amerikan veturimarkkinoilta. BNSF:n tilaamat GE:n veturit maksoivat 1,65 miljoonaa dollaria kappaleelta DC-moottorein ja 1,88 miljoonaa dollaria oikosulkumoottorein. Oikosulkumoottorit lisäsivät hintaa siis reilusti yli 10 prosenttia tai rahassa mitattuna reilut 200 000 dollaria. Tästä nähdään, että eivät ne moottorit ja taajuusmuuttajat aivan ilmaisia ole vaikka raitiovaunun moottorit ovatkin reilusti pienempiä kuin veturinmoottorit.

Muistaakseni halvimmat raitiovaunut saa alle miljoonalla eurolla. Valitettavasti en kyllä muista, mitä tuolla rahalla saa. Saisikohan tuolla rahalla uuden neliakselisen matalalattiavaunun Tshekistä vai amerikkalaisen kaksiakselisen retrovaunun?
Eiköhän ne VR:n uusimmat dieselkiskobussit tulleet Tsekistä ? Hintaa ei taida kukaan tietää. Jos Suomeen ratikoita tilataan mihin tahansa kaupunkiin, niin tarjouskilpailu pitäisi ainakin järjestää.
Minkähänlaisia kokemuksia noista kiskobusseista on ?
 
Eiköhän ne VR:n uusimmat dieselkiskobussit tulleet Tsekistä ? Hintaa ei taida kukaan tietää. Jos Suomeen ratikoita tilataan mihin tahansa kaupunkiin, niin tarjouskilpailu pitäisi ainakin järjestää.
Minkähänlaisia kokemuksia noista kiskobusseista on ?
Dm12:t tilattiin Tsekistä. Hinta on kerrottu julkisuudessa, otapa selvää ihan itse! :)

Olet voinut lukea tästäkin keskusteluketjusta, että Helsingin raitiovaunuhankinnoista on parhaillaan käynnissä tarjouskilpailu. Maanantaina 4.5. oli Helsingin sanomissa varsin näyttävä juttu siitä, että Trantech Oy on osallistunut tähän tarjouskilpailuun, joten tavallisille sanomalehden lukijoillekin tämä asia on tullut tiedoksi. Tuntuu hieman kummalliselta, jos joukkoliikenneharrastaja ei tätä asiaa vielä tiedä.

Suomessa on voimassa hankintalaki ja EU:ssa myös sitovat julkisia hankintoja koskevat säännöt. Sellaista asiaa kuin raitiovaunu ei voi hankkia ilman julkista ja avointa tarjouskilpailua. Kilpailua ei myöskään voi ratkaista mielivaltaisesti. Oikeuden päätöksellä kumotaan asiattomat tai syrjivät tarjouskilpailuratkaisut. Se että asia on näin säädetty, on kaikkien etu. Siis sekä ostajan, kuluttajan että tarjouksia tekevien valmistajien etu.

Antero
 
Dm12:t tilattiin Tsekistä. Hinta on kerrottu julkisuudessa, otapa selvää ihan itse! :)

Olet voinut lukea tästäkin keskusteluketjusta, että Helsingin raitiovaunuhankinnoista on parhaillaan käynnissä tarjouskilpailu. Maanantaina 4.5. oli Helsingin sanomissa varsin näyttävä juttu siitä, että Trantech Oy on osallistunut tähän tarjouskilpailuun, joten tavallisille sanomalehden lukijoillekin tämä asia on tullut tiedoksi. Tuntuu hieman kummalliselta, jos joukkoliikenneharrastaja ei tätä asiaa vielä tiedä.
Anteeksi nyt vain aiheuttamaani vaivaa, mutta minulle ei tule hesaria. Olen lopettanut kaiken muunkin jätepaperin vastaanottamisen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Muistaakseni halvimmat raitiovaunut saa alle miljoonalla eurolla. Valitettavasti en kyllä muista, mitä tuolla rahalla saa. Saisikohan tuolla rahalla uuden neliakselisen matalalattiavaunun Tshekistä vai amerikkalaisen kaksiakselisen retrovaunun?
Oikeastaan ei voi ajatella, miten halvalla ratikan saa. Koska pitkä ratikka maksaa tietenkin enemmän kuin lyhyt, ja hankintahinnaltaan halvempien lyhyiden ratikoiden hankkiminen voi olla ja oikeastaan onkin kaikkein kallein ratkaisu.

Raitiovaunun kuten muunkin raideliikennekaluston kustannuksista suuri osa on työtä. (Itse asiassa perimmältään kaikki, sillä raaka-aineetkin kaivetaan maasta, ja sekin on työtä.) Halvan työvoiman maista hankittuna suhteellinen vaunun hinta on hyvinkin puolet länsimaista hankituista vaunuista. Tosin esim. Venäjän tai Kiinan vaunutuotannosta on niukasti tietoja saatavilla.

Hintojen vertailua hankaloittaa sekin, että vaatimustaso on alhainen niillä markkinoilla, joilla valmistetaan ja ostetaan halvan työvoiman kalustoa. Jos ei hankita kangasistuimia, ilmastointia, lämpölaseja, vaunun sisäistä diagnostiikkaa jne., vaunu on tietenkin paljon halvempi myös tehtynä lännessä. Tai jos vaunun tekniset ratkaisut tehdään halvalla siten, että vaunu vaatii paljon ylläpitoa, saadaan tietenkin halpa hankintahinta.

Euroopan markkinoilla raitiovaunut ovat maksaneet noin 30.000 €/m2. Lyhimmät käytössä olevat vaunut Euroopassa taitavat olla Lissabonin 8,3 metrin mittaiset 2-akseliset. Niiden hinta tuolla neliöhinnalla on noin 0,5 M€. Jos sitten oletetaan, että tilataan tällaisia vaunuja vaikka Kiinasta puolta halvemmalla, hinta olisi 0,25 M€ eli 2-akselisen bussin hinta.

Lissabonin vaunut on muuten valmistettu vuosina 1936–1947. Vanhimmat ovat nyt yli 70 vuoden ikäisiä. 1990-luvulla vaunut saivat uudet telit, moottorit ja tehonsäädön. Vaunut ovat jatkuvassa kaupallisessa liikenteessä ja erittäin kovalla kuormituksella. Syy vaunujen käyttöön edelleen on rataverkon rakenteessa, joka on sekä mäkinen että ahdas. Vaunuja ei voi korvata edes johdinautoilla, mutta ei myöskään telivaunuilla. Koko verkko ei ole yhtä hankala ja käytössä on myös 24-metrisiä osamatalia nivelvaunuja 1990-luvulta.

Antero
 
Anteeksi nyt vain aiheuttamaani vaivaa, mutta minulle ei tule hesaria. Olen lopettanut kaiken muunkin jätepaperin vastaanottamisen.
Löytyy Verkkohesarista myös.

Ei kestä pyydellä vaivasta anteeksi. Ajattelin vain, että itsellekin on iloa kun tutustuu tiedon hankkimiseen. Silloin ei aina tarvitse kysyä toisilta.

Antero
 
Euroopan markkinoilla raitiovaunut ovat maksaneet noin 30.000 €/m2. Lyhimmät käytössä olevat vaunut Euroopassa taitavat olla Lissabonin 8,3 metrin mittaiset 2-akseliset. Niiden hinta tuolla neliöhinnalla on noin 0,5 M€. Jos sitten oletetaan, että tilataan tällaisia vaunuja vaikka Kiinasta puolta halvemmalla, hinta olisi 0,25 M€ eli 2-akselisen bussin hinta.

Lissabonin vaunut on muuten valmistettu vuosina 1936–1947. Vanhimmat ovat nyt yli 70 vuoden ikäisiä. 1990-luvulla vaunut saivat uudet telit, moottorit ja tehonsäädön. Vaunut ovat jatkuvassa kaupallisessa liikenteessä ja erittäin kovalla kuormituksella. Syy vaunujen käyttöön edelleen on rataverkon rakenteessa, joka on sekä mäkinen että ahdas. Vaunuja ei voi korvata edes johdinautoilla, mutta ei myöskään telivaunuilla. Koko verkko ei ole yhtä hankala ja käytössä on myös 24-metrisiä osamatalia nivelvaunuja 1990-luvulta.
Lisäksi Lissabonin raitiovaunuilla on matkailuimagollista arvoa: Sen verran paljon Lissabonissa myydään matkamuistoja, joita koristaa kaksiakselinen, keltainen raitiovaunu. Ja omien kokemusteni mukaan varsin moni noiden vaunujen matkustajista on turisteja. Noilla nivelvaunuilla ei taasen pysty liikennöimään muuta linjaa kuin tasamaalla kulkevaa linjaa 15.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tuskin on tuokaan ratageometria kovin monen valmistajan mieleen.
Tuttuja paikkoja. Ei tuonne ole todellakaan mitään asiaa muilla kuin 2-akselisilla ratikoilla. Ja tietysti henkilöautoilla, joista yksi puupäinen jumitti ratikkaliikenteen puoleksi tunniksi pysäköityään kapean 1-raiteisen osuuden puoliväliin.

Antero
 
Suomessa on voimassa hankintalaki ja EU:ssa myös sitovat julkisia hankintoja koskevat säännöt. Sellaista asiaa kuin raitiovaunu ei voi hankkia ilman julkista ja avointa tarjouskilpailua. Kilpailua ei myöskään voi ratkaista mielivaltaisesti. Oikeuden päätöksellä kumotaan asiattomat tai syrjivät tarjouskilpailuratkaisut. Se että asia on näin säädetty, on kaikkien etu. Siis sekä ostajan, kuluttajan että tarjouksia tekevien valmistajien etu.

helsingissä ainakin on onnistuttu kiertämään näitä julkisia hankintoja koskevia juridisia pikkuasioita, joko tarkoituksella tai tyhmyyspäissään. Epäilen jälkimmäistä.
 
Takaisin
Ylös