Viestiketju: Viira-linja

Alunperin kirjoittanut a__m

Minkälainen on "Viikin kautta Malmille" kulkevaksi tarkoitettu Viira-linja? Löytyykö mistään lisätietoa ko. hankkeesta?

Reitti on piirretty yleiskaavakarttaan (löytyy Kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta www.hel.fi/ksv) alkaen Koskelasta, kulkien Lahdentien vartta Viikkiin ja sieltä Malmin lentokentän kautta Malmin rautatieasemalle.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Reitti on piirretty yleiskaavakarttaan (löytyy Kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta www.hel.fi/ksv) alkaen Koskelasta, kulkien Lahdentien vartta Viikkiin ja sieltä Malmin lentokentän kautta Malmin rautatieasemalle.

Kysymys "sisäpiiriläiselle": Kaatuuko koko Viira-hanke jos Malmin lentokenttä jatkaa lentokenttänä, eikä sinne rakenneta mitään uutta asuntoaluetta?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Kysymys "sisäpiiriläiselle": Kaatuuko koko Viira-hanke jos Malmin lentokenttä jatkaa lentokenttänä, eikä sinne rakenneta mitään uutta asuntoaluetta?

Voimassa olevissa suunnitelmissa (Yleiskaava 2002 ja HKL:n visiot) Viira on niin kaukana tulevaisuudessa (2030 jälkeen), ettei Malmin lentokentän kohtalolla ole vaikutusta. Yleiskaavan mukaan tämän "raitiolinjan" liikennöinti hoituu busseilla, ja tällä hetkellä HKL:n virallisen käsityksen mukaan niin onkin parempi, koska bussin on sanottu olevan ratikkaa halvemman liikennöidä.

Virallinen totuus ja käytäntö ovatkin sitten toiset. Virallisen totuuden (yleiskaava 2002) mukaan Kruunuvuoren (käytännössä) silta on varma asia, mutta kaavoittajalla ei ole aikomustakaan tehdä siltaa. Edelleen virallisen totuuden mukaan länsimetron rakentaminen on jo käytännössä käynnissä, ja vuosien 2004-2009 aikana rahaa siihen käytetään 100 Me, josta valtio maksaa 30 Me. Käytännössä HKL haluaa käyttää 70 Me metron automatisointiin.

Kun lukee yleiskaavan liikennehankkeiden toteuttamissuunnitelmaa, sieltä näkee valitettavasti saman kuin historiasta: Suurisuuntaisia ja kalliita raskasraidehankkeita (länsimetro, Pisara, Töölön metro, Laajasalon metro), jotka ovat todellisuudessa epärealistisia niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Tiepuolella edetään pomminvarmasti kertaluokkaa pienemmillä hankkeilla, jotka toteutuvat pikkuhiljaa. Mitään selvästi riskihankkeita - kute em. raskasraidehankkeet - ei edes esitetä.

En elättele turhaa optimismia siitä, että tapahtuisi yhtäkkinen herääminen ja autokaupunkirakentaminen vaihtuisi joukkoliikennekaupungin rakentamiseksi. Raskasraidehankkeet lykkäytyvät, kun ei ole rahaa. Liike-elämä panostaa seudun reunoille, joissa on tilaa henkilöauton varassa tapahtuvalle toiminnalle. Näin kierretään ruuhkautumisen ongelmaa, eikä joukkoliikenteeseen panostaminen ole tarpeellista.

Rahan mielessä tämä on helposti syntyvä ratkaisu. Sillä maksajalta ei tarvitse kysyä, toisin kuin joukkoliikenteessä. Ihmiset ostavat kiltisti autoja ja käyttävät niitä ahkerasti. Verovaroin rakennetaan teitä, koska niitä tehdään sen verran vähän kerrallaan, ettei niistä synnyt suurta haloota. Liike-elämä ei maksa kummastakaan. Maksajia ovat autoilevat kaupunkilaiset, jotka uhraavat vapaa-aikansa ja suuren osan ansioistaan ajellessaan ympäri seutua työpaikoille ja ostoparatiiseihin.

Antero

Kaupunkilehti Vartti tietää 22.4. kertoa, että HKL on "haudannut" Viiran ja nyt mietitään metroa ja raide-Jokeria.

Alunperin kirjoittanut Albert

Kaupunkilehti Vartti tietää 22.4. kertoa, että HKL on "haudannut" Viiran ja nyt mietitään metroa ja raide-Jokeria.

Tässä asiassa HKL:n suunnitteluksiköllä on nyt pallo hukassa. On oikein suunnitella tulevaisuutta, mutta ei ole oikein ajatella, että mitään ei tehdä ennen kuin tulevaisuudessa.

Jos joku metrolinja Viikkiin tehdään 2050, niin annetaanko kaiken olla ennallaan tässä välissä 43 vuotta? Viikin joukkoliikennettä moitittiin viimeksi tänään HS:n isossa artikkelissa.

Tällä hetkellä Viikistä pääsee keskustaan 68:lla ja 79:lla metron kanssa. Yhteensä tarjolla on keskimäärin 12 vuoroa tunnissa. Alueen väestö tuplaantuu vielä, joten odotettavissa olisi kysyntää ainakin 24 vuoroa tunnissa.

Bussiliikenteen kokonaiskulut nivelbusesilla olisivat vuodessa vaaditulla kapasiteetilla noin 7,2 M€, 2-vaunuisin ratikkajunin 5,9 M€ ja metrolla 17 M€. Tämän perusteella voi tietenkin kysyä, mitä järkeä metrossa ylipäätään on. Mutta jos ajatellaan, että on järkeä, niin 40 vuoden odottelu bussiliikenteellä maksaa kustannusten erona 52 miljoonaa.

Ja tuo vain kustannuksissa. Bussin ajoaika keskustaan on 36 min, ratikalla aika on 31 min. Pelkän matka-ajan perusteella ratikka kerää enemmän matkustajia eli lipputuloja, joten metron odottelun kustannusero on suurempi kuin 52 miljoonaa. (Reittioppaan ajoaika nykyiselle 68:lle on 26-29 min, mutta 68 ei aja rakenteilla olevalle alueelle.)

Bussin ja ratikan eroista voi vielä sanoa, että bussilla on juuri ja juuri edellytykset siihen, että kulut katetaan lipputuloilla. Ratikka sen sijaan on selvästi ylijäämäinen. Ylijäämä olisi luokkaa 3,5 M€ vuodessa nykyisin lipunhinnoin. 40 vuoden ajalla HKL siis tienaisi kaikkiaan 190 M€. Sillä voisi vaikka rakentaa sitä metroa!

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Tällä hetkellä Viikistä pääsee keskustaan 68:lla ja 79:lla metron kanssa. Yhteensä tarjolla on keskimäärin 12 vuoroa tunnissa. Alueen väestö tuplaantuu vielä, joten odotettavissa olisi kysyntää ainakin 24 vuoroa tunnissa.

Entä vaihtoehto jokeri + juna Oulunkylästä?

Reittioppaan mukaan ainakin ruuhka-aikaan pääsee yhtä nopeasti sillä kuin suoralla bussilla Viikin ja keskustan välillä, ja varmaan nopeammin kuin yhdistämällä nykyisen metron kanssa Herttoniemessä. Kun Hesarissakin oli juttua eilen, että Viikin huonoin puoli on huonot joukkoliikenneyhteydet keskustasta, niin onko todella niin että kukaan viikkiläinen ei viitsi hyödyntää jokeria ja junaa Ågelin kautta?

Jos ja kun Jokerista tulee Raide-jokeri, niin sillä luulisi olevan kapasiteettia hoitaa osan Viikin liikenteestä. Toki Viirakin saisi joskus tulla alueelle.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

...niin onko todella niin että kukaan viikkiläinen ei viitsi hyödyntää jokeria ja junaa Ågelin kautta?

Sukulaisiani asui taannoin Viikissä. Muuttivat pois. mm. huonojen liikenneyhteyksien vuoksi.

Selitys 550+juna -yhteydelle on siinä, että ensin on pitkä kävelymatka Viikintielle, 68 ja 79 ajavat Tilanhoitajankaarta eli alueen sisällä. Sitten Ogelissa on täysin idioottiimainen vaihto. Junan laituri on noin 6 metrin päässä pysäkistä, mutta on käveltävä alikulkusillan kautta siihen viereen.

Siilitie on itse asiassa lähes paras bussi-metro -vaihtoeasema. Pysäkit ovat melkein aseman portaiden kohdalla, ja Siilitiellä on kohtuullisen vähän autoliikennettä, joten kadun yli pääsee ongelmitta.

Siksi viikkiläisten keskustayhteydet ovat - kuten HS:kin kirjoitti - 68 tai 79+metro.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Selitys 550+juna -yhteydelle on siinä, että ensin on pitkä kävelymatka Viikintielle, 68 ja 79 ajavat Tilanhoitajankaarta eli alueen sisällä. Sitten Ogelissa on täysin idioottiimainen vaihto. Junan laituri on noin 6 metrin päässä pysäkistä, mutta on käveltävä alikulkusillan kautta siihen viereen.

Sittenpä asiat ovat varmaan kuten ovat, kunnes raide-Jokerin myötä ehkä saadaan vaihto Ågelissa junaan sujumaan helpommin, ja kenties Jokerille pysäkit houkuttelevammille paikalle Viikissä.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut petteri

Viira ei minusta kuitenkaan oikein onnistu vain kuutosta pidentämällä. Linjasta tulee liian hidas.

Minulle tulee mieleen neljä vaihtoehtoa, joilla Viira olisi kuitenkin toteutettavissa:

Lisätään viides, eli ykkösen jatko ja raidejokeri: Latokartano - Viikki - Oulunkylä - Käpylä - Mäkelänkatu.

Jos (ja kun) Laajasaloonkin tulee ratikka niin, mitenköhän uusi Viiran tuoma lisäkuormitus vaikuttaisi Varsapuistikon, Kaisaniemen ja Kaivokadun pysäkkeihin varsinkin jos kalusto vielä pitenee?

Tarvitaanko Hakaniemen tyylinen tuplapysäkki myös Kaivokadulle? Ja joudutaanko Varsapuistikon ja Kaisaniemen pysäkit yhdistämään?

Oli reitti keskustasta Viikkiin sitten mikä tahansa, niin pitäisi ottaa huomioon, että yksi pysäkki Viikissä ei riitä. Pahin uhkakuvahan on se, että johonkin kirjaston tai Prisman kulmalle tulee yksi pysäkki (tai metroasema). Siis ihan sivuun asutuksesta.

Latokartanon asuinalue ulottuu Kehä ykkösen ja Myllypuron kupeeseen asti, joten kävelymatka on monille kohtuuton. Toisaalta ei tunnu mielekkäältä syöttöbusseilla sahaaminen "ekokaupunginosassa".

Tässä pitäisi osata soveltaa pikaratikka-ajatusta oikein. Siis vaikka tultaisiin pikana siihen tiedepuistolle (Jokerin pysäkki) asti, niin linja jatkuisi tiheästi pysähdellen läpi asuinalueen (esim. nykyistä 68:n reittiä).

Kannattaa vilkaista karttaa. Viikki ei ole mikään yksi piste. Vertaa vaikkapa Lauttasaareen tai Helsinginniemen Erottajan eteläpuolella olevaan osaan.

Alunperin kirjoittanut petteri

Jos (ja kun) Laajasaloonkin tulee ratikka niin, mitenköhän uusi Viiran tuoma lisäkuormitus vaikuttaisi Varsapuistikon, Kaisaniemen ja Kaivokadun pysäkkeihin varsinkin jos kalusto vielä pitenee?

Minkä takia ei ole ollenkaan tutksttu koillisen vievän pikaraitiotien (Viiran) viemistä keskustasta ulos Helsinginkatua pitkin? Hesarin raitiotiekiskot Töölönlahden pohjoispuolella ovat tällä hetkellä vajaakäytössä, vain linja 8 kulkee niitä pitkin. Rata on huippukunnossa ja kuin viritetty pikaratikkaa varten, on oikein nurmetettu rata ja pysäkkejäkään ei ole turhan tiheään.

Radan päätepysäkki kesustassa voisi olla uuden Musiikkitalon edessä, ja rata voisi kulkea Töölönlahden länsirantaa pitkin Hesarille, ja siellä kääntyä itään, seurata kasin reittiä Kumpulaan josta Koskelan hallille vieviä raiteita pohjoiseen.

t. Rainer