Raitiovaunuhavaintoja - elokuu 2009

Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Camo Lissabone sanoi:
Onnistuuko ratikkaLivassa Poikkeusreitti-tekstin käyttö? Sitä kun en ole tässä viikon aikana nähnyt kertaakaan. Väärien pysäkkinimien pyöriminen näytöissä on säälittävän koomista. Bussien Thorebista sen saa parilla painalluksella ja takaisin normaalikäyttöön myös + pysäkkiaskellus paikoilleen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Poikkeusreitti-teksti on sisänäytöissä. Vuorottelee linjatunnuksen + määränpäätekstin kanssa. Ulkokilpiin sitä ei saa. Nuo väärät pysäkit saa pois kirjautumalla ulos livasta mutta tätä ei kannata tehdä, mikäli haluaa edes etäisesti pysyä aikataulussa. Pysäkkiaskelluksessa on sellainen kommervenkki että sillä ei pääse päätepysäkkien yli. Itse tekisin niin että ottaisin sisänäyttöjen sulakkeen auki, mutta kun saman sulakkeen takana on myös kilpilaitteet niin sitä ei voi tehdä.
 
hylje sanoi:
Ihanteellisesti Livaa pitäisi voida ohjelmoida lennossa vaikka mihin kuperkeikkoihin.

Vaatisi kyllä varmaan uuden ja hienon kosketusnäyttösysteemin että onnistuisi fiksusti ja suoraviivaisesti: syötä linjatunnus, valitse ja hienosäädä linjaus kartalta tökkimällä. Ohjelma liimaisi ekan tökkäyksen lähimpään pysäkkiin, josta sitä voi raahata jos meni huti. Toka tökkäys määrittäisi puolestaan loppupisteen. Tämän jälkeen linjausta voi raahata oikeaan asentoon ja oikeisiin solmuihin itsensä kanssa useammalla sormella, ohjelma liimaa reitin mahdollisiin ratayhteyksiin. Kyltitys päätellään lähtö- ja päätepysäkkien määränpäänimien mukaan: joka ikinen Helsingin ratikkapysäkki vaatisi siis oheensa järkevän määränpäänimen. Tämän jälkeen ohjelma generoi kilvitys- ja pysäkkiohjeet Livan ymmärtämässä muodossa joka on käyttökelpoinen sellaisenaan.

Toimivaan kenttäohjelmointiin voi myöhemmin lisätä reittipisteiden ja aikataulujen virittämisen. Myös liikennevaloetuuksia pitäisi voida ohjelmoida samaan tapaan lennossa, generoitu reitti tilaisi järkevät etuudet itsestään oikeaan aikaan. Liikennevalojärjestelmien kannattaa diskriminoida ohjelmointeja vaikka digitaalisen allekirjoituksen perusteella: esim. vain LOKin ohjelmointi saa käyttää järeimpiä keinoja, kuskin improvisoima ohjelmointi saa vain pyyntöjä.

Improvisointi on juttu sinänsä. Oli Liva-ohjelmointi tuotettu miten vain, ne on voitava jakaa joka vaunuun järkevästi ja suoraviivaisesti vaikka kesken ajon. Eikös Livaan kuulu GPRS-yhteys? Sillä pitäisi tulla läpi. Liva-ohjelmoinnin muuttuvat osat eivät voi mitenkään viedä edes megatavua linjaa kohti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on täyttä asiaa!

Olen viime päivinä seuraillut pysäkkinäyttöja sekä linjakilpiä, eikä paljon kehuja satele. On käsittämätöntä, että kuljettajan korjatessa oikean määränpään linjakilpiin, alkavat sisänäytöt näyttää mitä sattuu. Eikö sähköisen informaation idea pitäisi olla se, että etenkin poikkeustilanteissa se antaisi sitä tärkeää oikaaa tietoa? (Mutta onhan se nähty miten metronkin näytöt toimii. Viime poikkeusliikenteessä Kulosaaressa näytössä luki Mellunmäkeen/Vuosaareen ja junassa Ruoholahti. Siitä on maallikonkin helppo lähteä arpomaan määränpäätä!) Miksi koko järjestemä on tehty niin huonoksi? Luulisi, että olisi edes sellainen vaihtoehto, että pysäkkinäytöt saisi pimeiksi, jos ne kuitenkin näyttävät mitä sattuu.

On silti selvää, ettei kovin hyvää kuvaa ei anna, kun Arkadiankadulla Töölöön mennessä linjakilvissä lukee 8, Salmisaari. Tai koskelaan mennessä -1, tai sitten mitä tahansa muuta, mitä liva sattuu keksimään.

Göteborgissa paikallinen liva kääntää myös vaihteet, minkä vuoksi aina välillä kuljettajat saavat heilua vaihderautojen kanssa... Onneksi täällä ei olla vielä niin pitkällä.


Ja sitten varsinainen havainto ;) , HKL 52 /7B
 
GT8N sanoi:
Miksi koko järjestemä on tehty niin huonoksi?
Klikkaa laajentaaksesi...

No, tuo on suurehkon julkisen organisaation tilaama ohjelmisto. En tunne asiaa yhtään, mutta saatan kuvitella, että tekeleellä ei luultavasti ole kovin monta asiakasta, joten sitä ei ole mahdollisesti koskaan testattu tositoimissa (siis käytetty pidempään jossain oikeassa kaupungissa) ennen kuin se on laitettu käyttöön Helsingissä. Vastaavia esimerkkejähän piisaa Turun moottoritien tunnelista sähköiseen äänestykseen.

Ikävä tosiasia on se, että suurin osa ohjelmistoista on enemmän tai vähemmän kamalaa kuraa. Webbiselaimet sun muut massatuotteet hioutuvat kuntoon suhteellisen nopeasti, mutta näiden mittatilaustyönä tehtyjen ja johonkin outoon laitteistoon sidottujen systeemien kanssa on toisin. Tilaajalla ei myöskään usein ole tajua/osaamista vaatia laatua tai tunnistaa pieleen menevää ohjelmistoprojektia silloin kun sellainen on syliin kaatumassa. Varsinkin, kun tilauspäätöksen tekee joku johtaja, joka ei itse ole käytännössä järjestelmän kanssa päivittäin tekemissä. Tyyppiesimerkki tuo sähköinen äänestys, jota kuulemma testattiin oikein kovasti - oikeusministeriön virkamiehillä. Heti kun tuli asiaan vihkiytymättömiä tavallisia tallaajia painelemaan nappuloita, niin pieleen meni. Puute ohjelman toiminnassa olisi varmasti saatu heti kiinni, jos joku olisi napannut pari koekäyttäjää kadulta.
 
ess sanoi:
Poikkeusreitti-teksti on sisänäytöissä. Vuorottelee linjatunnuksen + määränpäätekstin kanssa. Ulkokilpiin sitä ei saa. Nuo väärät pysäkit saa pois kirjautumalla ulos livasta mutta tätä ei kannata tehdä, mikäli haluaa edes etäisesti pysyä aikataulussa. Pysäkkiaskelluksessa on sellainen kommervenkki että sillä ei pääse päätepysäkkien yli. Itse tekisin niin että ottaisin sisänäyttöjen sulakkeen auki, mutta kun saman sulakkeen takana on myös kilpilaitteet niin sitä ei voi tehdä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kun kuljettaja kytkee poikkeusreitin päälle yhdestä painikkeesta, sisänäytöissä vuorottelevat vain tekstit Poikkeusreitti - Undantagsrutt, ei määränpäätä. Päätepysäkkien ohi pääsee pysäkkiaskelluksessa valitsemalla seuraavan lähdön. Kasin poikkeusreitissä ei siis tarvitse mitään sulakkeiden vetämistä, ainoastaan poikkeusreitti päälle Apollonkadulla, Kolmikulmassa oikean lähdön valinta ja poikkeusreitti toistamiseen päälle, palatessa Apollonkadulle liva yleensä jo tunnistaakin vaunun ja sijainnin. Töölöntorilta Apollonkadulle tullessa voi vielä heittää ulkokilpiin määränpääksi Kolmikulman, jolloin ysin tunnus ei enää tule sisänäyttöihin koska se on korvattu poikkeusreitti-tekstillä.

Kasilla on ollut viime päivinä liikenteessä säännöllisesti Mannheim-vaunuja, joihin saisi ihan parilla napin painalluksella etukilpeen tekstin Poikkeusreitti-Undantagsrutt sekä kasin linjanumeron.
 
Selväähän on se, että liva on täysi susi. Asiaa mutkistaa vaan se, että asialle ei tehdä mitään. Vaihtoehtoja on kaksi. Joko nykyisen jähjestelmän puutteet korjataan välittömästi tai sitten hankitaan sellainen järjestelmä, mikä on suunniteltu niin, että siitä on oikeasti hyötyä.

Halvalla ei saa hyvää. Siksi on helpompi kituuttaa nykyisellä järjestelmällä, ja lakaista ongelmat maton alle. Nimittäin toimivasta järjestelmästä kun joutuu ehkä maksamaan. Se on kuitenkin nykyaikaisen raitioliikenteen kehittämisen tärkeä avain. Ja vaikka uusi järjestelmä ei olisi ilmainen, esimerkiksi toimivilla valojen tilauksella (siis, että tilataan valot pidemmälle, kuin 5m päässä oleviin valoihin), saadaan merkittäviä kustannussäästöjä. Tähän ei vain taida taskulaskinmiesten käsityskyky riittää.

Mutta minkäs teet, kun niillä, jotka asioista päättää, ei ole minkäänlaista kosketusta käytäntöön. Pitää vain odottaa sitä "sitten joskus"-aikaa.
 
GT8N sanoi:
Halvalla ei saa hyvää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tilaustyönä tehtyjen ohjelmistojen hinta ei kyllä välttämättä korreloi laatuun mitenkään suoranaisesti. Ohjelmointi on siitä outo laji, että tuottavuusero heikoimpien ja parhaimpien tekijäihmisten väillä voi olla jopa monikymmenkertainen, vaikka molemmat olisivat koulutettuja ja isossa firmassa isolla palkalla töissä. Maailma on väärällään esimerkkejä megaluokan kalliista ohjelmistohankkeista, jotka ovat viivästyneet mielin määrin ja lopulta jopa kuopattu. Lisärahan kaataminen näihin ei sinänsä auta, vaan tarvittais kunnollinen keskusteluyhteys käyttäjien ja ohjelmoijien välille (ja mieluiten ohjelmoijia jotka itsekin ymmärtävät sovellusalasta (= ratikkaliikenteestä) jotain). Alan perinteinen ongelma on ollut, että homman alussa jonkun vajailla tiedoilla määrittelemään spesifikaatioon jämähdetään liiaksi ja ohjelmoijat kirjoittavat koodia speksin mukaan, ilman että käyttäjät suoraan selittäisivät heille, miten ja miksi homma käytännössä toimii niin kuin se toimii ja mitkä heidän todelliset tarpeensa ovat. Kommunikaation puute voi tietysti vaikuttaa toisinkin päin, eli pätevä ohjelmoija voisi esim. automatisoida jotain mitä käyttäjä ei ole edes tajunnut pyytää, mutta mikä on helppoa järjestää ohjelmaan.
 
25.8. ilta-aikaan.

Vaunu 165 komeana tilausajolla kilpien mukaan, tuli Pitkälläsillalla vastaan.
 
hmikko sanoi:
Tilaustyönä tehtyjen ohjelmistojen hinta ei kyllä välttämättä korreloi laatuun mitenkään suoranaisesti. Ohjelmointi on siitä outo laji, että tuottavuusero heikoimpien ja parhaimpien tekijäihmisten väillä voi olla jopa monikymmenkertainen, vaikka molemmat olisivat koulutettuja ja isossa firmassa isolla palkalla töissä. Maailma on väärällään esimerkkejä megaluokan kalliista ohjelmistohankkeista, jotka ovat viivästyneet mielin määrin ja lopulta jopa kuopattu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Uudistetun Livan nostaminen pystyyn ei ole kovin iso projekti, yhden perehtyneen ohjelmoijan hommaksi riittänee muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Varsinkin nyt kun perusrauta on jo vaunuissa ja muualla, tehtäväksi jää sen ohjelmoiminen uudelleen tai nykyohjelmoinnin rukkaaminen paremmaksi. Riippuen ihan siitä, kuinka helppotajuista nykyinen koodi on.

Lisäraudalla voisi saada parempaa improvisointia aikaan, mutta se on toissijainen juttu. Tärkeämpää on saada esiohjelmoidut jutut toimimaan hyvin ja nopealla aikataululla. Esiohjelmointi voisi tapahtua vaikka kesken päivän, ohjelmointi pusketaan vaunuihin lennossa mahdollisesti korvaten nykyisen vuoron. Tämän takia elektroninen liikenteenvalvonta hoitaa myös linjakilvet.

Jos asialla pitäisi jotain tehdä, tässä ehdotukseni toiminnasta: Julkistetaan mahdollisimman paljon nyky-Livan sisälmyksiä katseltavaksi ja tutkittavaksi. Näin luodaan pohjaa realistisille tarjouksille ja etukäteen tehdylle työlle. Määritellään korjausta vaativat kohteet ja asetetaan tarjouspyyntö 1-2 hengen konsulttiporukalle. Homma hoidetaan parin kuukauden jaksoissa, joiden välillä konsultit voi vaihtaa. Ensimmäiselle jaksolle huomattava bonus kaikkien merkittävien korjauskohteiden hoitamisesta, joka käytetään myöhempien jaksojen korvauksiin. Korjauskohteet on hoidettu vasta, kun niitä on testattu riittävästi. Käytännössä usean satunnaisesti valitun kuljettajan käyttämänä. Jos konsulttijakso on jo ohi, pikkuviat kannattaa kirjata ylös ja sietää. Ne on järkevintä hoitaa pois vasta kun niitä on kerätty riittävästi, jolloin on paremmat mahdollisuudet niitata perimmäinen syy eikä vain oireita.
 
hylje sanoi:
Uudistetun Livan nostaminen pystyyn ei ole kovin iso projekti, yhden perehtyneen ohjelmoijan hommaksi riittänee muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Noin hyvin perehtynyt ohjelmoija voi olla aika vahvoilla tarjouskilpailussa :) Helmin uudistamisprojektihan on käynnissä YTV:llä (projektisuunnitelma) ja projektin kustannusarvio on 14 miljoonaa euroa.

Ennakkoon tiedossa olevat poikkeusreitit voitaisiin syöttää nykyiseenkin järjestelmään, mutta HKL:llä ei ole siihen henkilöresursseja.

hmikko sanoi:
En tunne asiaa yhtään, mutta saatan kuvitella, että tekeleellä ei luultavasti ole kovin monta asiakasta, joten sitä ei ole mahdollisesti koskaan testattu tositoimissa (siis käytetty pidempään jossain oikeassa kaupungissa) ennen kuin se on laitettu käyttöön Helsingissä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Oikeastaan ongelma on toisin päin: käytössä oleva järjestelmä (Thorebin IT-radio) on käytössä paljon isommillakin kaupungeilla ja Helsinki (jossa järjestelmä ei edes ole käytössä koko bussiliikenteessä) on niin pieni asiakas, ettei sen toiveilla ole suurta merkitystä toimittajalle.
 
kuukanko sanoi:
Ennakkoon tiedossa olevat poikkeusreitit voitaisiin syöttää nykyiseenkin järjestelmään, mutta HKL:llä ei ole siihen henkilöresursseja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voisko sanoa niin päin, että HKL ei pidä asiaa riittävän tärkeänä, jotta siihen irrotettaisiin resursseja? Siitähän tässä, niin kuin kaikessa, lopulta on kysymys. Eli ehkä asiakaspalautteella voisi olla merkitystä.

Mä olin siinä uskossa, että nämä päivitykset vaativat tilaamista Ruotsista. Hyvä sentään, että HKL:n oma porukka voi ne tehdä.
 
339-DF sanoi:
Eli ehkä asiakaspalautteella voisi olla merkitystä.

Mä olin siinä uskossa, että nämä päivitykset vaativat tilaamista Ruotsista. Hyvä sentään, että HKL:n oma porukka voi ne tehdä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Asiakaspalautteella on sellainen merkitys, että sitten ehditään tehdä vielä vähemmän, kun aika meneekin palautteiden käsittelemiseen :) Palautteet kun eivät päädy päättäjille vaan tekijöille.

Muutokset viedään järjestelmään Ruotsissa Thorebilla, mutta lähtötiedot poikkeusliikenteestä pitää toki tulla HKL:ltä.
 
kuukanko sanoi:
Noin hyvin perehtynyt ohjelmoija voi olla aika vahvoilla tarjouskilpailussa :) Helmin uudistamisprojektihan on käynnissä YTV:llä (projektisuunnitelma) ja projektin kustannusarvio on 14 miljoonaa euroa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ohjelmisto on halpaa. Kallista on kouluttaa käyttäjiä ja ostaa ja asentaa rautaa jolla ohjelmistoa pyörittää. Ohjelmistojen tuonti käytäntöön on vaikeaa, mutta tekijöitä tarvitaan hyvin vähän koska asiat tarvitsee yleensä tehdä vain kerran.

Huhhuh, 3 miljoonaa euroa tietojärjestelmiin. Sovellusten osuutta siitä ei ole eritelty, luultavasti siellä miljoonan-kahden luokassa. Järkevästi toteutettuna sovellukset on jaettu toiminta-aloittain ja kutakin hoitaa pieni 1-5 hlö:n tiimi. Ei ihan järjettömiä kustannuksia.
 
26.8.

(Ilmeisesti) vaunu 14 mainosti incredible indiaa (numeroa ei nähnyt kokomainosten takia)

152 /1A
38, 65, 76, 80 ja 85 /3B/T
61, 153 ja 154 /6/8
69 ja 86 /9
 
Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Takaisin
Ylös