Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Ja rautaisannoksen siitä mikä kaikki ohjeissa on pielessä löytää VTT:n selvityksestä "Seinäjoki-Oulu Yhteiskuntataloudellinen vaikutusarvio". http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2009/VTT_R_03550_09.pdf
Olen aivan samaa mieltä VTT:n kanssa. Myös siitä, minkä VTT on kohteliaasti kirjoittanut sanomatta suoraan, mikä saattaa olla koko YHTALIn kuoletusaikaohjeiden tarkoituskin. Sillä erilaisten kuoletuksen laskentatapojen merkitys on opetettu kaikille asioita opiskelleille jo vuosia, joten ei kenellekään ole yllätys, että lasketaan tavalla joka suosii tierakentamista ja syrjii pitkävaikutteisempia investointeja, kuten rautateitä ja vesiliikennettä.

Itse olisin valmis siirtymään pelkän koron käyttöön, kun mennään oikeasti pitkävaikutteisten investointien laskentaan. Koska 40–50 vuoden kuoletusajoissa annuiteetti on käytännössä sama kuin korko, eli kuoletusajan pidennys ei siitä enää annuiteettia muuta. Ja samalla ryhdytään laskemaan realistisesti ylläpitokustannuksia, jotka ovat oikea ja reaalinen väylän kustannus.

Meillä alkavat kaupunkien kadut olla keskustoissa nyt satavuotiaita, eikä ole ihan lähivuosikymmenien suunnitelmissa purkaa kaupunkeja, jolloin vasta tulisi nykyisten katujen käyttöajalle loppu. Pääosa radoistammekin on satavuotiaita, eikä ratojakaan ole paria poikkeusta lukuun ottamatta purettu. Öljytalouden hiipuminen tulee vain nostamaan ratojemme käyttöarvoa.

Yksi asia mitä voi myös reflektoida: Junassa vietetty työtunti maksaa useissa laskentamallaisessa vähemmän kuin autossa vietetty, en ole ihan varma YHTALIsta, koska junassa voi tehdä töitä. Tästä vaan seuraa helposti että on kannattavampaa lyhentää autoilijoiden matka-aikaa...
Ajan arvo YHTALIssa tarkoittaa, että aika menetetään eikä sitä voi käyttää hyödyksi. Kun junassa tekee töitä, koko periaate käy mielettömäksi, sillä junan käyttöhän ”säästää” kaiken matka-ajan hyödyksi.

Antero
 
Olen aivan samaa mieltä VTT:n kanssa. Myös siitä, minkä VTT on kohteliaasti kirjoittanut sanomatta suoraan, mikä saattaa olla koko YHTALIn kuoletusaikaohjeiden tarkoituskin. Sillä erilaisten kuoletuksen laskentatapojen merkitys on opetettu kaikille asioita opiskelleille jo vuosia, joten ei kenellekään ole yllätys, että lasketaan tavalla joka suosii tierakentamista ja syrjii pitkävaikutteisempia investointeja, kuten rautateitä ja vesiliikennettä.
Olen kuullut sellaisenkin version että se on tarkoituksella rakennettu niin että se sorsii isoja investointeja. Logiikka on että perusväylästö on jo rakennettu, joten uusiin isoihin väylähankkeisiin pitääkin suhtautua kriittisesti. Ja toisaalta tämä tasapainoittaa sitä vikaa että autoilijoille voidaan laskea aika holtittomia matka-aikasäästöjä. Jos YHTALIa käytettäisiin vain autohankkeisiin niin tämä vielä jotenkin kävisi, mutta kun ei.

Henkilökohtaisesti olisin valmis heittämään koko kehikolla vesilintua. Noissa laskelmissa tuntuu menevän vaihtoehtoisesti läpi mitä sattuu, mikä johtaa mielivaltaisuuteen, ja byrokraatin ensireaktio tähän on kiristää ohjeistusta. Mutta kun esimerkiksi se double-accounting kielto aikahyödyille ja muille hyödyille kuten asuntojen arvon nousu on joissain tapauksissa järkevä ja joissain taas ei, niin tämäkin johtaa mielivaltaisuuteen.

Jos noita laskelmia tehdään ja H/K lukuja tuijotetaan, niin sitten pitäisi päättäjille saada jakeluun se että ne on suuntaa antavia, tarkastelutavasta riippuvaisia, jne. Käytännössä vaikka niin että todetaan virhemarginaalin olevan 0,5, eli jos H/K on alle 0,5 niin hanke ei ole kannattava, jos yli 1,5 niin on kannatava, ja kaikesta siltä väliltä ei voi sanoa mitään.

Itse olisin valmis siirtymään pelkän koron käyttöön, kun mennään oikeasti pitkävaikutteisten investointien laskentaan. Koska 40–50 vuoden kuoletusajoissa annuiteetti on käytännössä sama kuin korko, eli kuoletusajan pidennys ei siitä enää annuiteettia muuta. Ja samalla ryhdytään laskemaan realistisesti ylläpitokustannuksia, jotka ovat oikea ja reaalinen väylän kustannus.
Ollaan tästä aiemminkin keskusteltu ja vasta nyt ymmärsin mitä ajat takaa. Joo, hyvä.
 
Infotram-portaalissa valiteltiin Varsovan raitioliikenteen huonoja valoetuuksia (vain 4 %:lla radasta on sellaisia). Kuitenkin kaupungissa on pysäkkiväli 450 m ja 80 % muusta liikenteestä eroteltua rataa. Keskimääräiseksi linjanopeudeksi mainittiin nyt 18,5 km/h eli aika paljon enemmän kuin Helsingissä, missä valoetuuksia kuitenkin on paljon enemmän. Varsova on niin ruuhkainen, ettei Helsinkiä ei voi edes verrata.
http://www.infotram.pl/text.php?from=main&id=31443
 
On tärkeää kertoa että Helsinginkadulta vasemmalle Mannerheimintielle muodostuu pääväylä, joille palaa pitkä vihreä. Näin ollen usein pääsee muodostumaan tilanne jossa 3 on odottaa vuoroaan oikealle, ja edelleen niiden takana suoraan meneviä esim 4, 7 tai 10.
Siis nyt puhutaan Oopperan pysäkistä. Tällaista jonoontumista voitaisiin estää tahdistamalla, kehittämällä valoetuisuuksia, tai kuten itsekkin totesit:

Mutta ongelmaan etsitään ratkaisua: vaunu 3 Nordenskiöldinkatua alas suoraan Topeliuksenkadulle.

Meillä on nyt iso ja tilava Vauriotram ja tässä juuri se seisoi Korpisen Pekan kaupan kulmalla bussin(esim 39 tai 45) perässä, vaunu pakattiin kerran, on ihan oikein että bussin perässä odottaessaan pääsee vaunuun sisään, mutta vilkkaalla paikalla on tulijoiden jono.
En ihan näin henkilökohtaisesti tunne Helsinkiläisiä, joten missäs ihmeessä nyt mennään? Fredrikinkadulla, vai Arkadiankadulla kun bussi seisoo kerran vaunun tiellä.

Ja tässäkin tapauksessa ovet avattiin useamman kerran. Oikeastaan ongelmaa ei ole Helsingissä ratkaistu, linjana näyttää olevan se että jollain konstilla vaunuun pyrkivää odotetaan.
Ilmeisesti jos bussi seisoo puoli päivää ratikan edellä. Monen bussilinjan ja edes yhden ratikkalinjan päällekkäisyys aiheuttaa ongelmia. Tästä syystä jos halutaan väkisin rakentaa yhteinen ratikka ja bussiosuus, niin mieluiten siten, että kyseisellä välillä ei paljon busseja liiku enempää kuin yksi linja.

Ei sitä voi tyrmätä, siinähän palvellaan ratikkaan kiirehtiviä.
Sivutuotteena varmasti kyllä. Salaliitosta tuskin on kyse... :)

Kyllä tämä kuljettarahastuksen poisto osaltaan nopeuttaa, mutta saa nähdä pidetäänkö annetusta lupauksesta kiinni.
Aivan varmasti nopeuttaakin ja ihan sinänsä kannatettava ajatus, mutta itse olen huolissani pummilla matkustamisen kasvusta. Pienemmillä bussilinjoilla ei etuovesta kulkeminen vie hirveästi aikaa ja vaikka raskailla bussilinjoilla se olisikin perusteltua, niin siitä tulisi sekavaa tavalliselle käyttäjälle, kun osassa busseja saisi kulkea kaikista ovista sisään ja osassa taas ei.
 
No niin,

sain sitten tehtyä seuraavan version mallista. Tämä alkaa olla niin valmis kuin sitä ehkä kannattaa tehdä. Tässä linkki. Malli ja nopeuttamiskeinojen vertailu on nyt kahdella ensimmäisellä sivulla, ja testasin että näkyy Office 2007:llä järkevästi.

Vertailusta J-sarakkeelta näkee, kuinka mallin mukaan ratikoita seisotetaan valoissa (ml. hidastukseen hukkunut aika) 9 miljoonalla eurolla, ja matkustajien aikaa hukkuu siihen 2,4 miljoonaa tuntia, laskennallisesti 20 miljoonan euron arvosta käytettäessä YHTALI-ohjeen laskutapaa.

Laskin tuohon vielä vertailuksi paljonko jokaista Helsinginniemelle tulevaa autoa saisi etuuksien nopeuttamiseksi hidastaa, jotta homma olisi yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa: kelvollisille etuuksille (sarake I) 1min 47s ja täydellisille etuuksille 2min 19s. Tuo antaisi jo aika paljon varaa valojen ohjelmointiin.

Malli on tietenkin vain mallinnus, ja tarkkuudeltaan suuntaa antava, mutta kyllä tuo auttaa hahmottamaan suuruusluokat. Kokonaisliikennesuoritteen hinnassa se, seisooko 30 autoa jonossa on toissijaista, jos siitä menee edestä ratikka jossa on 100 henkeä.
 
Helsingin kaupungin kaavoituskatsauksessa 2010 sivulla 41 löytyy asiaa VAROVA-liikennevalo-ohjauksesta. Sen mukat VAROVAt on tarkoitus saada Sörnäisten metroaseman, Mäkelänrinteen uintikeskuksen sekä Mannerheimintien ja Dunckerinkadun liikennevaloihin (tuolla viimeisellä tarkoitetaan varmaan noiden katujen risteystä). Dunckerinkatu on ensimmäinen katu Pohjoisesta Hesperiankadusta pohjoiseen päin ja se on vain yhden korttelin mittainen.
 
Vieläkös joku uskoo 7 minuutin ajoaikaan Kaivokadulta Jätkäsaareen ?
Nyt olen muutaman kerran ajanut Kaivokadulta Kampinkeskukseen ja mitannut ajan siitä hetkestä kun olen astunut vaunuun ja lopettanut kun olen poistunut vaunusta Kampin keskuksen pysäkillä.

Mitäs luulette ajoajaksi Kaivokadulta Kampin Keskukseen ?
Keskutellaan sitten matka-ajasta Jätkäsaareen.

Martti
 
Selkeän, tiukan budjetin käyttö tavoitteena on hyväksi tavoitteen toteutumiselle. Jos tavoite on abstrakti esimerkiksi "niin nopea kuin on mahdollista", on helppo todeta että kaikki mahdollinen on jo tehty.

Aikanaan Linux-käyttöjärjestelmät eivät yksinkertaisesti kyenneet kovin nopeisiin käynnistysaikoihin virran kytkemisestä graafisen ohjelmiston täyteen latautumiseen. Eräs mobiililaitteisiin keskittyvä kehitystiimi kuitenkin pisti tavoitteeksi viisi sekuntia.

It's not about booting faster, it's about booting in 5 seconds.

kirjaimellisesti "Asiana ei ole nopeampi käynnistys, vaan käynnistys viidessä sekunnissa."

Ja kyllähän se onnistui!

Vastahaaste: Millainen välipisteaikataulu pitää olla seitsemän minuutin matka-aikaan Kaivokadulta Jätkäsaareen?

Jatkokysymys: Miten aikataulu saadaan toteutumaan?
 
Vastahaaste: Millainen välipisteaikataulu pitää olla seitsemän minuutin matka-aikaan Kaivokadulta Jätkäsaareen?

Jatkokysymys: Miten aikataulu saadaan toteutumaan?

Tämähän on aika hyvä sisääntulo ongelmaan. Sillä eihän seitsemän minuuttia ole mikään fysikaalinen mahdottomuus, kun matka on jotain 1,5 - 2 km. Siis selvästi alle 20 km tunnissa. Kun sitten selvitetään, mitä pitäisi tehdä tuohon aikatauluun pääsemiseksi, voidaan sen jälkeen pohtia kannattaako se kaikki tehdä vai olisiko parempi valita vaatimattomampi tavoite.
 
Vastahaaste: Millainen välipisteaikataulu pitää olla seitsemän minuutin matka-aikaan Kaivokadulta Jätkäsaareen?

Jatkokysymys: Miten aikataulu saadaan toteutumaan?

Seitsemän minuutin aikataulu Kaivokadulta Jätkäsaareen saadaan suunniltellulla pysäkkivälillä toteutumaan kun poistetaan kaikki samansuuntainen tai risteävä raitiotie-, bussi- ja henkilöautoliikenne ratikan reitiltä. Tai vaihtoehtoisesti rakennetaan ratikka tunneliin.
 
Seitsemän minuutin aikataulu Kaivokadulta Jätkäsaareen saadaan suunniltellulla pysäkkivälillä toteutumaan kun poistetaan kaikki samansuuntainen tai risteävä raitiotie-, bussi- ja henkilöautoliikenne ratikan reitiltä. Tai vaihtoehtoisesti rakennetaan ratikka tunneliin.

No tuolla tavallahan päästäisiin kevyesti neljään minuuttiin äkkiä arvioiden... Niin että eiköhän se seitsemän minuuttia saataisi vähemmälläkin.
 
No tuolla tavallahan päästäisiin kevyesti neljään minuuttiin äkkiä arvioiden... Niin että eiköhän se seitsemän minuuttia saataisi vähemmälläkin.

Neljä minuuttia onnistunee suunnitellulla pysäkkivälillä kun ratikka kiihtyy ja hidastuu suunnilleen 5 m/s2 ja huippunopeus on likimain 200 km/h. :lol:
 
Takaisin
Ylös