Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Mechelininkadulla on nähtävämmin siirretty (onko jo saatu valmiiksi?) kiskojen paikkaa Leppäsuon kohdalla. Tässä Streetview-kuvassa työ on vielä kesken.

Siltasaarentien ja Hämeentien, Helsinginkadun ja Hämeentien sekä Mäkelänkadun ja Hämeentien risteykset voivat olla hieman ongelmallisempia, mutta Hämeentiellä ainakin Helsinginkadun ja Siltasaarenkadun välillä olevat risteykset eivät pitäisi olla mitenkään ongelmallisia nykyään. Kaiken järjen mukaan ratikoille voisi saada nykyistä paremmat etuudet ongelmitta ja näin ollen ratikoiden kulkua nopeuttaa ilman mitään kiskojen siirtelyä tai muuta vastaavaa. Nyt Viidennen linjan risteyksessä ratikan tullessa risteykseen vihreiden palaessa pokkikadun autoilijoille kääntyvät autoilijat saatetaan päästää menemään ennen ratikkaa. Voi käydä myös niin, että ratikan saapuessa risteykseen vihreän valon palaessa ratikkakiskojen yli kääntyville autoille poikkikadun liikententeen annetaan mennä ennen kuin ratikka päästetään menemään. Tuollaiseen luulisi olevan mahdollisuus saada aikaan muutos varsinkin, kun ratikoilla on tuossa omat kaistansa.
 
Tämä 7 minuutin keskustelu ei olekaan mikään pikkuasia. Kun asuntoja aletaan markkinoida Jätkäsaaresta, niin tuleva asukas on todella kiinnostunut asiasta. Jätkäsaari on ainutlaatuinen alue keskustan tuntumassa ja sinne rakennettava määrä on sen verran suuri, että 5 tai 20 minuuttia ei todellakaan ole sama asia.

Jos olen seurannut keskustelua oikein, niin ensimmäisen raitolinjan kulkiessa Jätkäsaareen ei siellä vielä kovin monta taloa ole valmiina. Jokainen ymmärtää mikä meteli syntyy, jos kaupungin virkamies, poliitikko tai kiinteistövälittäjä puhuu 7 minuutista mutta toteuma on 20 minuuttia.

Tämä 20 minuuttia on pessimismiä ja se 5 minuuttia on komiikan hienoa tyylilajia, joka piristi minun päivääni. En olen Excel-spesialisti, mutta raitiovaunussa istuminen Kaivokadun ja Kampin keskuksen välillä kertoo harrastajalle ja kokeneemmallekin spesialistille monta asiaa. Jos tämän päälle tarkastelee suunnitellun raitiolinjauksen
kaavaa ja sitten arvioi matka-ajaksi 12 minuuttia, niin onhan se aika joka ei ainakaan sulkeudu pois. Ja sattuu vielä menemään sen pessimismin ja komiikan väliin.

Martti
 
Tämä 20 minuuttia on pessimismiä ja se 5 minuuttia on komiikan hienoa tyylilajia, joka piristi minun päivääni.

Tuo 20 minuuttia olisi ennemminkin huonoa huumoria, mutta niin valitettavan lähellä totuutta Helsingin tämän päivän raitioliikenteessä. Vaikka tuo 5 minuuttia onkin optimistinen (muttei suinkaan mahdoton), niin 7 minuuttia taas on nykypäivää ja helppo toteuttaa melkein kaikilla vähänkään moderneilla raitioteillä.

Minkä takia hieman pitempi matka kaupunkiympäristössä, viiden pysäkin välillä ja lopuksi vielä jyrkkää ja pitkää mäkeä ylös, onnistuu noin 7 minuutissa Tukholmassa, muttei onnistuisi Helsingissä? Tässä tapauksessa ratikalle on selvästi tehty hieman väljää aikatauluun, ilmeisesti mahdollisten häiriöiden varalle.
 
Tiivistettynä aika-arviot Kaivokadunpysäkiltä Jätkänsaareen päättärille (Saukonpaasiko se oli?) niin kuin minä ne tämän keskustelun pohjalta näkisin.

  • 5 min on teoriassa mahdollinen aika
  • 7 min on hyvä tavoite (vaativa, käytäntöjä pitää muuttaa)
  • 12 min olisi sangen huono aika. Nykyköytännöistä huonoimpia omaksuen saattaisi olla realistinen
  • 20 min on täysin yliampuva arvio

Oleellista on huomata, että tavoite ja arvio toteutumasta ovat eri asia. Tavoitteeksi 7min on mielestäni hyvä, arvioita jokainen voi sitten optimismin asteensa mukaan sijoitella sen ja vaikka 12min välille.

---------- Viesti lisätty kello 14:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:43 ----------

Mechelininkadulla on nähtävämmin siirretty (onko jo saatu valmiiksi?)

On saatu. Pyörätiet taitavat vielä olla revittynä, mutta ratikkakiskot ja -pysäkit ovat olleet kunnossa jo jonkin aikaa. Tuossa ei siis koskettu siihen Marian sairaalan ja Porkkalankadun risteyksenkohdalla olevaan osuutteen jossa ajetaan autojen seassa, ainoastaan P.rautatiekadun pohjoispuolinen osa laitettiin kuntoon.
 
Tämä 7 minuutin keskustelu ei olekaan mikään pikkuasia. Kun asuntoja aletaan markkinoida Jätkäsaaresta, niin tuleva asukas on todella kiinnostunut asiasta. Jätkäsaari on ainutlaatuinen alue keskustan tuntumassa ja sinne rakennettava määrä on sen verran suuri, että 5 tai 20 minuuttia ei todellakaan ole sama asia.
Kyllä sä jaksat inttää. Mitä sinä oikein haluat, sitovan aikataulun raitiotielle jota ei ole vielä olemassa? Ihan vastaavia heittoja matka-ajoille on jokaikisen muunkin asuinalueen kohdalla.

Jos olen seurannut keskustelua oikein, niin ensimmäisen raitolinjan kulkiessa Jätkäsaareen ei siellä vielä kovin monta taloa ole valmiina. Jokainen ymmärtää mikä meteli syntyy, jos kaupungin virkamies, poliitikko tai kiinteistövälittäjä puhuu 7 minuutista mutta toteuma on 20 minuuttia.
20 minuuttia menee Jätkässä rentoa vauhtia kävellen keskustaan (noin 2km). Ei nyt heittäydytä hassuksi.

Vertailun vuoksi, aikataulun mukainen ajoaika kutoselle Erottajan pysäkiltä Bulevardilla Hakaniemeen on 11 minuuttia, matka suurinpiirtein sama 2km ja pysäkkejä välillä neljä. Tuo on suurinpiirtein niin nihkeä väli kuin ratikalle löytyy, seiskakin on Stockmann - Hakaniemi välillä nopeampi vaikka se kiertää Krunikan kautta.

Sama kutonen ajaa muuten Bulevardin kautta kiertäen päätepysäkiltä siitä Jätkäsaaren vierestä Stockalle aikataulun mukaan 7 minuutissa.

---------- Viesti lisätty kello 15:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:09 ----------

Siltasaarentien ja Hämeentien, Helsinginkadun ja Hämeentien sekä Mäkelänkadun ja Hämeentien risteykset voivat olla hieman ongelmallisempia, mutta Hämeentiellä ainakin Helsinginkadun ja Siltasaarenkadun välillä olevat risteykset eivät pitäisi olla mitenkään ongelmallisia nykyään. Kaiken järjen mukaan ratikoille voisi saada nykyistä paremmat etuudet ongelmitta ja näin ollen ratikoiden kulkua nopeuttaa ilman mitään kiskojen siirtelyä tai muuta vastaavaa. Nyt Viidennen linjan risteyksessä ratikan tullessa risteykseen vihreiden palaessa pokkikadun autoilijoille kääntyvät autoilijat saatetaan päästää menemään ennen ratikkaa. Voi käydä myös niin, että ratikan saapuessa risteykseen vihreän valon palaessa ratikkakiskojen yli kääntyville autoille poikkikadun liikententeen annetaan mennä ennen kuin ratikka päästetään menemään. Tuollaiseen luulisi olevan mahdollisuus saada aikaan muutos varsinkin, kun ratikoilla on tuossa omat kaistansa.
Hämeentien liikennemäärät on kuitenkin aika pieniä, se on toissijainen katuyhteys Sturenkadulle saakka, pääväylä on Rantatie. Kadun ylittäviä jalankulkijoitakin on aika vähän. Eli on kieltämättä vaikea ymmärtää miksei sille voisi saada ihan täysetuuksia.
 
Tämä Jätkäsaaren etäisyys on oikeastaan varsin mielenkiintoinen juttu, jonka voisi jopa odottaa avaavan silmiä täällä Helsingissä. Rohkenen olettaa näin sen vuoksi, että silmät ovat avautuneet jo Kruunuvuorenrannan kanssa. Kaikki (lähes) ovat ymmärtäneet, miten suuri hyöty on suoralla ratikalla keskustaan verrattuna kiertämiseen Herttoniemen kautta – vaikka siellä onkin ”ylivoimainen” metro.

Periaatteessahan Järkäsaaren kanssa voidaan asettaa vastakkain Jätkäsaaresta tuleva henkilöautoilu ja joukkoliikenteen matkustajat. Mutta ei käytännössä. Matka-ajan henkilöautolla Jätkäsaaresta keskustaan voi kokeilla jokainen jo nyt esim. Kaapelitehtaalta. Mikä on matka-aika Kaapelitehtaan joltain ovelta Kaivokadulle katutasoon vaikkapa Rautatieaseman ovien eteen. Reittivaihtoehtojakin on: Stockmann-parkkiin, Forum-parkkiin tai Eliel-parkkiin. Ei taida kukaan tulla omalla autolla 7 minuutissa, kun se aika menee jo kävellessä parkkiluolan ja maanpinnan välillä. Taksilla voi onnistua.

Mutta otetaanpa sitten laskutavaksi raha. Helsingissä ollaan kokemuksen perusteella sitä mieltä, että minuuttia lyhyempi etäisyys keskustasta (Kaivokatu?) on prosentti lisää asuntojen hintaan. Jätkäsaareen aiotaan rakentaa asuinkerrosalaa luokkaa 0,5 miljoonaa krs-m^2. Ruoholahdessa asunnot maksavat luokkaa 4500 €/m^2. Sillä hinnalla Jätkäsaaren asuntojen yhteisarvo on noin 2,4 miljardia euroa. Yksi prosentti siitä on 24 M€.

Kannattaako satsata nykyaikaiseen sujuvaan ratikkaan vai perinteiseen helsinkiläiseen ratikkaan, joka ”ei hidastuta” henkilöautoja? Oletetaanpa, että matka-ajaksi saataisiin varma 5 minuuttia käyttämällä satamaradan kuilua. Tai nyt suunniteltua reittiä varma 7 minuuttia 100 % liikenne-etuuksilla. Tai sitten varma 12 minuuttia tavanomaisella hidasratikalla nykytyyliin.

  • Satamaradan kuilun käytön arvo on 168 M€ verrattuna nykytyyliseen ratikkaan.
  • 100 % liikenne-etuuksien arvo on 120 M€ verrattuna nykytyyliseen ratikkaan.

Kumpi hyvänsä, autoilu on yhtä hidasta, sillä sille on sama kapasiteetti tarjolla ja ottaen huomioon autojen risteily pyrkiessä eri reittejä parkkiin, mitään auto-ratikka-etuuskilpailuasemaa ei edes ole.

Tähän samaan tapaan voidaan ajatella myös metroa. Jos otat liityntäbussin, kävelet Ruoholahden metrolaiturille, odotat, matkustat Rautatientorille ja kiipeät ylös, varma matka-aika on 16 minuuttia. Metroliityntä siis laskisi asuntojen arvoa 96 M€, joten onneksi KSV jyräsi tässä HKL:n menneisyydessä esittämät Jätkäsaaren bussiajatukset. Saattoi ehkä tietääkin, miksi kannatti jyrätä.

Vielä voidaan pohtia LVM:n YHTALI-laskutapaa. Siinähän lasketaan ajan arvoa, suunnilleen 8 €/h. Jätkäsaarelaiset tekevät tilastojen mukaan 13.500 joukkoliikennematkaa arkivuorokautena. Silloin yhden minuutin aika-arvo on 0,56 M€/vuosi. Diskontattuna 5 %:lla 30 vuodelta yhden minuutin arvo on 9 M€. Näin laskien:
  • Satamaradan kuilun käytön arvo on 63 M€ verrattuna nykytyyliseen ratikkaan.
  • 100 % liikenne-etuuksien arvo on 45 M€ verrattuna nykytyyliseen ratikkaan.
  • Metroliitynnän vahinko on (-)36 M€ verrattuna nykytyyliseen ratikkaan.
Kun tiedetään, ettei liikenne-etuuksien tekeminen ratikalle maksa yhtään mitään, vaan kyse on oikeastaan pelkästä liikennevalo-ohjelmoinnista, luulisi kaupungin mahtipoliitikoilta löytyvän halua uhrata autoilijoiden kuviteltu asema kaupungin arvon kohottamiseksi. Ratikan etuudet ovat jopa kaupungin kassallekin todennäköisesti kymmenien miljoonien etu, sillä kaupunki omistaa maan ja myy tai vuokraa tontit. Eli ratikan liikenne-eduista eivät hyödy ainoastaan rakennuttajat, vaan jätkäsaarelaisten lisäksi jokainen helsinkiläinen.

Antero
 
Nopein mittaus oli minulla hieman alle 4 minuuttia ja hitain 5 minuuttia 30 sekuntia. Useimmiten ajoaika asettui 4 ja 5 minuutin välille.

Kävin tänään tekemässä muutaman mittauksen itsekin - tarkalleen ottaen kaksi edestakaista reissua Kampin metroaseman ja rautatieaseman pysäkkien välillä. Kello oli puoli kuuden ja kuuden välillä, joten pahin ruuhka-aika oli jo ohi, mutta ihmisiä oli silti vähintään riittävästi liikkeellä.

Jotain systemaattista eroa mittaustavoissa lienee, kun mulla hitain aika oli 3 minuuttia ja 43 sekuntia. Nopein oli 2:47. Molemmat suunnassa rautatieasemalta Kamppiin. Tuohon hitaimpaan sisältyi jopa jonottelua pysäkille bussin perässä Kampissa. Jos nämä erot eivät mistään muusta kerro, niin ainakin siitä, että Helsingin raitioliikenne nykyisellään on varsin vaikeasti ennustettavissa.
 
Tiivistettynä aika-arviot Kaivokadunpysäkiltä Jätkänsaareen päättärille (Saukonpaasiko se oli?) niin kuin minä ne tämän keskustelun pohjalta näkisin.

  • 5 min on teoriassa mahdollinen aika
    ---

Pienenä täsmennyksenä: matka nimen omaan rautatieasemalta matkustajaterminaaliin (käsittääkseni päättäri ensi vaiheessa) on 2,4 km eikä 2 km, joten 5 min ei onnistu suunnitellun tiheällä pysäkkivälillä, vaatisi keskinopeuden 29 km/h (väitin aluksi, että näin olisi, koska arvelin etäisyyden olevan tuo 2 km tai vähemmän). Esimerkiksi kolmella välipysäkillä olisi periaatteessa mahdollinen. Kuusi minuuttia olisi kait se teoreettinen maksimi, tarkoittaisi linjanopeutena 24 km/h.
 
Kyllä sä jaksat inttää. Mitä sinä oikein haluat, sitovan aikataulun raitiotielle jota ei ole vielä olemassa? Ihan vastaavia heittoja matka-ajoille on jokaikisen muunkin asuinalueen kohdalla.

Halusin sanoa että 3 minuutissa ei ajeta Kampin keskuksesta Saukonpaateen. Puhutte valoetuuksista, mutta tiedätte että linjat 4,7 ja 10 risteävät. Tällöin ei voida Simonkadun suuntaa antaa enempää suosituimmuusaikaa. Liikennevaloja Kaivokadun ja Kampin keskuksen välillä on ainakin neljät.

Anteeksi vaan inttäminen , mutta pelkästään näilläkin perusteilla 7 minuutissa ei mennä Jätkäsaareen. Yhtä hyvin minä voin kysyä, mikä ihmeen pakkomielle teillä on pitää kiinni ajoajasta, jonka itsekin tiedätte mahdottomaksi ?

Martti
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Koska eivät ole mahdottomia? Kuvainnollista hiomista löytyy reippaasti, ilman kunnianhimoa sitä hiomakonetta ei jaksaisi edes nostaa hyllyltä.

Esimerkkinä Mannerheimintien, Simonkadun ja Kaivokadun risteys on haastava, muttei täysin mahdoton. Ongelmaksi jää Kaivokadulta Mannerheimintielle ajavat linjat 6 ja 3B, jotka pysäyttävät Simonkadulta tulevat vuoronsa ajaksi. Haittaa tässä yhteydessä autoliikennettä ja Ruoholahden ratikan suuntaa Kaivokadulle.

Itse ehdottaisin Keskuskadun raiteita Stockmannin ohitse näille linjoille, kenties vielä niin että Kaivokadun pysäkki jaettaisiin näin kahteen osaan. Verkoston ruuhkaisin pysäkki ja 3T/3B-sekaannus korjaantuisi samalla. Näin normaaliliikenteessä Mannerheimintien, Simonkadun ja Kaivokadun risteyksessä kuljettaisiin vain suoraan helpottaen luotettavia liikennevalokiertoja.
 
Halusin sanoa että 3 minuutissa ei ajeta Kampin keskuksesta Saukonpaateen. Puhutte valoetuuksista, mutta tiedätte että linjat 4,7 ja 10 risteävät. Tällöin ei voida Simonkadun suuntaa antaa enempää suosituimmuusaikaa. Liikennevaloja Kaivokadun ja Kampin keskuksen välillä on ainakin neljät.

Anteeksi vaan inttäminen , mutta pelkästään näilläkin perusteilla 7 minuutissa ei mennä Jätkäsaareen. Yhtä hyvin minä voin kysyä, mikä ihmeen pakkomielle teillä on pitää kiinni ajoajasta, jonka itsekin tiedätte mahdottomaksi ?
Viimeksi kun tästä intettiin jokusen kymmentä viestiä, niin minä taisin todeta että 7 minuuttia on periaatteessa mahdollista, mutta aikataulussa varmaan jotain 9 minuuttia Jätkäsaareen ilman muita järjestelyjä. Voidaan sitä tietenkin saivarrella että mihin ihan tarkalleen, mutta minusta nuo pari minuuttia on sinänsä yhdentekevä asia.

Olennaisempaa on tuo Matkalaisen viestissä mainittu ajoajan vaihtelu, ja yksi tapa hoitaa sitä on tehdä tarpeeksi löysä aikataulu. Ongelma Kaivokadun pysäkillä ei ole niinkään absoluuttinen ajoaika sinne ja sieltä, vaan se että vuoroväli heittelee noiden epätäsmällisyyksien vuoksi, mikä tuottaa matkustajille odotusta. Epätäsmällisyys on se ongelma, ja hitaus on oire ja osittain seurausta pakkautumisesta. Voi tietenkin maksimoida ajonopeuden eli viitatata kintaalla aikatauluille mutta tämä on huonoa palvelua, niitä harvoja kertoja kun olen ihan oikeasti vaan nauranut pysäkillä oli kun odotin 65A Kampissa, seuraava tuli näytön mukaan 22 ja sitä seuraava 24 minuutin päästä. Kesäkelillä kuudelta illalla.

Hylkeen tavoin minustakin Keskuskatu on mielenkiintoinen vaihtoehto, melkoiset mutkat vaan. Minulla olisi sellainen halvahko ja radikaali ehdotus että korotetaan suojatiet kunnolla Mannerheimintien ja Kaivokadun risteyksessä ja poistetaan valot kokonaan..
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Halusin sanoa että 3 minuutissa ei ajeta Kampin keskuksesta Saukonpaateen. Puhutte valoetuuksista, mutta tiedätte että linjat 4,7 ja 10 risteävät. Tällöin ei voida Simonkadun suuntaa antaa enempää suosituimmuusaikaa. Liikennevaloja Kaivokadun ja Kampin keskuksen välillä on ainakin neljät.

Anteeksi vaan inttäminen , mutta pelkästään näilläkin perusteilla 7 minuutissa ei mennä Jätkäsaareen. Yhtä hyvin minä voin kysyä, mikä ihmeen pakkomielle teillä on pitää kiinni ajoajasta, jonka itsekin tiedätte mahdottomaksi ?

Vilkaisin viimeisen vuoden aikana HKL/HSL:llä tekemiäni muistiinpanoja/laskelmia ja minimiajoaika (raitiovaunulla) Rautatieaseman pysäkiltä tulevalle Malminrinteen pysäkille on n. 2,5 min (lähdöstä saapumiseen), jos oletetaan että pysäkkien välillä käytettävä ajonopeus on maksimissaan n. 30 km/h, Rautatieaseman pysäkillä on Varova-valot (tai vastaava toiminnallisuus), Kaivokatu-Mannerheimintie-Simonkatu risteyksessä olevat vaihteet ovat syväuraisia ja vastavaihteet lukkiutuvia turvavaihteita ja keskellä tätä risteystä olevissa 90 asteen raideristeyksissä on nopeusrajoitus 10 km/h, Simonkadun pysäkillä seistään 24 s ja Annankadun kaarteet ajetaan kaarresäteiden sallimaa nopeutta 20 km/h. Kuljettarahastuksen oletetaan luonnollisesti poistuneen.

Lisäksi muut tällä välillä olevat liikennevalot (Kaivokadun suojatie, Postikadun risteys, Simonkadun suojatie, Yrjönkadun risteys) on luonnollisesti ohjelmoitava niin, että välin Rautatieasema-Simonkatu ajaminen onnistuu pysähtymättä.

Oleellista tässä on (sikäli kun olen itse asian ymmärtänyt) se, että Mannerheimintien risteys määrää tahdin ja vaunua ei päästetä (tarpeettomasti) liikkeelle Rautatieaseman pysäkiltä, ennen kuin reitti on selvä yli Mannerheimintien. Koska Kaivokadulta tulevien vihreän valon vaihtumisaika on tiedossa, tarvitsee Rautatieaseman pysäkillä seisovan vaunun kuljettajalle antaa tieto:"Kun suljet ovet nyt ja lähdet liikkeelle, pääset Mannerheimintien yli. Vaihteet ovat jo valmiiksi oikeissa asennoissa ja lukittuina."

Tämä vaatii eräänlaista "takaperin ajattelua", eli ensin on asetettava tavoite, että vaunu on paikassa x tietyllä ajan hetkellä y, ja sen jälkeen käytävä läpi ne reunaehdot, mitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan. Nykyiseen olemassa olevaan todellisuuteen ei kannata liiaksi takertua, koska se ei kerro suoraan ilmiöiden perussyitä, vaan kertoo lähinnä siitä mitä vallitsevissa olosuhteissa tapahtuu...
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Oleellista tässä on (sikäli kun olen itse asian ymmärtänyt) se, että Mannerheimintien risteys määrää tahdin ja vaunua ei päästetä (tarpeettomasti) liikkeelle Rautatieaseman pysäkiltä, ennen kuin reitti on selvä yli Mannerheimintien. Koska Kaivokadulta tulevien vihreän valon vaihtumisaika on tiedossa, tarvitsee Rautatieaseman pysäkillä seisovan vaunun kuljettajalle antaa tieto:"Kun suljet ovet nyt ja lähdet liikkeelle, pääset Mannerheimintien yli. Vaihteet ovat jo valmiiksi oikeissa asennoissa ja lukittuina."
Muuten hyvä, mutta mitäs sitten kun pysäkillä on yhtaikaa kutonen ja ysi, eli toinen jatkaa Simonkadulle ja toinen kääntyy Mannerheimintielle?

Paras ratkaisu olisi tietenkin kävelykeskusta. Aloittaa voisi vaikka sulkemalla Mannerheimintien välillä Aleksi - Postikatu, yliajo Simon/Kaivokadun risteyksessä. Ei ne autoilijat siihen kuole jos vaikkapa Erottajalta pitää ajaa pohjoiseen esimerkiksi Fredan tai Fabianinkadun kautta. Sen sijaan kaupunkilaiset luultavasti osaisivat arvostaa Mannerheimintietä joka on ihan kunnollinen puistobulevardi.
 
Muuten hyvä, mutta mitäs sitten kun pysäkillä on yhtaikaa kutonen ja ysi, eli toinen jatkaa Simonkadulle ja toinen kääntyy Mannerheimintielle?

Entä jos rakennettaisiin raiteet Vilhonkadun kautta Keskuskadulle ja Svenska Teaternin luota manskulle. Tuolloin ei Kaivokadun ja manskun risteyksessä tarvitsisi yhdenkään spåran kääntyä.
 
Takaisin
Ylös