Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Tarkoitin sitä että onko niiden valojen pakko oll yhtenevät risteyksen läpi, eli voidaanko jalankulkijoille näyttää punaista kiskojen ja vihreää ajoradan yli? Eli ei tämmöistä minusta missään tuossa lue, tätä ilmeisesti tarkoittaa porrastus.

Tätä en ymmärtänyt ensin oikein. Ei tosiaan ole pakkoa näyttää samaa eikä aina näytetäkään. Pääsääntöisesti jalankulkua kuitenkin suositaan suunnittelemalla ylitykset yhtenäisiksi. Tähän liittyy myös turvallisuusnäkökohta eli keskenään samanlaisten peräkkäisten jalankulkuopastimien (valojen) kesken on olemassa sekaannuksen vaara. Sen takia kiskosuojateillä on varova-kokeilussa normaalista poikkeava opastin. Samasta syystä valojen jättäminen kokonaan pois kiellettiin. Oletuksena oli, että jalankulkija katsoo sitten seuraavaa opastinta.

Rajoittavana suunnitteluperiaatteena jalankulkijoiden ylityksissä on ns. takuuvihreä eli valon vaihtuessa vihreäksi kadun yhdessä reunassa yhtenäistä vihreää riittää liikennevaloihin määritellyn normaalin kävelynopeuden puitteissa koko kadun yli. Tämä sitoo pitkässä ylityksessä valoja pitkään. Juuri tässä on myös suurin turvallisuusongelma, jos kerran vihreiksi muuttuneita jalankulkijoiden valoja alettaisiin lähestyvän vaunun takia äkisti vaihtaa punaisiksi. Takuuvihreän toiminnan näkee hyvin vaikkapa Ylioppilastalon suojatiellä, jossa ensimmäiseksi punaiseksi vaihtuu raitiotien ylitys. Varovan avulla olisi tarkoitus voida joustaa takuuvihreästä vähemmän vilkkailla suojateillä. Sen takia punainen näkyy ja kuuluu korostetusti.

Yhtenäisestä ohjauksesta pidetään erityisesti kiinni vilkkailla suojateillä, vaikka syntyisi hölmöjä tilanteita. Esimerkkinä toimii Kaivokadun ratikkapysäkin länsipää. Asema-aukion puoleisen ajoradan ylitys on jalankulkijoille usein punaisena, vaikka autot on pysäytetty edellisen suojatien kohdalle. Syynä ratikoiden etuus, joka estää kiskosuojatien ylityksen sallimisen ja siten sitoo koko ylityksen punaiseksi. Tähän tosin liittyy olennaisesti se, että länsipäätä ohjataan Kaivokadun ja Mannerheimintien risteykselle alisteisena ja itäpäätä taas itään päin sidottuna.

Elmon mainitsemasta eri aikaan vaihtumisesta vielä sen verran, että yleensä näissä paikoissa ei tarvitse pysähtyä keskelle, jos kävelee valo-ohjelmoinnissa käytettävää vakiovauhtia eli aika hitaasti. Esimerkkipaikkan tällä kertaa Postikadun ylittävä suojatie Kaivokadun risteyksessä Sokoksen puolelta lähdettäessä.

Porrastus tarkoittaisi tosiaan Elmon arvelemaa siksakkia. Näissä on ongelmia tilankäytön, ulkonäön ja jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulun haittaamisen kannalta. Joihinkin paikkoihin siksak sopisi silti hyvin ja yhtä on tarkoitus kasilinjalle ehdottaakin.
 
Elmon mainitsemasta eri aikaan vaihtumisesta vielä sen verran, että yleensä näissä paikoissa ei tarvitse pysähtyä keskelle, jos kävelee valo-ohjelmoinnissa käytettävää vakiovauhtia eli aika hitaasti.

Joo, näinhän se juuri Teollisuuskadullakin toimii, eli myöhempi vihreä syttyy siihen mennessä kun aikaisemman vihreän osuus on kävelty. Ja se pidempi vihreä pysyy päällä vain niin kauan, että aikaisemmin loppuneen vihreän kanssa vielä ehtii sen pidemmänkin yli.

Hämäännystä saattaa tosin aiheuttaa se, että toiselta puolelta katua lähtevät ihmiset jo ylittämään katua, jolloin melkein vaistomaisesti tulee halu lähteä itsekin, vaikka itselle palaakin vielä punainen. Ja ehkä juuri siksi yleisesti pyritään yhtäaikaiseen vaihtumiseen.
 
Tämä liikennevaloasia, kuten niin moni muukin, tuntuu kaatuvan siihen, että muuttujia eli hyötyjiä ja kärsijöitä on monia. Siksi pyritään kompromissiin, ja ainakin toistaiseksi raitiovaunut ovat näissä kompromisseissa vetäneet, jos eivät lyhyimmän, niin ainakin kovin lyhyen korren.

Eli siksak-suojatie, joka ratkaisi vaikkapa Dunckerinkadun ongelman, helpottaisi ratikoita mutta sitä ei voi tehdä kaupunkikuvan vuoksi eikä siksi, että jalankulkijat joutuvat mutkittelemaan. Koska teknistä estettä ei ole, ei edes lakiteknistä, niin on puhtaasti arvovalinta, että ratikka saa kärsiä.

Yhtenäinen vihreä ylitys on sekin ihan kiva juttu jalankulkijoille, muttei mitenkään pakollinen. Koska teknistä estettä ei ole, ei edes lakiteknistä, niin on puhtaasti arvovalinta, että ratikka saa kärsiä.

Minulle on vieläkin epäselvää, miksei meillä voida sallia vastaavantyyppistä valo-ohjausta kuin Saksassa, Sveitsissä tai Ruotsissa. Eli ei kankeaa varovaa, vaan rv-kaistoilla vain vilkkuva varoitusvalo vaunun lähestyessä (miksei äänikin). Autokaistoilla tavanomainen valo-ohjaus. Tiedän kyllä, että nykyisin se estetään lailla/asetuksella/määräyksellä. Mutta miksi sitä ei voi muuttaa noudattamaan eurooppalaista käytäntöä, eli mikä on ministeriön peruste sille, että se vastustaa tätä?

Sanoisin, että tämä on niistä laki/asetustason muutoksista ehkä se kiireellisin.

Muita ajatuksia lakien/asetusten muuttamiseksi:

Nyt säädetään suurin piirtein, että jalankulkijalle on tarjottava suojatiellä esteetön kulku ajoratojen yli tjsp. Sinne lisäys, että sääntö koskee vain ajoneuvoja, ei raitiovaunuja. Raitiovaunu olisi jalankulkijaan nähden etuoikeutettu, myös suojatiellä. Suojatielläkin jalankulkijan pitäisi väistää raitiovaunua.

Toinen lisäys voisi olla, ettei ratikkakaistan yli tarvitsisi tehdä suojatietä lainkaan, vaan tasoristeysylityspaikkoja ilman valkoisia viivoja ja liikennemerkkejä. Myös silloin, kun ratikka kulkee kadun keskellä. Eli suojatie katkeaa ratikan kohdalla. Ei suojatietäm = ei väistämisvelvollisuutta ratikalle.

Parkkeeraukseen voisi puuttua seuraavasti: kaikissa kohdissa, missä sallitaan pysäköinti ratikkaradan/kaistan viereen, maalataan katuun parkkiruudut. Ei tarvitse olla autokohtaisia ruutuja, riittää, että p-alueen leveys osoitetaan viivalla. Sitten säädetään, että joka väärinpysäköinnillä estää tai haittaa raitiovaunun kulkua maksakoon pysäköintivirhemaksun kolminkertaisena. Ja annetaan kaikille H055:n miehille pysäköinninvalvojan koulutus, eli he antavat sitten sen sakon paikalla käydessään.

Erityisesti pitäisi lisäksi säätää, että jos väärinpysäköity ajoneuvo haittaa raitiovaunun kulkua ja seurauksena on yhteentörmäys raitiovaunun ja väärinpysäköidyn ajoneuvon välillä, ajoneuvo on korvausvelvollinen ja syyllinen, ei ratikka.

Tällainen pysäköintivirhemaksu pitäisi voida määrätä myös esim. kuormaavalle tai purkavalle jakeluliikenteelle tai vastaavalle, eli ajoneuvolle jota sinänsä ei ole pysäköity mutta joka muutoin kuin liikenneolosuhteiden vuoksi seisoo pysäytettynä siten että se haittaa/estää rv:n kulkua.

Samoin voisi säätää, että jos ajoneuvo poikkeaa omalta kaistaltaan siten, että ajoneuvo tai osa sitä on raitiovaunukaistan puolella ja sattuu yhteentörmäys, on ajoneuvo aina korvausvelvollinen ja syyllinen, myös vaikka se seisoisi paikallaan. Tämä auttaisi esim. Manskun liian kapeilla ratikkakaistoilla.

Kärjistettynä tuo tietysti tarkoittaa sitä, että risteyksen keskelle ratikkakaistalle ryhmittyneen autoilijan saisi laillisesti vaikka tappaa ajamalla ratikalla päälle. Eli jonkunlainen selvennys sinne tarvitaan, ettei sentään sellaista sallita.
 
Ratikkapysäkit ovat jo nyt pääasiassa sivussa pyöräreiteistä. Ei ole suuri tappio vaikeuttaa jo valmiiksi vaikeaa ja epäkäytännöllistä pyöräilyä kapeiden saarekkeiden ja jyrkkien kynnysten ylitse.

Jos pyöräilyä halutaan helpottaa, tulee tarjota hyvin opastetut suojatieylitykset pyöräilijöille, joissa on tilaa kaartua loivasti, joissa ei ole minkäänlaisia kynnyksiä ja on riittävästi tilaa pyöräillä kaikkiin suuntiin. Pyörällä tehdään pidempiä matkoja, joissa pieni matkan pidentyminen on mahdollista korvata selkeydellä ja nopeammalla kululla. Pyörällä ei myöskään tehdä joukkoliikennematkoja ainakaan hitaan joukkoliikenteen keskusta-alueella, tietysti tilanne on toinen kauempana missä matkat ovat pidempiä ja joukkoliikenne pyöräilijää nopeampaa.

Ratikkapysäkki tulee suunnitella vain liikuntarajoitteisen ja hitaasti kulkevan jalankulkijan ehdoilla. Hyväkuntoiset jalankulkijat tulevat siinä sivussa.
 
Kärjistettynä tuo tietysti tarkoittaa sitä, että risteyksen keskelle ratikkakaistalle ryhmittyneen autoilijan saisi laillisesti vaikka tappaa ajamalla ratikalla päälle.

Ei Suomen lainsäädäntö edes ehdottamallasi muutoksella tappamista sallisi. Tieliikennelain "yleinen varovaisuusperiaate" pätee joka tapauksessa. Tahallaan tai varomattomuudella liikenneonnettomuuden aiheuttaminen ei siis missään tapauksessa tulisi sallituksi. Raitiovaunun pitäisi käytännössä noudattaa täsmälleen yhtä suurta varovaisuutta kuin nytkin. Vaikea sanoa, vaikuttaisiko tuo lopulta autoilijoidenkaan todelliseen käyttäytymiseen. Ehkä pitkällä aikavälillä, kun lainsäädännössä olisi konsistentisti määrätty raitiovaunun junamaisesta asemasta. Ei siis yksityiskohtana, vaan osana kokonaisuutta.
 
Muita ajatuksia lakien/asetusten muuttamiseksi:

Nyt säädetään suurin piirtein, että jalankulkijalle on tarjottava suojatiellä esteetön kulku ajoratojen yli tjsp. Sinne lisäys, että sääntö koskee vain ajoneuvoja, ei raitiovaunuja. Raitiovaunu olisi jalankulkijaan nähden etuoikeutettu, myös suojatiellä. Suojatielläkin jalankulkijan pitäisi väistää raitiovaunua.
Niin kuin he käytännössä tekevät. Jalankulkijat eivät astu ratikan eteen suojatielle vaikka se olisi kuinka de jure oikeus.

Toinen lisäys voisi olla, ettei ratikkakaistan yli tarvitsisi tehdä suojatietä lainkaan, vaan tasoristeysylityspaikkoja ilman valkoisia viivoja ja liikennemerkkejä. Myös silloin, kun ratikka kulkee kadun keskellä. Eli suojatie katkeaa ratikan kohdalla. Ei suojatietäm = ei väistämisvelvollisuutta ratikalle.
Ja jalankulkijat kävelee jo nyt kiskojen yli niin kuin näin olisi.

Eli kumpikaan noista muutoksista ei olisi mitään muuta kuin vallitsevan ja hyväksi havaitun käytännön muuttamista laiksi. Ainoa käytännön vaikutus noista lainkohdista että ratikka seisoo jalankulkijavaloissa.

Parkkeeraukseen voisi puuttua seuraavasti: kaikissa kohdissa, missä sallitaan pysäköinti ratikkaradan/kaistan viereen, maalataan katuun parkkiruudut. Ei tarvitse olla autokohtaisia ruutuja, riittää, että p-alueen leveys osoitetaan viivalla. Sitten säädetään, että joka väärinpysäköinnillä estää tai haittaa raitiovaunun kulkua maksakoon pysäköintivirhemaksun kolminkertaisena. Ja annetaan kaikille H055:n miehille pysäköinninvalvojan koulutus, eli he antavat sitten sen sakon paikalla käydessään.
Mieluummin niin päin että
a) ei sallita pysäköintiä kiskojen viereen, tai
b) jos sallitaan niin sitten korokkeella kuten Liisankadulle on tarkoitus tehdä.

Niitä paikkoja kiskojen vierellä on jotain 200 - 700 riippuen vähän mitkä kaikki laskee mukaan koko kaupungissa, eli ei tässä nyt puhuta mistään massiivista pysäköinnöin rajoituksista.
 
Tieliikennelain "yleinen varovaisuusperiaate" pätee joka tapauksessa. Tahallaan tai varomattomuudella liikenneonnettomuuden aiheuttaminen ei siis missään tapauksessa tulisi sallituksi. Raitiovaunun pitäisi käytännössä noudattaa täsmälleen yhtä suurta varovaisuutta kuin nytkin.

Tämä on juuri keskeinen osa sitä ongelmaa. Eli nyt tuomioistuin tulkitsee ymmärtääkseni niin, että omalla kaistallaan Manskulla kulkenut ratikka, joka on viistänyt bussista vaikka sivupeilin irti, on korvausvelvollinen vaikka bussi seisoisikin osittain rv-kaistan päällä. Ja tämä perustuu siihen varovaisuusperiaatteeseen. Se sitten johtaa siihen, että ratikan on pakko ajaa "liian" varovaisesti.

Tästä pitäisi jollain konstilla saada tulkinta muutettua niin, että jos joku ratikan tielle itsensä änkee, niin ratikka ei ole korvausvelvollinen. Voisikohan sen varovaisuusperiaatteen kirjata lakiin erikseen ratikan osalta niin, että se koskee vain sellaisia tilanteita, joissa toisen ihmisen henki tai terveys ovat uhattuina? Silloin puhdas peltivaurio ei kuuluisi tähän. Vaikka tulkinnanvaraa jää edelleen paljon.

Mitähän mahdetaan säätää junien tasoristeyksistä? Jos on valvomaton tasoristeys ja autoni menee siinä ruttuun, kun juna ajaa päältä, niin ei se juna ole korvausvelvollinen. Saisikohan niistä lainkohdista jotain sovellusapua ratikkaliikenteeseenkin?

Mieluummin niin päin että
a) ei sallita pysäköintiä kiskojen viereen, tai
b) jos sallitaan niin sitten korokkeella kuten Liisankadulle on tarkoitus tehdä.

Niitä paikkoja kiskojen vierellä on jotain 200 - 700 riippuen vähän mitkä kaikki laskee mukaan koko kaupungissa, eli ei tässä nyt puhuta mistään massiivista pysäköinnöin rajoituksista.

Tietysti ihannetilanteessa mieluimmin (a), mutta ei tuo ole kovin realistista kuitenkaan. Valitettavasti.

Sen sijaan pala palalta voisi yrittää tehdä asialle jotain. Liisankadulla on tarkoitus sulkea Snellun ja Unionin välinen pätkä kokonaan autoilta Laajasalon ratikan yhteydessä. Mun mielestä on turhaa tuhlata energiaa niihin parkkikorotuksiin tässä välillä, sen pätkän voisi sulkea autoilta jo nyt ja poistaa ne p-paikat, jos se kuitenkin on edessä parin vuoden päästä.

Periaatteena tuo (b) voisi olla hyvä. Esim. Snellu, Tehtaankatu ja Freda tulee mieleen ensimmäisinä. Vaan mitenkäs ne kaupunkikuvalliset syyt? Mahtaako mennä läpi?

Tehtaankadulla minua houkuttelisi se, että siirretään kiskot kadun pohjoisreunaan ja sallitaan pysäköinti vain eteläreunalla. Venäjän suurlähetystön pitkän pysäköintikiellon vuoksi tuo ei veisi kovin paljon parkkipaikkoja.

Zürichissä näkyi ylipäätään olevan kadunvarsipysäköintiä todella vähän. En tiedä, missä ne autojaan pitävät, mutta eivät ainakaan ratikoiden tiellä. Ratikkakaduilla kadunvarteen saattoi pysäköidä käytännössä vain sellaisilla kaduilla, joissa ratikkakaistan ja parkin välissä oli autokaista. Eli ratikan kulkua ei leväperäisinkään pysäköinti pääse tuolla häiritsemään. Olisihan tuo periaate mahdollinen meilläkin, mutta ainakin toistaiseksi kompromissi on tässäkin ollut se, että ratikka häviää pelin.
 
Kaupunkikulttuurin vaikutustako?
Lyhyehkö kokemus Wienista opetti, että Tehtaankatu -tyyppisilläkin kaduilla vaunut ajoivat "urku auki". Eivät tulleet autoilijat eivätkä jalankulkijat töpeksimään raitiojunan eteen. Spåra on "kunkku" -mentaliteettia kai.
Ei tarvita joka risteyksessä liikennevaloja.
Ja toisaalta autoilijat kunnioittavat jalankulkijoita suojateillä.
Helsingissä mahdollista ehkä 2100 -luvulla.:cry:
 
No jos joku olisi pari vuotta sitten että bussikaistat muuttuu ympärivuorokautisiksi niin olisiko se ollut realistista? En minä nyt usko että autoilijoistakaan on kivaa että ratikka repii peilin mennessään tai että soitellaan perään että tuletko siirtämään autot.

Se koko kolmosen etälälenkki ml. Bulevardi on erittän vaikea koska siellä niitä paikkoja on paljon, silloin kun noi joskus laskin niin suurin osa oli nimenomaan siellä pätkällä. Esimerkiksi Laivalahdenkadulle vaatii ihan taitota parkkeerata paku niin ettei se ole ratikan tiellä. Noiden kaikkien poistaminen vaatisi luultavasti kiskojen siirtoja malliin toiselle puolelle Tehtaankatua, mutta helpommista voi aloittaa, esimerkiksi Liisankatu ja Snellmanninkatu.
 
Mitähän mahdetaan säätää junien tasoristeyksistä? Jos on valvomaton tasoristeys ja autoni menee siinä ruttuun, kun juna ajaa päältä, niin ei se juna ole korvausvelvollinen.

Ei ole korvausvelvollinen ei, koska junalla harvoin on mahdollisuutta pysäyttää ajoissa. Jos raitiovaununkuljettaja näkee, että edessä on mersun peili raitiovaunukaistalla, eikä edes yritä pysäyttää, on selvää, että raitiovaununkuljettaja on korvausvelvollinen. Näin mielestäni pitääkin olla. Mutta raitiovaununkuljettajalle pitää toki antaa mahdollisuus olettaa ja ajaa sen mukaisesti, ettei sinne raitiovaunukaistalle yhtäkkiä hyppää eteen niitä mersun peilejä. Näin pitäisi mielestäni olla jo nykyisenkin lainsäädännön puitteissa. Raitiovaunun tulisi siis olla kuin juna: saat ajaa kilpien mukaisesti, mutta silmä tarkkana jarruttamaan, mikäli jotain yllättävää tapahtuu tai väylällä on jotain poikkeavaa. Eihän junankuljettajakaan saa ajaa autoasi romuksi, jos menet vaikka pysäköimään sen Helsingin rautatieaseman läntisimmälle raiteelle lähtevän junan eteen. Autollahan ei saa ajaa vain liikennemerkkien mukaisesti, vaan ajamista pitää koko ajan suhteuttaa ympäröivään liikenneympäristöön, eikä oletuksia vapaasta väylästä saa tehdä.
 
Jos raitiovaununkuljettaja näkee, että edessä on mersun peili raitiovaunukaistalla, eikä edes yritä pysäyttää, on selvää, että raitiovaununkuljettaja on korvausvelvollinen. Näin mielestäni pitääkin olla. Mutta raitiovaununkuljettajalle pitää toki antaa mahdollisuus olettaa ja ajaa sen mukaisesti, ettei sinne raitiovaunukaistalle yhtäkkiä hyppää eteen niitä mersun peilejä.

Nykyisessä liikenneympäristössä tämä vaan on käytännössä mahdotonta. Paras ratkaisu tähän olisi kyllä lakimuutoksen sijaan se, että tehtäisiin kunnolliset ratikkakaistat, joiden leveys riittää tilanteessa kuin tilanteessa. Eli vaikka rekka seisoo renkaat kiinni korotuksen reunassa, rvk tietää silti, että siitä mahtuu hidastamatta ohi. Näinhän sen pitäisi olla.

Raitiovaunun tulisi siis olla kuin juna: saat ajaa kilpien mukaisesti, mutta silmä tarkkana jarruttamaan, mikäli jotain yllättävää tapahtuu tai väylällä on jotain poikkeavaa. Autollahan ei saa ajaa vain liikennemerkkien mukaisesti, vaan ajamista pitää koko ajan suhteuttaa ympäröivään liikenneympäristöön, eikä oletuksia vapaasta väylästä saa tehdä.

Eli ratikan ja ajoneuvon ero olisi se, että kun ajoneuvon pitää aina suhteuttaa nopeutensa liikenneympäristöön ajamatta kuitenkaan kovempaa kuin rajoitus edellyttää, niin ratikka saisi aina ajaa rajoituksen mukaan? Tämä kuulostaa minusta oikeansuuntaiselta.

Pidän kuitenkin edelleen tätä peiliasiaa ongelmana. Tottakai on niin, ettei tahallaan ruveta toisia kolhimaan. Mutta jos kolhu kuitenkin sattuu, ei saa olla niin, että ratikka, jonka tielle on tultu, joutuu korvaamaan. Tässä on minusta tällä hetkellä vähän se logiikka, että kun telkeät taloosi tulleen varkaan vaatekomeroon, syyllistyt vapaudenriistoon. :)

Lyhyehkö kokemus Wienista opetti, että Tehtaankatu -tyyppisilläkin kaduilla vaunut ajoivat "urku auki". Eivät tulleet autoilijat eivätkä jalankulkijat töpeksimään raitiojunan eteen. Spåra on "kunkku" -mentaliteettia kai.

Tässä juuri on se ongelman ydin. Suomessakin spåra on kunkku, mutta vaan paperilla. Kun pitäisi olla kunkku myös autoilijan ja jalankulkijan silmissä. Ja ennenkaikkea tuomioistuimen silmissä. Kun ilmeisesti meillä on päässyt syntymään sellainen oikeuskäytäntö, jossa tämä ratikan etuoikeus onkin vaan sanahelinää, jolla ei sitten käytännön elämässä ja onnettomuuden sattuessa olekaan mitään merkitystä. Ehkä ne tuomarit on sitten maalaisia?
 
Eli ratikan ja ajoneuvon ero olisi se, että kun ajoneuvon pitää aina suhteuttaa nopeutensa liikenneympäristöön ajamatta kuitenkaan kovempaa kuin rajoitus edellyttää, niin ratikka saisi aina ajaa rajoituksen mukaan? Tämä kuulostaa minusta oikeansuuntaiselta.

Tästä toki seuraa se riski, että katusuunnittelijat joutuvat korvausvelvollisiksi onnettomuuksista, koska samalla tuosta johtuisi velvollisuus suunnitella ympäristö sellaiseksi, että ratikalla on vapaa kulku ja muilla riittävä mahdollisuus varoa sitä.
 
Ja ennenkaikkea tuomioistuimen silmissä. Kun ilmeisesti meillä on päässyt syntymään sellainen oikeuskäytäntö, jossa tämä ratikan etuoikeus onkin vaan sanahelinää, jolla ei sitten käytännön elämässä ja onnettomuuden sattuessa olekaan mitään merkitystä. Ehkä ne tuomarit on sitten maalaisia?

Eivät ne tuomarit välttämättä maalaisia kaikki ole, mutta heiltä puuttuu täysin kokemus ja tuntuma käytännön joukkoliikenteeseen ja siellä esiintyviin ongelmiin. Omalla autollaanhan he työ- ja muut matkansa tekevät.
 
Jos pyöräilyä halutaan helpottaa, tulee tarjota hyvin opastetut suojatieylitykset pyöräilijöille, joissa on tilaa kaartua loivasti, joissa ei ole minkäänlaisia kynnyksiä ja on riittävästi tilaa pyöräillä kaikkiin suuntiin. Pyörällä tehdään pidempiä matkoja, joissa pieni matkan pidentyminen on mahdollista korvata selkeydellä ja nopeammalla kululla.

Ei vaan ensisijaisetsi pyörien pitää kulkea ajoradalla muiden ajoneuvojen seassa. Rauhallisilla kaduilla ilman omaa infraa, vilkkaammilla omilla pyöräkaistoillaan. Pääkaduille voidaan tehdä myös korotettuja yksisuuntaisia pyöräteitä, jotka laskeutuvat risteyksiin ajoradalle.

Nykytyylisiä 2-suuntaisia pyöräteitä pitäisi käyttää vain paikoissa, joissa autoja ei liiku (ratojen varret, puistot). 2-suuntaisten pyöräteiden ja ajoratojen kohtaamiset ovat aina ongelmallisia. Tässä taannoinen havainnollistukseni noista ongelmista

Tämä on myös se suunta, johon pyöräreittien liikennesuunnittelu on menossa, esimerkkiä voi katsoa vaikka Mechelininkadun suunnitelmista.
 
Eli ei kankeaa varovaa, vaan rv-kaistoilla vain vilkkuva varoitusvalo vaunun lähestyessä (miksei äänikin.

Miten tämä eroaa varovasta? Varovan valo ei vilku, mutta muuten?

Nyt säädetään suurin piirtein, että jalankulkijalle on tarjottava suojatiellä esteetön kulku ajoratojen yli tjsp. Sinne lisäys, että sääntö koskee vain ajoneuvoja, ei raitiovaunuja. Raitiovaunu olisi jalankulkijaan nähden etuoikeutettu, myös suojatiellä.

Ei kuulosta oikein turvalliselta, jos raitiotie on keskellä katua ilman korokkeita tai yhteiskaistalla. Bostrab edellyttää raitiotien eristetylle radalle aina jalankulkijoiden korokkeet. Niitä ei meillä ole läheskään kaikkialla.

Lähtisin siitä, että väistämisvelvollisuus käännettäisiin vain, kun kyseessä on raitiotie eikä raitivaunukaista. Raitiotien status edellyttää riittävää erottamista muista kadun toiminnoista ja tähän voidaan lisätä vaatimus jalankulkijoiden saarekkeista. Ylityspaikka raitiotien yli merkittäisiin muuksi kuin suojatieksi, jotta suojatiesäännöt olisivat edelleen selkeät. Enää jäisi kysymykseksi mahodllinen siksak-vaatimus, jonka haluaisin välttää.
 
Takaisin
Ylös