Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Sen voisi vielä sanoa, että jotenkin ymmärrän niitä amerikkalaisia pikaratikoita amerikassa. Kun siellä matkat mitataan kymmenissä maileissa, ja meillä kilometreissä, niin onhan se nyt joukkoliikenteellekin ihan eri juttu.
 
Joo. Se mikä minulle käy tosin riippuu etäisyyksistä. Kovin paljon Jokerin takana ei minusta edes ole ilman mittavaa lisärakentamista kiinnostavia ratikkamantuja, sitäpaitsi semmoisessa autolähiössä on tilaa niin ruhtinaallisesti että bussitkin liikkuu ihan hyvin.

Mitäh? :) Jokeriltahan ne hyvät neitseelliiset pikaratikkamannut vasta alkaa. Laaksolahti, Lintuvaara, Hämeenkylä, Konala, Pähkinärinne, Kaivoksela, Ylästö, Tammisto, Backas, Tapaninkylä, Suutarila, Pihlajisto, Pihlajamäki, Jakomäki, Vaarala, Hakunila jne.

Joukkoliikenteen käyttöastekin on tuolla niin huono, että "pikaratikkailmiölle" olisi tuolla kunnolla tilausta.

Kyllä kai noista muutama hyvä käytävä löytyisi kun vielä Jokerin etelä-puoleltakin katettaisiin sopivia alueita. Haasteena on vaan, miten päästä ripeästi kantakaupungista ulos. Tuolle etäisyydelle tarvitaan jo kunnon nopeutta.
 
Viimeksi muokattu:
Mitäh? Jokeriltahan ne hyvät pikaratikkamannut vasta alkaa. Laaksolahti, Lintuvaara, Hämeenkylä, Konala, Pähkinärinne, Kaivoksela, Ylästö, Tammisto, Backas, Tapaninkylä, Suutarila, Pihlajisto, Pihlajamäki, Jakomäki, Vaarala, Hakunila jne.

Kyllä kai noista muutama hyvä käytävä löytyisi kun vielä Jokerin etelä-puoleltakin katettaisiin sopivia alueita. Haasteena on vaan, miten päästä ripeästi kantakaupungista ulos. Tuolle etäisyydelle tarvitaan jo kunnon nopeutta.
Kato niitä asukasmääriä ja tiheyksiä. Ei tuo mahdoton ajatus ole, mutta lähinnä houkuttelevia minusta Pihlajamäki ja Pihlajisto, ja ne on taas aika lähellä. Pihlajiston läpi itseasiassa menee Jokeri, mitään muuta kun siitä Oulunkylään (junavaihto) ja Mäkelänkadun kautta Hakaniemeen. Joku Suutarila taas on jo niin kaukana, että liityntäliikenteessäkin on järkeä kun matkan pituus kompensoi vaivaa, ja sitä varten on jo junarata. TramTrain toki juttu sinänsä.
 
Otetaan ensimmäiseksi esimerkiksi nopea Ranskalainen uusi raitiotie eli Marseillen T1, sen linjanopeus on oikein erinomainen, ilmeisesti liki 35 km/h eli lähes metron luokkaa, kun sitä ei ole tungettu tiheästi asutulla alueella kaduille, vaan se kulkee pitkällä matkalla yllätys-yllätys tunnelissa ja eristetyllä radalla.

Itse laskin kyseiselle linjalle keskinopeudeksi 18 km/h. Linjan pituus on 6,1 km, josta jo entisajoilta peräisin olevassa tunnelissa, jossa on vain yksi (pääte)pysäkki mennään noin 500 - 600 metriä. Lisäksi yksiraiteisessa tunnelissa vaunut näyttäisivät menevän aika lailla samaa vauhtia kuin kadun pinnallakin. Eli Marseillen tapauksessa en näkisi tunnelikortin hehkutuksella juurikaan merkitystä.

Lisäksi linja näyttää kyllä kartasta ja Googlen Streetviewstä katsottuna kulkevan koko matkan tiheän kaupunkialueen sisällä ihan normaalilla pysäkkivälillä. Omille kaistoilleen toki eristettynä niin kuin kuuluukin.

Toiseksi esimerkiksi voidaan ottaa Lyonin uusi ratikkalinja T1, joka kulkee tiheästi rakennetullakin alueella katutasossa, sitä ei voi minusta hyvälläkään tahdolla väittää nopeaksi, kun sen linjanopeus on noin 16km/h eli varsin lähellä Helsingin katuratikoiden luokkaa.

Kun kuljetaan tiheästi rakennetussa kantakaupungissa ja tiheämmällä pysäkkivälillä on keskinopeus luonnollisesti alhaisempi kuin raskaalla metrolla. Lyonin T3 esim. kulkee täyseristettyä (maanpäällistä) rataa peräti 35 km/h keskinopeudella, jolla pysäkkiväli on pitkä. Rata on itseasiassa toteutettukin entiselle rautatielinjalle. Se konkreettinen nopeus tulee esikaupunkien raskaammin eristetyiltä väyliltä, mutta keskustassa se nopeus tulee siitä, kuinka jouheasti matka menee. Ei sen mukaan että saataisiin ajaa koko matka mahdollisimman korkealla nopeudella.
 
Nykyisen katuratikkajärjestelmän jättäisin keskeisiltä osilta aika lailla nykyiseksi vaakasuoraksi hissiksi, toki pieniä pidennyksiä voidaan tehdä, jos kapasiteetti antaa myöten.

Tarkoitatko nyt sanoa, että sinusta pieniä ja ilmeisen kustannustehokkaita parannuksia nykylinjastolle ei pidä tehdä, vai unohditko vaan keskustelun varsinaisen aiheen, eli Helsingin (nykyisen) raideliikenteen nopeuttamisen?

Nykylinjastoa kun voi ilmiselvästi nopeuttaa useamman kymmenen prosenttia tekemättä mitään erityisen vaikeaa. Jos kalustukokoa samalla maltillisesti kasvatetaan, kuten lienee tapahtumassa, on mahdollista saada aikaan myönteisen kehityksen kierre, jossa ratikoita oikeasti parannetaan. Sen jälkeen onkin sitten hyvä aika keskustella siitä, tarvitaanko sen lisäksi jotain suuria uudistuksia, kuten tunneliosuuksia tai jopa täysin erillistä verkkoa.

Mutta ensin helpot temput pois alta. Kalliit parannukset pitää tehdä tarvittaessa halpojen lisäksi, ei vaihtoehtona niille.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitatko nyt sanoa, että sinusta pieniä ja ilmeisen kustannustehokkaita parannuksia nykylinjastolle ei pidä tehdä, vai unohditko vaan keskustelun varsinaisen aiheen, eli Helsingin (nykyisen) raideliikenteen nopeuttamisen?

Nykylinjastoa kun voi ilmiselvästi nopeuttaa useamman kymmenen prosenttia tekemättä mitään erityisen vaikeaa. Jos kalustukokoa samalla maltillisesti kasvatetaan, kuten lienee tapahtumassa, on mahdollista saada aikaan myönteisen kehityksen kierre, jossa ratikoita oikeasti parannetaan. Sen jälkeen onkin sitten hyvä aika keskustella siitä, tarvitaanko sen lisäksi jotain suuria uudistuksia, kuten tunneliosuuksia tai jopa täysin erillistä verkkoa.

Mutta ensin helpot temput pois alta. Kalliit parannukset pitää tehdä tarvittaessa halpojen lisäksi, ei vaihtoehtona niille.

"Maltillinen" on kaunis sana, mutta oikeasti kalustokoon kasvattamisessa ei saisi viivytellä. Nelosella pitäisi alkaa ajamaan kahden väliosavaunun junia jo tänään, jotta saataisiin ruuhka-ajan kapasiteetti kysynnän tasolle ja vuoroväli pidennettyä sellaiseksi että liikenne on sujuvaa.
 
Tarkennan vielä että ajatukseni ei ollut korvata nykymetroa raitioteillä vaan kysyä miten olisi jos alunperin olisikin rakennettu raitioteitä eikä metroa. Tämähän on erittäin hypoteettinen ja spekulatiivinen kysymys, koska moderni raitiotie olisi ollut tuolloin anakronismi, ei sellaista tunnettu. Jos kuitenkin oletetaan - täysin hypoteettisesti - että niin olisi tehty, niin nähdäkseni kehityskulku olisi ollut täysin mahdollinen, mutta olisi samalla johtanut kaupunkirakenteen kehittymiseen hieman eri suuntaan.

Palataan vielä tähän historialliseen tilanteeseen. Antero oikeastaan sanoikin olennaisimman: pariisilaiset tavallaan tekivät modernin raitiovaunun, sillä tavalla kuin sen ajan tekniikka ja ymmärrys sen mahdollistivat. Teknisten esteiden lisäksi taustalla on väkisinkin ollut arvovalintoja, eikä oikeastaan edes valintoja, vaan toisenlaisia käsityksiä kaupungista. Puhutaan jo aika kaukaisesta ajasta. Teknisistä esteistä ei ole kukaan tainnut tulla maininneeksi liikennevaloja, nehän tulivat vasta sotien välisenä aikana kaiketi, Suomeen vasta sotien jälkeen.

Tärkeinpänä syynä raitiovaunun hautaamiseen pitäisin kuitenkin sitä, että aikana ennen autoliikenteen yleistymistä tuskin nähtiin toivottavana, että kadulla kulkisi ajoneuvoja, joiden nopeus olisi selkeästi jalankulkijan nopeutta suurempi. Ehkä sitä ei edes pidetty mahdollisena. Jos kyse on arvovalinnasta, niin valinta tuskin tapahtui toisen liikennemuodon hyväksi, vaan katuelämän hyväksi. Liikennevaloasiaa katsoessani selasin hyllyssäni olevaa Liikemaailman pikkujättiläistä vuodelta 1946 ja sieltä sattui silmiin hyvin kuvaava pätkä: "Torien ja aukioiden järjestelyssä kaupungeissa on liikennekysymys tullut yhä merkitsevämmäksi. Sen sijaan, että ne ennen olivat pääasiallisesti kauppapaikkoja, ne ovat yhä enemmän muuttuneet liikenneaukioiksi. Nykyaikaisen liikenteen erilajisille ajoneuvoille ne tulevat pian ahtaiksi, etenkin jos niitä samalla ajoneuvojen pysäköimispaikkoina. Tätä koetetaan välttää järjestämällä liikenne määrättyihin uomiin, usein kiertäväksi, joten saadaan osia alueesta rauhalliseksi. Tällaiset aukiot tyhjennetään myös myyntikojuista ja muista laitteista, joiden lomitse liikenteen täytyisi pujotella hitaasti ja suunnittelemattomin reitein. Linja-autoliikennettä varten on järjestettävä erikoisia lähtö- ja saapumispaikkoja laitureineen, joiden vieressä on nykyään tavallisesti huoltoasemia yleisön palvelua varten." Sanoisin, että vielä tuolloin Pariisi ei ollut valmis "järjestämään liikennettä erityisiin uomiin" ja tyhjentämään katuja ja aukioita "kojuista ja muista laitteista". Liikennemuodoista esteeksi on saatettua myös kokea kaupunkilogistiikka. Kaduthan ovat perinteisesti olleet paikkoja, missä tavarakuormia on lastattu ja purettu. Siksihän 1800-luvun kaupunkikatu on niin leveä: jotta liikenne voisi ohittaa kadun reunalla olevat pysäköidyt ja lastaavat tai purkavat ajoneuvot.
 
Suoritin tässä hieman Excel-laskentaa, jota varten katsoin Google mapsista Mannerheimintien pysäkkien etäisyydet välillä Kansaneläkelaitos - Lasipalatsi. Laskin jokaiselle pysäkkivälille ajoajan kiihtyvyydellä 0,8 m/s2, jonka lisäksi käytin 20 s pysäkkiaikoja pysäkeillä. Piirsin tämän jälkeen kaikkien pysäkkien saapumis- ja lähtöajat yhteen kuvaajaan, jotta siitä pystyisi tarkastelemaan graafisesti ratikoiden pysäkeille saapumista ja lähtemistä. Vuorovälinä käytin 2,5 min = 150 s (ajatuksena 4 + 10, molemmat 5 min välein). Kun Lasipalatsilta laittoi ratikan lähtemään takasin päin 60 s ensimmäisen Kansaneläkelaitokselta etelään lähteneen jälkeen, saapuvat ja lähtevät ratikat pysäkeiltä käytännössä molempiin suuntiin samaan aikaan (kuva liitteenä). Ottaen huomioon, että vaikeimmat risteykset (Nordenskiöldinkatu ja Helsinginkatu) sijaitsevat pysäkkien kohdalla, ei liikennevalojen rytmityksen siten, että ratikan ei tarvitse niihin pysähtyä kertaakaan pitäisi mitenkään mahdotonta olla, kunhan valitaan valokierroksi vuorovälin moninkerta.

Sain laskelmalla käyttämällä huippunopeutta 40 km/h keskinopeudeksi 23 km/h, ja 50 km/h huippunopeudella keskinopeuden 25 km/h. Risteysten aiheuttamia paikallisia nopeusrajoituksia en ottanut huomioon.

Toki tämä on ainoastaan teoreettinen tarkastelu, jolloin käytännössä varmaan kannattaisi kertoa ajoajat jollain kertoimella, jotta ne ovat käytännössä saavutettavissa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että ratikka mahtuisi molempiin suuntiin jokaisesta risteyksestä läpi n. 30 s aikaikkunan sisällä, eli käyttämällä järkevää valokiertoa pitäisi olla suhteellisen helppo suunnitella ratikoille "ikuinen vihreä". Vai oliko tässä jokin, jonka ajattelin väärin?

pysäkkiaikataulut.png
 
Oikea ongelma on se, miten saadaan lumipallo pysäytettyä, kun yhdellä pysäkillä on tullut viivytys. Kiinteällä valokierrolla ei siis päästä vielä hirveän pitkälle.
Valokierron ei tule olla kiinteä vaan sidottu vaunujen kulkuun. Valokierrossa voi ja saa tapathua vaihtelua, on yhdentekevää, läpäiseekö risteyksen muutama auto enemmän tai vähemmän per kierto. Vaunun tippuminen rytmistä siis vältetään rytmin joustamisella.

Antero
 
Oikea ongelma on se, miten saadaan lumipallo pysäytettyä, kun yhdellä pysäkillä on tullut viivytys. Kiinteällä valokierrolla ei siis päästä vielä hirveän pitkälle.

Esimerkiksi 150 s valokierrolla lienee Manskun suunnalle noissakin risteyksissä mahdollista saada vähintään 65 s, jolloin vaunujen tarvitseman 30 s jälkeen jäisi myöhästymisille vielä 35 s pelivaraa. Siinä ei mielestäni enää paljoa auttaisi, vaikka kiertoa pystyisi aikaistamaan tai myöhentämään muutamalla sekunnilla. Ja mikäli myöhstyy tätä enemmän, tipahtaisi seuraavaan aaltoon, eli myöhstymistä kertyisi valokierron verran, mikä ei mielestäny myöskään olisi mitenkään katastrofaalista. Vaatisi tosin sen jälkeen, että kaikille pysäkeille mahtuu kaksi yksikköä kerrallaan. Mutta olisiko 150 s valokierto liian pitkä?

Valokierron ei tule olla kiinteä vaan sidottu vaunujen kulkuun. Valokierrossa voi ja saa tapathua vaihtelua, on yhdentekevää, läpäiseekö risteyksen muutama auto enemmän tai vähemmän per kierto. Vaunun tippuminen rytmistä siis vältetään rytmin joustamisella.

Antero

En tarkoituksella merkannut tuohon pienempiä risteyksiä, koska niissä ei pitäisi olla vaikeuksia tunnistaa lähestyvää ratikkaa ja päästää se aina läpi häiritsemättä muuta liikennettä mitenkään merkittävästi. Eli halusin selvittää, pystyykö Nordenskiöldin- ja Helsinginkadun risteyksiin suunnittelemaan kiinteät valokierrot siten, että läpi päästäisiin aina suunnilleen aikataulussa ollessa. Ja tältä ainakin näyttäisi. En myöskään tiedä tarkemmin, mutta vilkkaiden risteysten valokierron ohjaaminen raitiovaunun mukaan silloin kun jokaisen kierron aikana tulee raitiovaunu kuulostaisi aika hurjalta?
 
Eli halusin selvittää, pystyykö Nordenskiöldin- ja Helsinginkadun risteyksiin suunnittelemaan kiinteät valokierrot siten, että läpi päästäisiin aina suunnilleen aikataulussa ollessa. Ja tältä ainakin näyttäisi. En myöskään tiedä tarkemmin, mutta vilkkaiden risteysten valokierron ohjaaminen raitiovaunun mukaan silloin kun jokaisen kierron aikana tulee raitiovaunu kuulostaisi aika hurjalta?

Muutamia vaihtoehtoja tulee mieleen. Ensinnä voisi nuo vuorot järjestää niin, että raitiovaunut nimen omaan eivät kohtaa risteyksessä. Kun vuoroväli on kuitenkin sulla 2,5 min, eli 150 s, niin itse valokierto on luontevasti puolet tai kolmannes tuosta. Ja kun kerrallaan tulee vain yksi vaunu risteykseen, ei ole mikään ongelma säätää raitiovaunun vaiheen tarkkaa hetkeä vaikka 30 s verran. Toinen vaihtoehto on vaatia raitiovaunuilta täsmällistä liikennöintiä ja jotta tämä olisi mahdollista, aikataulusta tehdään tarpeeksi löysä: pysäkkiajat ovat riittäviä ja vaunut odottavat hetken ennen tälle radanpätkälle tulemista, jotta lähtöhetki osuisi sekunnilleen kohdalleen. Kolmantena vaihtoehtona on jättää aikatauluun tyhjiä välejä. Eli lisäät tuohon aikatauluun varaviivan jokaiselle vuorolle vaikka 90 s vuoron oikean viivan jälkeen ja myös tälle on oma paikka valokierrossa, joka aktivoituu tarvittaessa. Eli jokainen vuoro voi tippua varaviivalle sotkematta muuta liikennettä.

Näitä keinoja yhdistelemällä pitäisi homman toimia. (Varoitus: tämä oli sitten yksityisajattelua, opinnoissa pääsen liikennevaloihin ja älyliikenteeseen vasta ensi vuonna.)
 
Omakaupunki uutisoi pääkaupunkiseudun liikennemelusta:
Omakaupunki.hs.fi sanoi:
Lähes puolet Helsingin asukkaista altistuu liikennemelulle, ilmenee pääkaupunkiseudun kuntien ja Liikenneviraston selvityksestä. Viime vuonna 282 060 ihmistä asui yli 55 desibelin vuorokausimelutason alueilla Helsingissä.

Melua aiheuttavat muun muassa autoilu, lentoliikenne, junat, metro ja raitiovaunut. Esimerkiksi raitiovaunujen kolinasta kärsii 50 800 asukasta ja metron melusta 9 700 ihmistä.

Melulle altistuvien määrä on kasvanut vuoden 2007 selvityksestä. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen mukaan syynä on pääosin laskentatapojen muutos, mutta osin myös asukasmäärän kasvu. Meluselvitykseen sisältyi tällä kertaa myös esimerkiksi satamien ja voimalaitosten melu ja raitiolinjojen risteysten ja vaihteiden kolina.

Raitioliikenteen melun taso johtuu pitkälti täysin väärästä ratatekniikasta. Raitioliikenteen melua pystyisi vähentämään oleellisesti:
  • Hiomalla matalauraisia ristikoita. Matalauraiset vaihteet ja ristikot kuluvat käytössä epätasaisiksi, mistä johtuu matalien urien aiheuttama tärinä ja melu. Helsinkiin ei ole koskaan hankittu konetta matalien urien hiomista varten, sillä "ei ole ollut ennenkään".
  • Lopettamalla radan valamisen betoniin ja asfalttiin. Radan upottaminen betoniin ja asfalttiin luo suuren kaikupohjan, joka aiheuttaa huomattavan melutason nousun. Lisäksi em. radan geometriaan muodostuvia virheitä ei voi korjata purkamatta rataa. Varoittavia esimerkkejä geometriavirheistä ovat mm. Helsinginkadun itäpään sekä Mäkelänkadun radat.
  • Lopettamalla suunnitelmallisen kiskojen vaurioittamisen. Kun betoniin ja asfalttiin valetun radan kiskojenvaihto on kallista ja suuritöistä, on täällä keksitty täysin omaperäinen (=käsittämätön) tapa pidentää käytettyjen kiskojen elinikää tekemällä kiskon hamaraan kaksi railoa, joihin hitsataan täyteainetta. Täyteainehitsatun kiskon pinta on epätasainen ja aiheuttaa huomattavasti melua normaaliin kiskoon verrattuna. Vielä enemmän melua aiheutuu, kun täyteaine kuluessaan lohkeilee ja irtoaa. Tällöin jäljellä olevassa kiskossa railot aiheuttavat vielä pahempaa melua. Tämä yhdistettynä betoniseen ratapohjaan aiheuttaa käsittämättömän Helsinkijyrinän (TM) Suosittelen matkustamaan variotramilla Hakaniemi-Sörnäinen -välin ja kokea ratatekniikan luoman korviahuumaavan äänimaailman.
  • Siirtymällä syväuraisiin vaihteisiin ja ristikoihin.
 
Täällä keksitty täysin omaperäinen (=käsittämätön) tapa pidentää käytettyjen kiskojen elinikää tekemällä kiskon hamaraan kaksi railoa, joihin hitsataan täyteainetta. Täyteainehitsatun kiskon pinta on epätasainen ja aiheuttaa huomattavasti melua normaaliin kiskoon verrattuna.

Jaa tästä se pahannäköinen kiskon kulkupinta tulee joka jyrisee niin pirusti. Melu on todellakin korviahuumaava jo parinkympin nopeudessa.

Lisää melua vähentäviä toimia mitä tulee mieleen:

  • Ajonopeuksien tehokkaampi kontrollointi. Oli risteys syvä- tai matalaurainen, sille on aina olemassa kriittinen nopeus, jonka ylittäminen nostaa melutasoa tuntuvasti ja lisää myös kulumista, mikä tekee risteyksestä jatkossa entistä äänekkäämmän. Myös joissain kaarteissa nopeus lisää melua. Helsingissä rajoitukset on kuitenkin tehty rikottaviksi ja kaksinkertaisetkin ylinopeudet ristikoissa ovat täysin tavallisia.

    Jonkinlainen automatisoitu valvonta pitäisi saada aikaan. Liitto tietenkin mieluummin puolustaa kuljettajien oikeutta ajaa työnantajan maksamalla ajalla, radalla ja kalustolla miten sattuu, mutta ehkä jollain porkkanalla voitaisiin sekin saada mukaan, vaikkapa lieventämällä sanktioita tai sujuvoittamalla liikennettä yleisesti.
    -
  • Kuljettajille paremmat keinot ajaa rajoitusten mukaan. Nivelvaunun tehonsäätö ei käytännössä mahdollista tasaista 10km/h ryömittämistä, vaan varsinkin ylämäissä se sudittaa. Paras tapa päästä ongelmasta ovat syväuraiset ristikot, joihin voi ottaa vauhtia paristakympistä ylöspäin ja rullata yli sudittelematta. Toinen keino on jonkinlainen vakionopeudensäädin, jolla voidaan ylittää matalauraisiksi jäävät risteykset minimaalisella sutimisella.
    -
  • Laipanvoitelu kaikkeen kalustoon

Ristikoita on kyllä hiotutettu ilmeisesti saksalaisella urakoitsijalla, mutta vaikuttaa siltä että hiontatahti ei ole pysynyt kulutuksen mukana.
 
Tämähän saa esim. KSV:ssä ihan absurdit mittasuhteet. Virkamiehet pohdiskelevat ihan keskenään, että mahtaisiko ajatus X saada lautakunnassa kannatusta vai ei. Jos isse issessein mietittyään tulevat siihen tulokseen, ettei ehkä saa, eivät esitä ollenkaan, kun pelkäävät, että lautakunta ei ehkä tykkääkään ja sitten menee kasvot. Kasvojenmenetyspelleily on melkein samalla tasolla kuin pahimmissa Kaukoidän maissa ja lopputuloksena on se, etteivät poliitikot edes tiedä, mitä kaikkea heille ei uskalleta esittää. Ja se mitä uskalletaan, ei taatusti ole mitään uutta ja mullistavaa.

Onkohan meno nyt muuttunut, kun eilen kaupunkisuunnittelulautakunta tyrmäsi virkamiesten esittämät kohtuullisen helpot ratikan nopeuttamistoimet. Esim. Helsinginkadulla palautukseen tuli äänin 6 - 2 saatesanoina sellainenkin lausahdus kuin "Muutosten johdosta poistuville asukas- ja asiakaspysäköintipaikoille on osoitettava korvaavaa pysäköinitilaa (Satamaradankatu ei ole vaihtoehto Helsinginkadun asukaspysäköinnille matkaa noin 500-1000m, koko suunnittelualueella, vrt. raideliikenteen 600m läheisyysvaatimus kaavoituksessa)". Kaupunkisuunnittelulautakuntaan päätöstiedote

Tämän foorumin kohta 8-vuotisen historian aikana on keskusteltu paljon ratikan nopeuttamismahdollisuuksista Helsingissä ja minun mielestäni keskustelu on kilpistynyt kysymykseen siitä, onko Helsingissä poliittista tahtoa sallia autoliikenteen edellytysten heikkeneminen joukkoliikenteen edistämiseksi. Nyt on mielestäni saatu konkreettinen todiste siitä, että ei ole, kun tulee todellisten päätösten aika.

Vaikka äänestystulos osoittaakin minun olleen oikeassa tämän foorumin keskusteluissa, en tietenkään ole mielissäni siitä, että kotikaupungissani joukkoliikenteen asema on noinkin heikko. Ymmärtäisin vielä, jos vanhan polven edustajat ajattelisivat ensisijaisesti autojen asiaa, mutta lautakunnassa monet nuoretkin olivat autojen kannalla. Enpä siis odota merkittävää muutosta asenteisiin minun elinaikanani...
 
Takaisin
Ylös