Löytyykö kenties jotain tietoa siitä, mitä niillä valoetuuksilla Pariisissa tavoiteltiin? Ehkä hyvin autoistuneessa Pariisissa vain päätettiin, että tavoitellaan täsmällisyyttä ja luotettavuutta, ei nopeutta.
Minusta myös näyttää varsin selvältä sekä nopeustason että liikenneympäristön puolesta, että Pariisin T3:n liikenne on optimoitu niin, että se pysyy vuorenvarmasti aikataulussa, samalla on myös jalankulkijoille annettu hyvä pääsy pysäkeille ja kadun yli, joka sekin hidastaa liikennettä.
"Parhaimpia nykyisiä" saattaa tarkoittaa esimerkiksi saavutettavuutta, valoetuisuutta, esteettömyyttä tai vaikkapa estetiikkaa. "Paras" ei ole nopean synonyymi eikä parhaan tarvitse olla nopein.
Tuostakin olen ihan samaa mieltä. T3 on hyvä ja toimiva linja. Pariisin T3 on minusta pohjimmiltaan enemmän todella suosittu liityntäratikka kuin pitkän matkan kulkuneuvo.
Kerro sinä vuorostasi meille faktaa, mikä niissä valoetuuksissa on huonoa.
Puhuisin ennemminkin liikennöinti- ja rakennustavan yhdistelmästä. Huonona puolena Pariisin linjalla T3 valitussa liikennöinti- ja rakennustavassa on hidas linjanopeus, jolloin se soveltuu lähinnä lyhyisiin matkoihin.
Toisaalta minusta vaikuttaa selvältä, että kovin nopeita ratikoita suhteessa pysäkkiväliin ei todellakaan löydy mistään, silloin kun ollaan kadulla vilkkaassa kaupungissa ja eristys on minimissä. Esikaupungeista tai puolittaisilta moottorikaduilta varsin nopeita katulinjapätkiä kyllä löytyy, kun olot ovat ihan toiset. Tämä nyt liittyy pitkälti siihen, että Helsingin nykyinen verkko on suurelta osin erittäin vilkkaalla alueella, niin vilkkaalla alueella, ettei uutta kadulla kulkevaa ratikkalinjaa paljon kukaan vastaavalle alueelle uskalla edes suunnitella, jos ei olla perinteisessä katuratikkakaupungissa. Pariisin T3:kin kulkee pääosin selvästi helpommassa ympäristössä, joka muistuttaa enemmän Paciuksenkatua kuin esimerkiksi Mannerheimintietä tai Hämeentietä, Kaivokatu tai muut Helsingin herkut ovat sitten vielä ihan omassa luokassaan.
Vaikka minusta tuntuu, että välttämättä näissä keskusteluissa ei olla enää nykyään lähtötiedoista tai järjestelmien ominaisuuksistakaan ihan niin valtavasti eri mieltä kuin muutama vuosi sitten, joistain asioista toki riittää eripuraa. Mutta siitä eri henkilöillä on voimakkaasti erilainen mielipide, miten Helsingin joukkoliikenne kannattaisi järjestää ja millaisia reunaehtoja pitää ottaa huomioon.
) Manskun liikennettä, joten pitäisi varmaan tehdä vertailevaa tutkimusta.
