Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

- Raitiovaunu heilahtelee jyrkkään mutkaan ajettaessa yhtä pahasti kuin bussi, eli tarvetta istumapaikoille olisi enemmän kuin mitä on tarjolla

Ei aivan. Raitiovaunuilla kaarrellaan Helsinginkin kieroilla radoilla vähemmän kuin busseilla, koska pysäkeille, pysäkeiltä ja ryhmittymiseen ei tarvitse kaartaa.

Kun mutka kuitenkin ennen pitkää tulee, raitiovaunuilla jousitus antaa vähemmän periksi sivusuunnassa bussiin verrattuna, joka kallistetun radan kanssa vähentää koettua sivuttaisliikettä.
 
-- koska pysäkeille, pysäkeiltä ja ryhmittymiseen ei tarvitse kaartaa.

Tämä pitää vain periaatteessa paikkansa. Esim. Mannerheimintien rata mutkittelee risteyksissä, koska tielle on tehty useita paikkoja autoille vasemmalle ryhmittymistä varten, ja raitiovaunu käyttää aina sen rinnakkaista tilaa, joten raitiovaunu kaartaa risteyksessä oikealle väistääkseen vastaantulevaa ryhmittymiskaistaa.

Suurin ongelma raitiovaunuissa on kuitenkin vaihteet, joista ajetaan aina hirmuisella ryminällä.
 
Tämä pitää täysin paikkansa. Autoilija laskee harvemmin pysäköintiin ja auton lumesta kaivamiseen menevän ajan ym matka-ajaksi.

Asiansa osaava autoilija ei vaivaudu kaivamaan koslaansa hangesta, vaan ajelee lumilinnalla.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vielä 10 minuutin vuorovälillä, jos on tiedossa että kyyti on muuten nopea ja matka-aika tarkkaan ennustettavissa, saatetaan lähteä pysäkille katsomatta lähtöaikaa.
Eivät nämä asiat olekaan absoluuttisia ja mustavalkoisia. Vaan suunnilleen niin, että 6 minuutin vuorovälillä lähes kaikki matkustajat tulevat pysäkille ilman aikatauluja ja 15 minuutin vuorovälillä lähes kaikki tulevat aikataulujen perusteella. Siinä välillä on sitten molempia.

Lainaanpa tähän suoran käännöksen opuksesta Hi Trans Best practice guide: Planning the networks, s.13:

Käytä hyväksesi verkon vaikutus

... suunnittelijoiden on on pyrittävä luomaan palvelu optimaalisella vuorovälillä, suunnilleen 6–12 vuoroa tunnissa. Tällä tavoin pääosa matkustajista voi ”unohtaa aikataulun”, ja tiheämmistä vuoroväleistä on vain vähän hyötyä odotusaikojen lyhentämiseksi. Sen sijaan tiheämmät vuorovälit luovat ongelmia ruuhkista ja ympäristöhäiriöistä tiiviissä kaupunkirakenteessa.


Antero
 
Innostuin yleisestä mielenkiinnosta ja excel-harjoituksena tekemän mallinnusta tavoitteena laskea, kuinka paljon eri toimilla voisi ratikkaliikennettä nopeuttaa. Mallinnuksen kohteena toimi oma työmatkani kasilla Hauhonpuiston ja Itämerenkadun pysäkkien välillä. Alla on tiivistelmä siitä, miten mallin rakensin, käytetyt oletukset ja tulokset.

Disclaimer: en ole joukkoliikenteen ammattilainen, enkä sellaiseksi opiskeleva. Tein mallin ihan "yleisellä insinöörijärjellä". Olen siksi saattanut tehdä ammattilaisten näkökulmasta hullunkurisiakin virheitä. Olisin kitollinen kommenteista, vastaavatko oletukset, mallinnustapa ja tulokset sitä, miten liikennettä oikeasti mallinnetaan.

Mittaukset

Mittasin viisi kertaa sekunttikellolla matkan Itämerenkadulta Hauhonpuistoon kellottaen jokaisen pysähdyken ja liikkeellelähdön. Otin näistä mittauksista kolme keskimmäistä mukaan mallin rakentamiseen: yhdellä kerralla hidasteltiin lumitöiden takia paljon, ja yksi oli illalla niin että pysäkkejä ohiteltiin runsaasti. Lisäksi mittasin kokonaismatka-ajan 15 kertaa. Koko malli löytyy tästä

Pieni datamäärä riittää mallin luomiseen, mutta ei vielä kertomaan, vastaako se oikeasti todellisuutta. Mittaaminen oli kuitenkin siksi rasittavaa puuhaa, ettei uvittanut tehdä sitä enempää.

Esimerkkimatkalle osuu 12 pysäkkiä, 27 liikennevalot, 13 vaihdetta ja 5 isompaa kaarretta. Kaiken kaikkiaan se on melko tyypillistä keskustan ulkopuolista rataa Helsingissä.

Oletukset ja mallinnus

Ratikan kiihtyvyys: 0,8m/s^2. Foorumilta löysin mainittuina arvot 0,8, 1,0 ja 1,2. Malli olettaa, että ratikka kiihdyttää aina tasaisella kiihtyvyydellä maksiminopeuteen ja hidastaa siitä tasaisesti taas. Koska todellisuudessa kiihdytys lopetetaan jo aiemmin, mikäli edessä on jarrutus, täytyy mallissa käytettävän kiihtyvyyden olla hiukan alle todellisen keskimääräisen kiihtyvyyden. Siksi otin alimman arvon. En tiedä, vastaako tämä reaalisesti Helsingin ratikoiden nykykäytöstä kuinka hyvin, mutta ainakin sain mallin suunnilleen täsmäämään mittauksiini.

Maksiminopeus: 40km/h. Osa reitistä on 50km/h, mutta yksinkertaistin vähän. Tämän vaikutus matka-aikaan on pieni.

Pysäkit: pysäkeillä pysähdytään aina. Normaaleilla pysäkeillä pysähdys kestää 15s, keskihajonta 3s. Suurilla pysäkeillä kestää 30s, keskihajonta 10s. Suuria pysäkkejä on tällä reitillä Ooppera ja Vilhonvuori. Mittauksissa joitakin pysäkkejä ohiteltiin, mutta en ottanut tätä mukaan malliin.

Liikennevalot: Liikennevaloissa pysähdytään 50% todennäköisyydellä, ja pysähdys kestää 0-40s tasaisella jakaumalla. Tämä vastaa melko hyvin empiirisiä mittauksiani, joskin joka matkalle osui yksi vielä pidempi odotus, ja todellinen pysähtymisprosentti oli 43. Tässä siis pysähtyminen tarkoittaa sitä, että ratikka hiljentää kävelynopeuteen tai pysähtyy, vaikka sitten jatkaisikin heti matkaa. Pienempi hiljennyksiä jotta valo ehtisi vaihtua malli ei huomioi. Excelin rajat alkoivat tulla vastaan liikennevaloja mallintaessa, ja oikaisin pari mutkaa hajonnan kanssa. Tulosten pitäisi kuitenkin olla tarkistuslaskentani mukaan likimain oikein.

Vaihteet: Ristikoissa hiljennetään nopeuteen 10km/h HKL:n ohjeen mukaisesti.

Kaarteet: Kaarteissa hiljennetään nopeuteen 20km/h. Luku on oma arvioni, en tiedä onko se oikein. Pieniä tai todella loivia kaarteita ja mutkitteluja ei ole laskettu ollenkaan, esimerkiksi Runeberginkadun vähittäistä kääntymistä.

Sekalainen häiriö: lisäsin keskihajontaa koko matkalle 2,4 sekunttia kilometriä kohden kuvaamaan muun liikenteen aiheuttamia häiriöitä. Luku valikoitui sillä perusteella, että sain sen avulla kokonaishajonnan vastaamaan koko matkan mittauksiani. Omia kastoja ja liikenteen seassa kulkemista ei tässä ole eroteltu.

Varmuusvara: Matkustaja haluaa mallissa olla perillä 85% todennäköisyydellä haluamaansa aikaan. Eli matka-aikoihin lisätään yksi keskihajonta. Luotettavuustarpeet vaihtelevat paljon tilanteen mukaan, ja poimin tuon luvun oikeastaan ihan hatusta. Lähtöajan epäluotettavuuteen varautumista ei ole huomioitu, lähinnä koska esimerkkimatkallani siihen ei ole ollut tarvetta.

Ajattelin käyttää tuota samaa 85% luotettavuutta myös vaunujen osalta, eli vaunun pitää ehtiä 85% tn lähtemään seuraavalle sivulle ajoissa. Jos joku osaa kertoa, milnkä prosentin HKL edellyttää niin olisin kiinnostunut

Matka-ajan odotusarvo mallissa on 20:34, kun reittioppaassa se on 20:00 ja mittauksissani keskiarvo on 22:23. Kokonaisaika sisältäen varomarginaalin on mallissa 23:09 ja mittauksissa 25 minuuttia. Reittiopas ei marginaalejaan kerro.

Matka-ajasta 3:45 vietetään pysäkillä seisten (mittaus: 3:05) ja 4:30 liikennevaloissa seisten (mittaus: 4:20). Yhteensä liikennevalot aiheuttava 7min 59s viivettä kokonaismatka-aikaan.

Nopeutuskeinot ja tulokset

Vertailin kuutta eri tapaa nopeuttaa raitioliikennettä: "helppojen" liikennevalojen ohitusta, hiljaisempien pysäkkien poistoa, "reippaampaa" ajotapaa, syväuraisia ristikoita, maksiminopeuden nostoa 50km/h tasolle ja kaikkien liikennevalojen pysähtymättä ohitusta.

Kuljettajarahastuksen lopettamista en mallintanut, koska sitä ei oikeastaan mallissa ole. Yhdelläkään mittaamistani matkoista kukaan ei ostanut lippua. Kasi ei ole turistiratikka. Ylipäänsä kuljettajarahastuksen lopettamisen hyöty on lähinnä siinä, että parempi ennakoitavuus tekee liikennevaloetuuksien ohjelmoinnista helpompaa, ei siinä että se itsessään nopeuttaisi juurikaan.

"Helpot" liikennevalot

Varova-valot kaikkialle missä ei ole risteävää autoliikennettä (3 kpl). Lisäksi Varova-tyyppinen ratkaisu risteyksiin, joissa risteävä autoliikenne on vähäistä ja siltä voidaan lyödä vuoro poikki aina tarvittaessa ilman mainittavia haittoja (5kpl). Lisäksi Kustankatu-Kustaankuja-Flemari-valot poistetaan kokonaan (3kpl), koska liikenne toimi selvästi paremmin kun ne eivät vielä olleet päällä. Yhteensä 11 valot poistuvat ratikan kannalta katsottuna. Nämä ovat siis periaatteessa tehtävissä liikennevalo-ohjelmoinnilla, joskin käytännössä pieniä katutöitä kannattaa ehkä tehdä samalla.

Nopeutus: kokonaisaika väheni 3 minuttia, eli 13%. Malli olettaa pysähtymistodennäköisyyden olevan kaikissa valoissa sama, mikä ei ihan pidä paikkaansa. Siksi todellinen nopeutus lienee jonkin verran pienempi.

Pysäkkien poisto

Poistetaan pysäkit, jotka usien ohitetaan, ja joista järkevän matkan päässä on toinenkin pysäkki. Näitä oli reitillä 3kpl: Marian sairaala pohjoiseen päin, Kaupunginpuutarha ja Lautatarhankatu. Kustaankadun pysäkki länteen päin olisi samaa joukkoa, mutta mallissa on mukana vain suunta itään. Pysäkkien poisto aiheuttaa aina myös palvelutason laskua ja paljon valitusta. Etenkin Kaupunginpuutarhan suhteen en itse sitä poistaisi, vaikka Oopperalle on vain 320m.

Nopeutus: kokonaisaika väheni 1:36 minuttia eli 7%. Pysäkkiä kohden kiihdytyksineen kuluu siis noin puoli minuuttia reaalisissa liikenneoloissa.

"Reipas" ajotapa

Kuskeilta vaaditaan aina välillä reippaampaa otetta ajamiseen. En ole varma, missä määrin tämä onnistuu vaarantamatta liikenneturvallisuutta tai heikentämättä matkustusmukavuutta (ainakaan liikaa). Muutin mallissa kiihtyvyyden 0,8m/s^2:sta 1,0:aan, eli neljänneksen suuremmaksi. Tuo tarkoittaisi siis todellisen kiihtyvyyden nousemista 1,0 - 1,2 m/s^2 välille, koska malli vaatii arvion alakanttiin. Ainakaan tämän suurempaa kirimistä ei voi tehdä.

Nopeutus: matka nopeutui minuutilla, eli 4,4%.

Syväuraiset ristikot

HKL suunnittelee ristikoiden vaihtamista syväuraisiksi niin, että niistä voisi ajaa suoraan läpi hidastamatta, ja kääntyäkin nykyistä lujempaa. Varsinainen tarkoitus on vähentää kiskojen ja vaunujen kulumista, mutta kyllähän tuo vähän myös nopeuttaa. Mallinsin muutoksen niin, että vaihteista saisi ajaa 20km/h kymmenen sijaan.

Nopeutus: 17 sekunttia eli 1,2%. Malli arvioi tämän alakanttiin, todellinen vaikutus lienee jonkin verran suurempi. Lisäksi lähes kaikkien vaihteiden vieressä on myös liikennevalot, ja niin kauan kun niissä pysähdellään, ei ristikoiden nopeuttaminen vaikuta paljoa.

Maksiminopeus 50km/h

Tämä on mukana lähinnä koska halusin katsoa, oliko käyttämäni 40km/h maksiminopues ongelma. Ei se ollut: jos koko reitti ajettaisiin 50km/h, nopeutuisi matka 17 sekunttia eli 1,2%. Vasta jos pysähtelyjä on vähennetty reippaasti, alkaa maksiminopeudella olla jotain väliä. Mallintamallani välillä ratikka kulkee 40km/h yhteensä 950m matkan, ja 50km/h matkaa olisi 408m

Häiriöiden puolitus

Liikennehäiriöiden mallintamiseen malli ei ole kauehan hyvä, koska se perustuu toimintaannormaaleissa olosuhteissa. Mittasin kokonaismatka-ajan 15 kertaa saadakseni vähän enemmän dataa sen hajonnasta ja lisäsin sen pohjalta 2,4sekunnin hajonnan per kilometri sekalaisille häiriöille (lähinnä autoliikenteelle). Mallilla tein vertailun, jossa puolitin tuon luvun.

Nopeutus: kokonaisaika nopeutuu 40s, eli 2,9%, kun oletetaan, että 85% todennäköisyydellä pitää olla ajoissa perillä. Tätä lukua en pitäisi kauhean luotettavana, koska se perustuu maagiseen kertoimeen jonka taustalla on aivan liian vähän mittauksia.

Kaikkien liikennevalojen ohitus

Vertailun vuoksi katsoin, mitä käy jos kaikki liikennevalot voi ohittaa. Se vaatisi vähän suurempiakin muutoksia Helsingin liikennejärjestelyihin, joten tämä malli on mukana lähinnä vertailukohtana.

Nopeutus: kokonaismatka-aika lyheni 7 minuuttia eli 30%. Näin suuret parannukset eivät helpolla onnistu, mutta jonnekin tämän ja yllä esiteltyjen "helppojen" nopeutusten välimaastoon pääsisi kohtuullisin muutoksin

Yhteenveto

Eri nopeutustapojen vaikutuksen kokonaismatka-aikaan (odotusarvo + 1 keksihajonta, eli 85% tn perillä odotettuun aikaan mennessä)
  • "Helpot" valomuutokset 13%
  • Pysäkkien vähentäminen 7%
  • "Reipas" ajotapa 4,4%
  • Syvät ristikot 1,2%
  • Maksiminopeus 50km/h 1,2%
  • Häiriöiden puolitus 2,9%
  • Kaikki valot ohitetaan 30%

Tärkein keino nopeuttaa ratikoita on sellaisten liikennevalojen vähentäminen, joissa joutuu pysähtymään. Vain puolet liikennevalojen aiheuttamasta viiveestä on niissä seisomista, joten "nollaviive-etuus", jossa kuitenkin juotuu ensin pysähtymään, vaikka vain 0 sekunniksi, ei vastaa tarkoitustaan. Merkittävä parannus olisi tehtävissä jo melko yksinkertaisilla keinoilla.

Pysäkkien vähentäminen nopeuttaa matkaa puolisen minuttia per kappale. Sillä on kuitenkin myös selvä haitta palvelutasoon, joten sen kanssa kannattaa olla varovainen.

Syväuraisten ristikoiden ja maksiminopeuden noston vaikutus on vähäinen. Myöskään häiriöiden vähentäminen tai ajotavan muuttaminen agressiivisemmaksi eivät vaikuta kovin paljoa.

Kaikki arviot ovat korkeintaan suuntaa antavia. Mallia ei ole validoitu riittävällä empiirisellä datalla, ja siinä voi tunnettujen virhelähteiden lisäksi olla laskuvirheitä.


Lopuksi

Huomaatteko jotain virheitä tai epäselvyyksiä? Entä tuleeko mieleen muita nopeutuskeinoja, joita voisi yrittää laskea tällä mallilla?

Kiinnostaisi myös kuulla, missä lähestymistapani poikkeaa siitä miten mallinnusta oikeasti tehdään. Siis muutoin kuin siinä, ettei sitä oikeasti tehdä excelillä.

Ajattelin laskea jossain vaiheessa, mitkä olisivat nopeutustapojen vaikutukset koko kaupungin alueella, jos oletetaan liikenneolojen olevan vastaavia. Odotan kuitenkin ensin, jos joku huomaa korjattavaa mallissa tähän asti.
 
Olisin kitollinen kommenteista, vastaavatko oletukset, mallinnustapa ja tulokset sitä, miten liikennettä oikeasti mallinnetaan.
Minä annan tästä kyllä 5 eli kiitettävä. Liikennettä voi mallintaa erilaisin ohjelmin, mutta ei matematiikka siitä pilalle mene, että käytetään Exceliä. Siinä ei ole graafista käyttöliittymää sijoittaa reitti ja sen yksityiskohdat kartalle jne., mutta Excelillä voi tehdä sitä, mitä joku erityinen mallinnusohjelma ei tee.

Periaatteesi on aivan oikea, ja Excelin kanssa joutuu tekemään kaikenlaista pientä linearisointia ja keskiarvoistamista. Mutta usein on niin, että paremmin pääsee totuutta lähelle oikealla periaatteella kuin tarkkuuden lisäämisellä. Koska itse todellisuus ei kuitenkaan ole kovin tarkka.

Jos esim. halutaan saivarrella kiihtyvyydestä, nopeudesta ja hidastuvuudesta, niin kiihtyvyys ei ole tasainen, eikä nopeuskaan ole tasainen vaan hiljalleen aleneva, koska rullataan. Jarrutushidastuvuus on helposti ja käytännössä suurempi kuin kiihtyvyys... Mutta näistä tulee jonkun sekunnin eroja, jotka eivät ole ratkaisevia suhteessa vaikka siihen, että tulee edes kerran tarpeeton pysähtyminen.

Tuloksesi osoittavat, miksi ratikat nykyään tehdään kuten tehdään. Ja toisaalta, miten paljon säästettäisiin aikaa ja energiaa, kun viitsittäisiin edes vähän ajatella joukkoliikenteen liikenneympäristön suunnittelussa.

Yritin katsoa Exceliäsi, mutta minulla mallissa ja kaikissa nopeutusvaihtoehdoissa on sarakkeet Z ja AA täynnä #ARVO!-virheilmoitusta. Eli jokin funktion viittaama solu ei ole funktion vaatimassa muodossa. Arvaan, että tämä johtunee omista maa- tai muista perusasetuksista. Mutta intoni ja aikani ei nyt riittänyt selvittää, mikä mättää.

Antero
 
Yritin katsoa Exceliäsi, mutta minulla mallissa ja kaikissa nopeutusvaihtoehdoissa on sarakkeet Z ja AA täynnä #ARVO!-virheilmoitusta.

Se johtuu siitä, että tyhjien sarakkeiden arvo ei ole nolla vaan välilyönti (" "). Koska välilyönti ei ole luku, sitä ei voi vähentää luvusta. Jostain syystä summalauseke kyllä laskee välilyönnin arvoksi 0. En tiedä, miten se Otsolla itsellään toimii, mutta ainakaan Excel 2007:ssä se ei toimi.
 

Nopeasti luin läpi ja vaikuttaa ihan hyvältä.. Mutta ensimmäisenä täytyy heti sanoa, että syväuraiset ristikot ja vähintään 20-25 km/h nopeudet niihin vaikuttaa käytännössä lähes yhtä paljon kuin liikennevalojen poisto, tai pysäkin poisto valojen edestä. Koska mitä pidempi vaihderisteysalue on reitillä, sitä suuremmin se ratkaisee ehditkö enää seuraavista kilometrin päässä olevista valoista, varsinkin jos niiden edessä olevalla pysäkillä pysähdytään.

Liikennevalojen välillä ajettu keskinopeus ratkaisee sen, ehtiikö seuraavista valoista pysähtymättä. Nykyisellään monessa paikassa on muutamasta sekunnista kiinni ehditkö enää pysäkkitoimintojen jälkeen enää lähtemään ja ajamaan valoista. Pysäkkiajasta nipistäminen ja yleinen kiiresähellys ei ole kovin hyvä vaihtoehto, joten tilalle täytyy saada suurempi keskinopeus liikennevalojen välille.

Tietysti tämäkin ongelma ratkeaa kertaheitolla jos liikennevalojen vihreä aalto saadaan hidastettua ratikoiden tasolle, koska sitähän täydelliset valoetuudet tarkottaisivat käytännössä :)
 
En tiedä, miten se Otsolla itsellään toimii, mutta ainakaan Excel 2007:ssä se ei toimi.

Se toimi, koska tein tuon open officella, jolla näemmä on vähän liberaalimpi suhde tyyppimuunnoksiin. Kokeilin itsekin nyt excel 2007:llä ja huomasin aivan saman asian. Päivitän huomenna version jossa tuo kohta on paremmin viritetty.

Ainoa joka ainakin itselläni hajosi oli tuo väliaikojen esitys; se ei itse asiassa vaikuta laskelmiin ollenkaan. Lisäksi tosin officen jenkki-locale sai kaikki aikamäärät näyttämään kummallisilta, kun 23min 9s näkyykin "12:23:09 AM"

---------- Viesti lisätty kello 22:38 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:27 ----------

Nopeasti luin läpi ja vaikuttaa ihan hyvältä.. Mutta ensimmäisenä täytyy heti sanoa, että syväuraiset ristikot ja vähintään 20-25 km/h nopeudet niihin vaikuttaa käytännössä lähes yhtä paljon kuin liikennevalojen poisto, tai pysäkin poisto valojen edestä.

Tässä pätkällä kasin reittiä mitä mallinsin, kaikki ristikot paitsi Ruusulankadun vaihde ovat valoristeyksissä ja useimmat pysäkinkin vieressä ja/tai kaarteissa. Niiden nopeuttaminen ei siis vaikuta paljoa, kun vauhti on any way hidas.

Tietysti, jos ristikon nopeutus johtaa siihen, että ehtii valoihin joihin ei muutoin ehtisi, on sillä itseään suurempi vaikutus. Mutta silloin vika on kyllä myös liian kireissä liikenevaloissa.

Pysäkkiajasta nipistäminen ja yleinen kiiresähellys ei ole kovin hyvä vaihtoehto, joten tilalle täytyy saada suurempi keskinopeus liikennevalojen välille.

Pysäkkiajat olivat mitatessani kahden vilkkaimman pysäkin ulkopuolella keskimäärin 15s ja vain kerran yli 20s. Kun tuon lisäksi kuitenkin hukkaantuu toinen 15-20s hidastusten muodossa, ei sen kiristämisessä ole kauheasti mieltä. Paitsi vakioittamisen osalta, että saadaan tehtyä toimivat vihreät aallot.

Tietysti tämäkin ongelma ratkeaa kertaheitolla jos liikennevalojen vihreä aalto saadaan hidastettua ratikoiden tasolle, koska sitähän täydelliset valoetuudet tarkottaisivat käytännössä :)

Niinpä. Suurimman osan risteyksistä voisi oikeasti ihan hyvin ohjelmoida niin, että ratikkaliikenne sujuisi. Ei ehkä nykyisillä liikenteen ohjelmointisäännöillä, mutta järkevillä säännöillä. Liieknteen sujuvuus tarkoittaa sitä, että 100henkeä ratikassa on isompi prioriteetti kuin 20 henkeä autoissaan. Tai 0-2, mitä monessa valoristeyksessä menee edestä.
 
Tässä pätkällä kasin reittiä mitä mallinsin, kaikki ristikot paitsi Ruusulankadun vaihde ovat valoristeyksissä ja useimmat pysäkinkin vieressä ja/tai kaarteissa. Niiden nopeuttaminen ei siis vaikuta paljoa, kun vauhti on any way hidas.
No jos oikein seikkaperäisesti tarkastellaan.. Juuri tällä pätkällä juuri Salmisaaren suuntaan ei tällaisia kohteita olekaan mainittavasti, ainoastaan Urheilutalon risteyksessä olevat ristikot jotka yleensä estävät Linnanmäen pysäkilllä olevista valoista ehtimisen.
Tosiasiassa olet kuitenkin oikeassa, että syväuraisuus lisää eniten matkustusmukavuutta. Melu vähenee, ja onhan se aina mukavempaa matkustajille kun samassa ajassa tarvii kiihdyttää enää 20:stä 40:een km/h, verrattuna aiempaan 10:stä 40:een :)
 
Urheilutalon risteyksessä olevat ristikot jotka yleensä estävät Linnanmäen pysäkilllä olevista valoista ehtimisen.

Tuollaiset epäsuorat vaikutukset eivät näy mallissa ollenkaan, koska niiden mallintamista varten olisi pitänyt mallintaa samalla kaikki liikennevalojen ohjelmoinnitkin, ja se olisi mennyt jo yli jaksamiseni (+ olisi tarvinnut aika paljon lisää tietoja niistä).

Mutta jos Hesarilla Sturenkadun liikennevalot optimoidana sen mukaan, että urheilutalolta tulevat autot ehtivät kivasti, mutta ratikalla on vaikeaa, on se aivan järjetöntä. Siitähän menee autolla ehkä sata ihmsitä tunnissa, ja ratikalla toista tuhatta.

Onko tuo 20km/h kaarteissa muuten oikean suuruusluokan luku? Pistin sen ihan näppituntumalla.
 
Onko tuo 20km/h kaarteissa muuten oikean suuruusluokan luku? Pistin sen ihan näppituntumalla.

Vaikea sanoa, riippuu niin paljon kaarresäteestä ja kaarteen konstruktion laadusta.. useimmiten silti 15-20 km/h luokkaa, riippuen onko kaarteessa heilahtavana töksähdyksenä tuntuvaa epäonnistunutta kaarresäteen muutosta. Joissakin kaarteissa joutuu hidastamaan jopa kymppiin juuri siitä syystä.
Esim. Mechelininkadulta Itämerenkadulle käännyttäessä on kaarteen keskikohdassa tällainen. Osa kuljettajista ei tietysti välitä pienestä epämukavuudesta, vaan ajavat reilulla vauhdilla ja se näkyy kiskojen sisäreunaan nopeasti muodostuvana lovena.
Kovempaakin voisi monesti ajaa kaarteen varsinaisen säteen puolesta, mutta eipä meidän rataverkossa taida olla hyvin onnistuneita klotoidikaarteita juuri yhtään joita se vaatisi.
 
Vaikea sanoa, riippuu niin paljon kaarresäteestä ja kaarteen konstruktion laadusta.. useimmiten silti 15-20 km/h luokkaa, riippuen onko kaarteessa heilahtavana töksähdyksenä tuntuvaa epäonnistunutta kaarresäteen muutosta. Joissakin kaarteissa joutuu hidastamaan jopa kymppiin juuri siitä syystä.
Esim. Mechelininkadulta Itämerenkadulle käännyttäessä on kaarteen keskikohdassa tällainen. Osa kuljettajista ei tietysti välitä pienestä epämukavuudesta, vaan ajavat reilulla vauhdilla ja se näkyy kiskojen sisäreunaan nopeasti muodostuvana lovena.
Kovempaakin voisi monesti ajaa kaarteen varsinaisen säteen puolesta, mutta eipä meidän rataverkossa taida olla hyvin onnistuneita klotoidikaarteita juuri yhtään joita se vaatisi.
Tätä on tullut joskus kahvipöytäkeskusteluissa ihmeteltyä: miksi Helsingin raitioteillä ei käytetä siirtymäkaaria? On tietysti varmasti helpompaa rakentaa rataa, kun komponentit ovat vakioita kuin lasten Brio-puuradassa. :)

Itse kun asuin Mäkelänkadulla, kestoinhokkini oli käännös Ratamestarinkadulta Rautatieläisenkadulle matkalla Pasilaan. Siitä kun vielä kuljettaja ajaa ilman suurempia hiljentelyitä, tuntuu, että putoaa penkiltä.
 
Tätä on tullut joskus kahvipöytäkeskusteluissa ihmeteltyä: miksi Helsingin raitioteillä ei käytetä siirtymäkaaria?

Helsingissä on käytössä kaksi vakiota tasoituskaarisarjaa. Sarja valitaan pääkaaren säteen mukaan ja sitten sarjasta käytetään sen verran jaksoja kuin pääkaareen pääsemiseksi tarvitaan. Taivutukset tehdään suunnilleen asteen käännöstä vastaavissa paloissa. Hallipihojen ulkopuolella näitä käytetään aina.

Kaarrekohtaisesti nopeustason mukaan laskettuja ja sovitettuja siirtymäkaaria ei sen sijaan käytetä. Siitäkin voidaan keskustella tehdäänkö taivutus riittävän lyhyissä paloissa. Yli 250 m säteisille kaarille ei yleensä taivuteta erikseen tasoituksia, vaan kiskot taivutetaan asennusvaiheessa.
 
Kiitos kaikille kommenteista. Päivitin tuota mallia vähän, ja varmistin että se näkyy ainakin itselläni oikein nyt Excel 2007:ssä. Täydennetty malli tässä.

Lisäsin laskelman paljonko kaikkien paitsi pääväylien liikennevalojen ohitus nopeuttaisi, ja laskin paljonko rahaa nopeutukset säästäisivät, kahdella oletuksella:

1) Mallin tulokset pätevät muuallakin kuin mittaamallini välillä. Keskustan ulkopuoella liikenneolot ovat melko samanlaisia. ydinkeskustassa liikenne on paljon hitaampaa. Hitauden aiheuttajat ovat kuitenkin samoja, niitä vaan on tiheämmässä (enemmän pysäkkejä, liikennevaloja, vaihteita ja muuta häiriötä). Siksi mallin nopeuttamisvaihtoehdot antasivat luultavasti suunnilleen vastaavan prosenttimuutoksen keskustassakin.

2) Kustannukset määräytyvät lineaarisesti ajoajasta. Vaunutunnit ja vaunupäivät määräytyvät suoraan siitä, montako vaunua tarvitaan linjalle. Vaunukilometrit eivät, mutta niiden osuus on kai melko pieni (HKL toimintakertomus ei erittele tätä, onko tieto jossain julkisesti?), joten laskin koko budjetin mukaan, 48,6M€

Tässä yhteenveto:
  1. Helpot liikennevalomuutokset: 13% 6,4M€
  2. Isommat liikennevalomuutokset: 24% 11,6M€
  3. Kaikkien valojen ohitus 31% 15,6M€
  4. Pysäkkien vähennys 7% 3,4M€
  5. "Reippaampi" ajotapa 5% 2,7M€
Kaikki muut nopeuttamisvaihtoehdot ovat näihin verrattuna näpertelyä. Käytännössä se, mihin on syytä keskittyä on siis liikennevalot, koska pysäkkien poisto laskee palvelutasoa, ja ajotavan kiristäminen heikentää matkustusmukavuutta ja mahdollisesti liikenneturvallisuutta.

"Helppo" liikennevalomuutos oli siis pikkuristeyksistä ja jalankulkijavaloista suoraan läpipääsy. Sästö kuutisen miljoonaa.

Keskitaso on, että kaikki paitsi autoilun pääväylät ja isot ratikkaristeykset ohitetaan suoraan. Tutkimusvälilleni jäi 7 liikennevalot, joihin voi joutua pysähtymään. Tälläinen olisi täysin mahdollista aiheuttaen vain sangen kohtuullista haittaa muille tielläliikkujille. Säästö toistakymmentä miljoonaa.

1 ja 2 kohdan arvio on luultavasti hiukan yläkanttiin, koska malli ei huomioi sitä, että Manskun valoissa seistään paljon useammin ja enemmän kuin jossain Salomonkadulla. 3. kohta on kuitenkin oikein, itse asiassa luultavasti alakanttiin.

Liikenteen nopeuttaminen ei tietenkään tarkoita, että ratikoita voitaisiin noin vain vähentää. Ne vaunut mitä on ostettu, on jo ostettu. Eikä kuskejakaan voi lempata noin vaan pellolle, vaikka tarve vähenisi. Mutta kun liikennettä ollaan lähivuosina voimakkaasti kasvattamassa, toteutuvat säästöt suoraan sen kautta, paljonko tarvitaan uusia vaunuja ja kuskeja.

Päälle vielä dynaamiset vaikutukset, kun bussiliikennettä voidaankin korvata nopeutuneella ja halventuneella ratikkaliikenteellä niin nopeuden kuin kustannustenkin puolesta.

Kaiken kaikkiaan sanoisin, että nuo tulokset ovat suuntaa-antavasti oikein. Plus/miinus neljänneksen verran ehkä. Vaunujen seisottelu valoissa maksaa veronmaksajille 15 miljoonaa euroa vuodessa käteistä. Plus tietysti matkustajien laskennallinen hyöty.
 
Takaisin
Ylös