Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Tahattomana turistina Hampurissa pisti silmään että suojateitä ole lainkaan Mönckebergstrassella. Kyseessä on bussikatu läpi vilkkaan jalankulku ja ostosalueen, vähän niin kuin Aleksanterinkatu Helsingissä. Hyvin toimii, jalankulkijat menee omia aikojaan yli ja joukkoliikenne liikkuu sujavasti jopa busseilla. Ero Aleksiin on tosin ettei yksityisautoja käytännössä ole.

Mutta kuitenkin, mihin niitä suojateitä oikeastaan tarvitaan vaikka Aleksilla?
 
Suojatiet ovat turvallisia! Suomessa on kuin onkin hoivayhteiskunta voimissaan, ja kaikenlaisia hauskoja renkaita keksitään läpihypittäviksi turvallisuuden takaamiseksi. Sääli, että harvat renkaat oikeastaan vaikuttavat turvallisuuteen.
 
teme sanoi:
Mutta kuitenkin, mihin niitä suojateitä oikeastaan tarvitaan vaikka Aleksilla?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei mihinkään. Kyseessähän on kävelykatu. Tai kävelykatu ja kävelykatu. Nimimerkillä tänään meinasin ajaa kolarin Mikonkadulta tulleen henkilöauton kanssa 7A:lla. Auton kuljettaja vielä ilmeisesti oli siinä käsityksessä että hän on etuajo-oikeutettu koska hän tuli oikealta.
 
Onko joku kesähessu koodannut Hämeentielle liikennevaloetuudet, vai kävikä minulla vain tuuri?

Nousin eilen kutoseen Hakaniemestä neljän aikoihin, ratikka lähti reippaasti edes hidastamatta valoihin ja muutenkin olo oli kuin ulkomaille, joten piti ihan ottaa aikaa. Hakaniemessä oltiin kolmessa minuutissa, vain Hesarin risteyksessä n. 10s pysähdys. Lautatientarhantiellä ripeästi minuutissa, Mäkelänkadun risteyksessä hidastettiin muttei edes kunnolla pysähdytty. Lautatarhantie ja Hauhonpuiston väli sitten köröteltiin kiskotöistä johtuen, 3 - 4 minuuttia. Mutta siitä eteenpäin taas pientä seisahdusta Paavalinkirkon pysäkin jälkeisellä suojatiellä lukuunottamatta taas ihan suoraan aina Kustaa Vaasankadun alkuun missä sitten seistiinkin ihan perinteisesti. 11 minuuttia ml. tuo kiskotöiden aiheuttama n. 3 minuutin viive!
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä tuolla seudulla on liikennevalojen aiheuttamissa viiveissä paljon hajontaa. Jo pelkästään sillä, miten nopeasti hoitaa Käenkujan pysähdyksen Hakaniemeen päin, voi saavuttaa tai menettää minuutin - riippuen myös siitä, onko valo-ohjelmana aamuruuhka, iltaruuhka, ilta, vai joku muu.

Myös Sörnäisten pysäkin, Aleksis Kiven kadun ja Mäkelänkadun risteysten valorypäs on erittäin tarkka siitä miten nopeasti pysäkiltä päästään, paitsi ruuhka-aikaan AKK:n vihreät ovat pitemmät ja sen myötä ajoajat tasaisemmat.

Aika kuvaavaa, että AKK:n liikennemäärät suhteessa Hämeentiehen ovat todella pieniä, mutta silti juuri tuo risteys haittaa Hämeentien liikennettä erittäin paljon. Samantyyppisiä paikkoja on Helsingissä vaikka millä mitalla.
 
teme sanoi:
Lautatientarhantiellä ripeästi minuutissa, Mäkelänkadun risteyksessä hidastettiin muttei edes kunnolla pysähdytty.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pääsitkö Vilhnvuoresta Lautatarhankadun pysäkille siis yhdellä valopysähdyksellä? siinä tapauksessa tosiaan vaikuttaa siltä, että joku on tehnyt valoille jotain.

Vielä vähän aikaa sitten Hämeentien valot AKK/Pääskylänkatu ja Mäkelänkatu/Lautatarhankatu oli viritetty siten, että juuri kun Pääskylänkadun valoista pääsi, Mäkelänkatu muuttui edessä ässälle.
 
Otso Kivekäs sanoi:
Pääsitkö Vilhnvuoresta Lautatarhankadun pysäkille siis yhdellä valopysähdyksellä? siinä tapauksessa tosiaan vaikuttaa siltä, että joku on tehnyt valoille jotain.

Vielä vähän aikaa sitten Hämeentien valot AKK/Pääskylänkatu ja Mäkelänkatu/Lautatarhankatu oli viritetty siten, että juuri kun Pääskylänkadun valoista pääsi, Mäkelänkatu muuttui edessä ässälle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hämeentie/Mäkelänkatu valo tilataan aina vaihteenkääntäjällä, joten vähintäänkin hidastus on pakollinen, ja useimmiten myös jonkinpituinen seisokki. Mutta kyllä Sörkän pysäkiltä on ennenkin saattanut valorytmistä riippuen päästä pysähtymättä Lautatarhankadulle asti.
 
teme sanoi:
Nousin eilen kutoseen Hakaniemestä neljän aikoihin, ratikka lähti reippaasti edes hidastamatta valoihin ja muutenkin olo oli kuin ulkomailla...
Klikkaa laajentaaksesi...
Olin juuri ulkomailla koeajamassa Pariisin uutta katuratikkaa T3. Ei se ihan saksalaiseen tyyliin toimi, saattaa johtua vaunuista, joille on pakko olla hyvin alhaiset nopeusrajoitukset mutkissa. Mutta siellä vaan on monta mahdotonta asiaa mahdollista.

Ratikat eivät pysähdy kuin pysäkeillä. Eivätkä ne jarruta valoihin tullessaan niin, että ovat käytännössä pysähtyneet kun aja-opaste vihdoin syttyy. Joka tolpassa on sininen !-opaste kertomassa, ettei ole tarpeen jarruttaa.

Hämeentiellä ja sen risteyksissä on liikennettä ruuhka-aikaankin vähän verrattuna autoiluun T3:n ympärillä. Silti 100 % valoetuus onnistuu. Vaunut ovatkin noin 30 metriä ja vuoroväli tiheimmillään 4 min.

Suojatietkään eivät ole ongelma. Ajoratojen ylityksessä suojatievalot toimivat omia aikojaan, ratikan ylityksessä tulee punainen silloin kun on ratikan vuoro. Siis samalla hetkellä voi olla ajoradan ylitykseen vihreä ja ratikan raiteen ylitykseen punainen. Liikkujia on reippaasti, eikä ole mikään ongelma edes suurpiirteisille ranskalaisille katsoa liikennevaloja ja olla kävelemättä sen enempää autojen kuin ratikoidenkaan alle.

Matkustajia linjalla on niin paljon, että on vaikea kuvitella, miten on pärjätty ennen ratikkaa. Usea pysäkki on vaihtopysäkki bussien kanssa. Ja tietenkin vierekkäin samassa tasossa, joskin paikoin joutuu kävelemään rinnakkaisen bussipysäkkikaistan yli.

Ja vielä yksityiskohta: syväuraiset vaihteet. Ei ole kolinaa eikä hiljentämisen tarvetta vaihteisiin. Reitti ei risteä muiden ratikkareittien kanssa, mutta linjalla on suhteellisen tiuhaan puolenvaihtoraiteita vaihteineen. Eikä kuljettaja tietenkään myy lippuja, vaan automaatit pysäkeillä. Vaunuissa on vain sirukorttilaitteet ja pahvilippujen validoijat.

Että sielläkin voi käydä ottamassa mallia.

Antero
 
Tässä ketjussa lienee tästä puhuttu aikaisemmin: Raitiovaunut ja suojatiet.

Aikaisemmin kai on sanottu, että raitiovaunu väistää suojatiellä jalankulkijoita siinä missä autotkin. Tanasinpa nyt tuota pykälää tieliikennelaista, ja siinähän lukee (32 §): "Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä." Ja toisaalta on täällä todettu, että raitiovaunu ei ole ajoneuvo, mutta mielestäni sitä ei ole otettu tämän pykälän yhteydessä esiin. Ja saman pykälän toisessa momentissa sanotaankin erikseen: "Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen --".

Käytännössä kai raitiovaunu useimmiten silti väistää suojatietä selvästi ylittävää henkilöä, koska harva jalankulkijakaan lienee tuota pykälää sisäistänyt niin, ettei se koske raitiovaunuja. Ja parempi väistää kuin ajaa päälle.

Lisäys; sama koskee näköjään myös kääntymistä (14 §): "Raitiovaunulle on tienkäyttäjän risteyksessä, 1 ja 2 momentin säännöksistä huolimatta, annettava esteetön kulku." Ensimmäinen momentti kertoo oikealta tulevan väistämisestä, toinen taas etupäässä suoraan kulkevan kevyen liikenteen väistämisestä. Tämä siis riippumatta siitä, onko suoraan kulkevalle kevyelle liikenteelle suojatie vai ei (Suomessa nyt yleensä on).
 
Viimeksi muokattu:
Elmo Allen sanoi:
(32 §): "Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä." Ja toisaalta on täällä todettu, että raitiovaunu ei ole ajoneuvo, mutta mielestäni sitä ei ole otettu tämän pykälän yhteydessä esiin.
Käytännössä kai raitiovaunu useimmiten silti väistää suojatietä selvästi ylittävää henkilöä, koska harva jalankulkijakaan lienee tuota pykälää sisäistänyt niin, ettei se koske raitiovaunuja. Ja parempi väistää kuin ajaa päälle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvä että väistää. Tuossa tilanteessa sovelletaan TLL 47§: "Raitiovaunun kuljettajan on soveltuvin osin noudatettava ajoneuvon kuljettajaa koskevia säännöksiä, jollei 14§:stä muuta johdu."

Elmo Allen sanoi:
Lisäys; sama koskee näköjään myös kääntymistä (14 §): "Raitiovaunulle on tienkäyttäjän risteyksessä, 1 ja 2 momentin säännöksistä huolimatta, annettava esteetön kulku." Ensimmäinen momentti kertoo oikealta tulevan väistämisestä, toinen taas etupäässä suoraan kulkevan kevyen liikenteen väistämisestä. Tämä siis riippumatta siitä, onko suoraan kulkevalle kevyelle liikenteelle suojatie vai ei (Suomessa nyt yleensä on).
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis 14§:stä johtuu muuta. Ajoneuvoliikenteestä poiketen suoraan kulkevan kevyen liikenteen pitää väistää kääntyvää raitiovaunua.
 
Samppa sanoi:
Hyvä että väistää. Tuossa tilanteessa sovelletaan TLL 47§: "Raitiovaunun kuljettajan on soveltuvin osin noudatettava ajoneuvon kuljettajaa koskevia säännöksiä, jollei 14§:stä muuta johdu."
Klikkaa laajentaaksesi...

Nimenomaan tuo termi "soveltuvin osin" lieventää raitiovaunun väistämisvelvollisuutta suojateillä. Moninkertaisten jarrutusmatkojen takia jouduttaisiin joka suojatien eteen pysähtymään, mikäli tuota kohtaa "voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä" noudatettaisiin tarkalleen.

Jalankulkijat pääsääntöisesti luovuttavat kulkuvuoronsa raitiovaunuille, ja hyvä niin, koska se on sujuvan raitioliikenteen vaatimus.
 
risukasa sanoi:
Nimenomaan tuo termi "soveltuvin osin" lieventää raitiovaunun väistämisvelvollisuutta suojateillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tästä olen eri mieltä. Jos ajat raitiovaunulla pysähtymättä suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon ohi saat siitä sakon sikäli kun poliisi sattuu asiaan huomiota kiinnittämään.
Samoin, jos suoraan ajaessa suojatiellä jää jalankulkija raitiovaunun alle, niin varmasti raitiovaunun kuljettaja tuomitaan.

"Soveltuvin osin" tarkoittaa lähinnä ryhmittymis- ja kääntymissääntöjä, joita raitiovaunulla ei luonnollisestikaan voi noudattaa kiskojen sijainnista johtuen.
 
Samppa sanoi:
Tästä olen eri mieltä. Jos ajat raitiovaunulla pysähtymättä suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon ohi saat siitä sakon sikäli kun poliisi sattuu asiaan huomiota kiinnittämään.
Samoin, jos suoraan ajaessa suojatiellä jää jalankulkija raitiovaunun alle, niin varmasti raitiovaunun kuljettaja tuomitaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon ohittaminen on oma juttunsa. Tottahan toki noissa tapauksissa pysähdytään. Tosin ratikan ohjaamosta on hyvä näkyvyys suojatielle henkilöautojen yli, joten kyse ei ole turvallisuudesta, vaan muotoseikasta.

Jos raitiovaunu lähestyy suojatietä kohtuullista nopeutta, ja jalankulkija juoksee alle, niin tilanne ei ole noin selvä. Tieliikennelain 44 § :
Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.

Ajorataan rinnastetaan tässä pykälässä pyörätie ja raitiotie.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikka tuossa puhutaan hölmösti vain ajoneuvosta, niin raitiotien maininta tarkoittaa, että raitiovaunu on rinnastettava tässä ajoneuvoon. Muunlainen laintulkinta olisi yksinkertaisesti idioottimainen.

Vahingonkorvausvastuu valitettavasti on raitioliikennöitsijällä, syyllisyydestä riippumatta.

Eli myös jalankulkijan pitää olla suojatiellä varovainen. Eikä pysähtyminen joka suojatielle ole järjellinen vaihtoehto.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös