Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Paikallaan olevaan autoon törmääminen menee yleensä raitiovaununkuljettajan syyksi TLL 3§ Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet (Tienkäyttäjän on noudatettava... olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.) ja TLL 23§ Tilannenopeus (...Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa...) pykälien mukaan. TLL 23§ koskee myös raitiovaununkuljettajia TLL 47§ mukaan.

Jos 23§ noudatettaisiin, niin raitiovaunujen suurin sallittu ajonopeus, vaikkapa nyt lehtikelien aikaan, olisi jossain ehkä 15 km/h tienoilla. Tässä voisi olla hyvä linjaus se, että 23§ 1 mom. ei koskisi raitiovaunuja.

Tämä tarkoittaisi sitä, että esim. väärin pysäköityyn autoon raitiovaununkuljettaja saisi tahallaan törmätä.

Niinpä. Siinä onkin haastetta kehittää sellainen muotoilu, jossa ei tietenkään sallita tahallisia peltikolhuja, mutta myös vapautetaan kuljettaja vastuusta silloin, kun se on perusteltua eli jos kolhu on tahaton. Viitaten 23§, jos ratikka huomaa esteen ja jarruttaa, muttei pysähdy ajoissa, niin kuljettaja ei olisi korvausvelvollinen (tilanteessa jossa 23§ 1 mom ei koskisi ratikoita).

Lisäksi pitäisi säätää jotain siitä, että jos auto on vaikka parkissa liian lähellä kiskoja, mutta "ei ole ilmeistä" ettei ratikka mahdu ohi, niin peltikolhu tai peili ei menisi ratikan piikkiin. Siis ideana se, että jos auto seisoo suurin piirtein kiskojen päällä, niin siitä näkee heti, ettei ohi mahdu. Mutta jos auto on niukin naukin liian lähellä, ja kuljettaja pienen virhearvioinnin vuoksi osuu siihen, ei korvausvelvollisuutta tulisi.

Eli parannettaisiin rvk:n oikeusturvaa reippaasti, mutta jollain konstilla kuitenkin tulisi tietysti huolehtia siitä, etteivät kiskorambot pääse hulluttelemaan.

TLL 7§ on yksiselitteinen

Miten olisi tällainen TLL 7a§:

7a §
Esteetön kulku raitiovaunulle. Raitiotien ylittäminen

Raitiovaunulle on annettava esteetön kulku. Raitiovaunulla tarkoitetaan tässä pykälässä jokaista raitiovaunukiskoilla kulkevaa laitetta. Pykälä koskee myös jalankulkijoita. Riippumatta siitä, mitä 32§:ssa säädetään, on jalankulkijan myös suojatiellä ollessaan annettava raitiovaunulle esteetön kulku.

Raitiotien tasoristeystä lähestyvän tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta ja mahdollisista suojalaitteista huolimatta tarkkailtava, onko raitiovaunu tulossa. Kuljettajan on tällöin käytettävä sellaista nopeutta, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen rataa.

Raitiotien tasoristeyksellä tarkoitetaan mitä tahansa sellaista paikkaa, jossa autoilija ajaa raitiovaunukiskojen yli taikka kääntyy niiden yli.

Raitiotietä ei saa lähteä ylittämään, jos raitiovaunu lähestyy taikka valo-opaste velvoittaa pysähtymään, erityinen ääniopaste kuuluu taikka mahdollinen puomi on alhaalla tai liikkuu. Tällöin on pysähdyttävä turvalliselle etäisyydelle radasta, ennen opastinta tai puomia. Kun raitiotien saa ylittää, se on tehtävä viivyttelemättä.

Raitiotielle ei milloinkaan saa ryhmittyä odottamaan risteyksen vapautumista.

Muoks: Jatkoa tälle 7a:lle, oletuksena että on erikseen säädetty, ettei 23§ koske ratikoita:

Milloin kuljettaja on pysäköinyt tai pysäyttänyt ajoneuvonsa raitiovaunukiskoille tai lähelle niitä, taikka ryhmittynyt raitiovaunukiskoille tai lähelle niitä, on raitiovaununkuljettajan pyrittävä ohittamaan tällainen ajoneuvo varovaisuutta noudattaen.

Mikäli ohitustilanteessa sattuu onnettomuus, vapautettakoon raitiovaununkuljettaja kaikesta vastuusta, mikäli raitiovaunun ajonopeus on ollut nopeusrajoituksen mukainen.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei ole voimassa, mikäli voidaan osoittaa, että onnettomuus on syntynyt raitiovaununuljettajan erityisen piittaamattoman taikka tahallisen toiminnan vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:
Olen sen verran kyyninen realisti, etten usko 339-DF:n esittämien lakimuutosten etenemiseen sellaisenaan. Jotain ehkä lainsäädännöllisestikin voitaisiin tehdä raitioliikenteen nopeuttamiseksi.

Suojateille erikseen lähestyvästä raitiovaunusta varoittavat valot ja varoitusäänet voisivat olla hyvä keino joissakin paikoissa. Väistämisvelvollisuus siis silloin jalankulkijoilla/polkupyöräilijöillä. Olisiko mahdollista jopa laskeutuva puomi suojatielle ennen kiskoja?
Ajatukseni näyttää lähestyvän toimintatapaa rautatien tasoristeyksissä. No, eivätpä suomalaiset kovin hyvin näytä niitäkään sääntöjä noudattavan.

Ajoneuvoliikenteen kanssa tehokkaimmat keinot ovat mielestäni raitiovaunuliikenteen parempi erottaminen muusta liikenteestä esim. riittävillä korokkeilla etteivät autoilijat vahingossa aja liian lähelle kiskoja ja pysäköintiin pitää myös saada riittävät suojaetäisyydet raitiovaunuihin rakenteellisilla ratkaisuilla.
 
Viimeksi muokattu:
Raitiotien tasoristeyksellä tarkoitetaan mitä tahansa sellaista paikkaa, jossa autoilija ajaa raitiovaunukiskojen yli taikka kääntyy niiden yli.

Tämä kyllä menisi hankalaksi. Tienkäyttäjältä ei voi odottaa velvollisuutta tarkkailla raitiovaunujen ja muiden kulkuvälineiden yhteisellä kaistalla, että kun sieltä tuleekin raitiovaunu, säännöt muuttuvat todella radikaalisti. Raitiotien tasoristeys täytyy siis rajata koskemaan vain sellaisia paikkoja, joissa ylitetään rata, jota eivät voi käyttää muut kuin raitiovaunut. Mielellään rajata myös vain sellaisiin, joissa raitiotie on erotettu muusta liikenteestä eikä vain ole omalla kaistallaan. Muuten saattaisi syntyä todella sekavia väistämisvelvollisuuksia paikkoihin, joissa raitiotie ei ole koko matkaa omalla kaistallaan (esim. Sturenkadulla) tai joissa raitiotien havainnoiminen on todella vaikeaa, esim. Mannerheimintiellä. Toki jokainen helsinkiläinen tietää, että Manskulla kulkee ratikoita, mutta sen varaan ei voi liikennesääntöjä suunnitella, että liikenneympäristö pitäisi opetella etukäteen. Selkeästi täytyisi visuaalisesti erotella ne paikat, joissa raitioteiden korotettu väistämisvelvollisuus on voimassa. On myöskin hyvin hankala ylittää Manskun raitioteitä sääntöjen mukaisesti, jollei keskellä tietä ole mahdollisuutta pysähtyä tuota havainnointia ja varovaisuutta varten.
 
Varovan kankeus on ainakin minun mielestäni siinä, etteivät ne toimi niin kuin niiden pitäisi: eli raitiovaunu voisi ohittaa suojatien vauhtia hidastamatta.

Näyttää siltä, että Helsingin liikennevaloinsinöörit tms. eivät tiedä hönkästäkään siitä miten valovaroituslaitokset kuuluisi rakentaa. Mars katsomaan toimivia malleja vaikka Saksaan ja unohtamaan nämä pohjoiset erityisolosuhteet tässä kohtaa!
 
Olisikohan yksinkertaisinta, että lainsäädännössä määriteltäisiin raitiotie selkeästi siten, että raitioliikennettä on vain sellainen raideliikenne, jossa raidekulkuneuvo kulkee ajoradalla. Muissa tapauksissa raideliikenne on rautatieliikennettä, ja siihen sovelletaan sitä, mitä rautatieliikenteestä on säädetty.

Siis Munkkiniemen puistotiellä ratikkarata on rautatie, ja siellä pätee yksiselitteinen muun liikenteen, mukaanlukien jalankulkijoiden väistämisvelvollisuus. Ja sama pätee Hämeentiellä, sillä korotuksella on osoitettu ajoradan käyttäjille, ettei ajorata jatku raitiotiekiskojen päälle. Risteyksissä on tasoristeykset, joissa siis autoilijalla on yksiselitteinen väistämisvelvollisuus.

Rautateiden etuajo-oikeus on syntynyt yksinkertaisesti fysiikan laeista. Rautatietä käyttävän kulkuneuvon hidastuvuus on pienenpi kuin tieliikenteessä. Siksi rautatiellä kulkevan kulkuneuvon on annettava mennä menojaan ja muut väistää. 100 vuotta sitten raitiotievaunut olivat niin hitaita, ettei hidastuvuuserolla ollut merkitystä, etenkään kun eivät silloin autotkaan niin oivallisia hidastujia ollet, puhumattakaan hevoskärryistä.

Kukaan ei esitä rautateiden etuajo-oikeuden kiistämistä, vaikka junissakin on kiskojarrut ja hidastuvuus on parantunut ajoista, jolloin etuajo-oikeus hyväksyttiin. Ratikoiden sorsiminen onkin yksinomaan asennekysymys. Autoilulle halutaan pitää etuoikeusasema, ja jotta se pysyisi, keksitään rajoituksia ja haittoja ratikoille. Ja kun edes autoilta kielletyistä asioista ei seuraa yhtään mitään, niin käytännössä vallitsee anarkia.

Otetaan nyt esimerkiksi autojen pysäköinti. Kukaan autoilija ei uskalla pysäköidä liian lähelle rataa, koska hän pelkää, että juna murjoo auton. Motivoija siis ei ole sääntö ja sen rikkomisen seuraus eli sakko, vaan auton menetys. Ratikan kanssa tätä motivaattoria ei ole. Jos auto menee rikki, sen maksaa ratikka. Liikennehaitasta ei autoilijaa laskuteta ja pysäköintivirhemaksulla ei ole mitään merkitystä. Mutta tämähän on johdonmukainen seuraus autoilun suosimisesta ylipäätään. Meillähän ei mene läpi mm. rengaslukot tai mekaaninen ajon estäminen kielletyille alueille. Koska ei haluta vaatia, että autoilijat ihan oikeasti noudattavat sääntöjä. Koska ne säännöthän ovat vain viherpiipertäjien ja muiden ala-arvoisten kansalaisten järjestämää kiusaa ihmisen oikeudelle saada ajaa autollaan mihin haluaa. Ainakin, jos ja kun on valmis maksamaan siitä.

Antero
 
Olisikohan yksinkertaisinta, että lainsäädännössä määriteltäisiin raitiotie selkeästi siten, että raitioliikennettä on vain sellainen raideliikenne, jossa raidekulkuneuvo kulkee ajoradalla. Muissa tapauksissa raideliikenne on rautatieliikennettä, ja siihen sovelletaan sitä, mitä rautatieliikenteestä on säädetty.

Kirjapainossa painetussa ja joskus ilmestyneessä Tietosanakirjassa kerrotaan, että "Raitiotie on kadulle rakennettu rautatie". Ja taitaa siinä olla vielä lisämaininta henkilöliikenteestäkin.

Eikö tuo jo oikeuta erottamaan "raitiotie" ja "raitiovaunu" toisistaan. Raitiovaunulla voidaan liikennöidä myös "rautatiellä".
 
Eikö tuo jo oikeuta erottamaan "raitiotie" ja "raitiovaunu" toisistaan. Raitiovaunulla voidaan liikennöidä myös "rautatiellä".
Jospa tietosanakirja olisikin lainvoimainen...

Mutta Suomen erityisolosuhteissa toimiva ratkaisu olisi varmasti maalata raitiovaunut kirkaan oranssilla ja nimittää ne sen jälkeen metroiksi. Silloin kaikki joutuisivat väistämään ja alistumaan. Metronhan on saatava mennä kaikkialle ja vapaasti, jopa kustannuksista piittaamatta. :D

Antero
 
7a §
Esteetön kulku raitiovaunulle. Raitiotien ylittäminen

[...]

Raitiotien tasoristeyksellä tarkoitetaan mitä tahansa sellaista paikkaa, jossa autoilija ajaa raitiovaunukiskojen yli taikka kääntyy niiden yli.

P.o. ajoneuvon kuljettaja. Koskeehan to toki myös polkupyöriä, moottoripyöriä, traktoreita, jne.

Loppulause erityisestä piittaamattomuudesta tai tahallisuudesta oli hyvä. Tuollaisillahan tuomareille yleensä muutenkin annetaan pieni terveen järjen pelivara, Juristin sen muotoiluun toki tietenkin tarvitsee.
 
Ei kuulosta oikein turvalliselta, jos raitiotie on keskellä katua ilman korokkeita tai yhteiskaistalla. Bostrab edellyttää raitiotien eristetylle radalle aina jalankulkijoiden korokkeet. Niitä ei meillä ole läheskään kaikkialla.

Lähtisin siitä, että väistämisvelvollisuus käännettäisiin vain, kun kyseessä on raitiotie eikä raitivaunukaista. Raitiotien status edellyttää riittävää erottamista muista kadun toiminnoista ja tähän voidaan lisätä vaatimus jalankulkijoiden saarekkeista. Ylityspaikka raitiotien yli merkittäisiin muuksi kuin suojatieksi, jotta suojatiesäännöt olisivat edelleen selkeät. Enää jäisi kysymykseksi mahodllinen siksak-vaatimus, jonka haluaisin välttää.

BOStrabin pykälä §20 määrittelee tasoristeykset seuraavasti (käännös saksasta suomeen omani):

§ 20 Tasoristeykset

(1) Itsenäisten raitiotieosuuksien tasoristeykset kaduilla, poluilla ja aukioilla merkitään liitteen 1 kuvan 1 mukaisilla Andrean risteillä.
(2) Tasoristeyksissä on raitioliikenteellä etuajo-oikeus muuhun liikenteeseen nähden.
(3) Momentissa 2 kuvatun etuajo-oikeuden osoittavien Andrean ristien on sijaittava paikassa, johon muun liikenteen on pysähdyttävä, kun tasoristeyksen ylittäminen ei ole sallittua.
(4) Tasoristeyksessä on oltava turvalaitteet, paitsi jos:
1. Tasoristeystä ei normaalisti ylitä vuorokauden aikana yli sataa moottoriajoneuvoa ja tasoristeys on näkymiensä puolesta turvallinen.
2. Kevyen liikenteen tasoristeyksessä, jos tasoristeys on näkymiensä puolesta turvallinen ja tasoristeykseen kuljetaan kääntöportin tai vastaavan rakenteen kautta.
(5) Momentissa 4 kuvatun turvalaitteen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
1. Liitteen 1 kuvassa 2 oleva keltaista ja punaista valoa näyttävä valo-opastin, johon voidaan yhdistää liitteen 1 kuvan 3 mukaiset puolipuomit.
2. Kohdassa 1 mainittuja turvalaitteita on valvottava liitteen 4 mukaisella, opasteita Bü 0 ja Bü 1 näyttävällä, risteystä edeltävällä tasoristeysopastimella.
(6) Tasoristeyksen näkymät ovat turvalliset, jos tienkäyttäjä tasoristeystä lähestyessään voi turvallisesti päättää, ylittääkö hän tasoristeyksen, vai pysähtyykö ennen sitä.
(7) Myös silloin kun erotettu rataosuus risteää teitä, polkuja ja aukioita, käsitellään näitä risteyksiä tasoristeyksinä jos momentit 3-6 täyttyvät.


Momentissa 4. mainituksi "kääntöportiksi" tulkitsen kelpuutettavan myös ns. siksak-järjestelyn.

Lisäksi BOStrabin pykälässä §16 (Rataosuudet) säädetään seuraavasti:

(6) Erotetut rataosuudet sijaitsevat samassa tilassa muun liikenteen kanssa, mutta ovat erotetut siitä reunakivillä, kaiteella, pensasaidalla tai puurivillä tai vastaavalla kiinteällä esteellä. Näillä erotetuilla rataosuuksilla voi olla myös risteyksiä, jotka määritellään pykälän 20 momentin 7 perusteella tasoristeyksiksi.
...
(8) Erotetuilla rataosuuksilla olevissa tasoristeyksissä täytyy raitiotien ja ajoradan välissä olla keskikoroke, ellei liikennettä ohjata liikennevaloin.


Eli lyhyesti jalankulkijoiden/polkupyörien ylityspaikkojen järjestelystä:

Erotetulla rataosuudella olevat jalankulkijoiden/polkupyörien ylityspaikat on valo-ohjattavat tai rakennettava keskikorokkeet ja suojateiden porrastukset.
 
Tämä kyllä menisi hankalaksi. Tienkäyttäjältä ei voi odottaa velvollisuutta tarkkailla raitiovaunujen ja muiden kulkuvälineiden yhteisellä kaistalla, että kun sieltä tuleekin raitiovaunu, säännöt muuttuvat todella radikaalisti.

Miten niin? Esimerkkinä Pohjolankatu, jossa ratikat ajavat ajoradalla ja risteykset ovat tasa-arvoisia. Tämän päivän tilanteessa Pohjolankadulle poikkikadulta tasa-arvoisen risteyksen kautta tuleva autoilija väistää oikealta tulevia autoja sekä oikealta ja vasemmalta tulevia raitiovaunua. Mikään ei siis muutu verrattuna tämän päivän liikennesääntöihin.

Pohjolankadulla rv-kiskojen päällä ajava autoilija, joka on kääntymässä vasemmalle vastasuunnan kiskojen ja autokaistan yli, väistää vastaantulevaa liikennettä. Mikään ei siis muutu verrattuna tämän päivän liikennesääntöihin.

Se on selvä, että vaikka kiskoille pysähtyminen ja ryhmittyminen kielletään, niin tilanteessa jossa kiskot ovat osa autojen ajorataa, ryhmittyminen kiskoilla täytyy sallia (tämä Pohjolankadun tilanne tai vaikka Hesari/Flemari -risteys).

Olen sen verran kyyninen realisti, etten usko 339-DF:n esittämien lakimuutosten etenemiseen sellaisenaan.

En minäkään usko. Mutta joku lähtökohta täytyy olla.

Oikeasti kai tällainen lakivalmistelu olisi syytä käynnistää siten, että omien lakiemme hienosäädön sijaan otettaisiin vertailuun muutama sellainen ulkomaa, joissa kulttuuri ja olosuhteet yleisesti ottaen vastaavat meikäläisiä ja joissa raitiovaunulla on ne oikeudet, joihin meillä pyritään.

Pitäisi siis verrata esim. ruotsalaista, sveitsiläistä ja saksalaista lainsäädäntöä ja ottaa sieltä malli Suomeen.

Suojateille erikseen lähestyvästä raitiovaunusta varoittavat valot ja varoitusäänet voisivat olla hyvä keino joissakin paikoissa. Väistämisvelvollisuus siis silloin jalankulkijoilla/polkupyöräilijöillä. Olisiko mahdollista jopa laskeutuva puomi suojatielle ennen kiskoja?

Arkipäivää Euroopassa. Pitäisi olla meilläkin mahdollisuuksien rajoissa, tosin puomit ovat sen verran raskas elementti, etten käyttäisi niitä korttelikaupungissa. Mutta puomeja voisi käyttää esim. Mäkelänkadun poikkikatujen risteyksissä tai Jokerilla hyvin.

Ajoneuvoliikenteen kanssa tehokkaimmat keinot ovat mielestäni raitiovaunuliikenteen parempi erottaminen muusta liikenteestä esim. riittävillä korokkeilla etteivät autoilijat vahingossa aja liian lähelle kiskoja ja pysäköintiin pitää myös saada riittävät suojaetäisyydet raitiovaunuihin rakenteellisilla ratkaisuilla.

Samaa mieltä. Lakeja sinänsä muuttamalla ei vielä saavuteta paljoa. Liikenneympäristöä muuttamalla, ja tarvittaessa tarkistamalla lakeja niin että perustellut muutokset ovat lainmukaisia, päästään paljon pidemmälle.
 
Pitäisi siis verrata esim. ruotsalaista, sveitsiläistä ja saksalaista lainsäädäntöä ja ottaa sieltä malli Suomeen.

[. . .]

Samaa mieltä. Lakeja sinänsä muuttamalla ei vielä saavuteta paljoa. Liikenneympäristöä muuttamalla, ja tarvittaessa tarkistamalla lakeja niin että perustellut muutokset ovat lainmukaisia, päästään paljon pidemmälle.

Kävin muutama viikko sitten Tukholmassa ja siellä oli raitiovaunulinja 7:n ylityskohdissa joka paikassa maassa "tarrat" (noin 0,5m*1,5m) joissa pyydettiin varomaan ratikkaa. En ole tarkastanut miten Tukholmassa on säädetty etuoikeuksista, mutta itse tulkitsin ja niin tulkitsivat muutkin, että ratikkaa piti jalankulkijoiden väistää. Siellä olis siis normaalit suojatiet myös raitiotien yli, mutta kiskoja ennen nuo ylimääräiset tarrat. Joissain paikoissa saattoi myös olla valot, mutta en ole aivan varma tästä, kun en ymmärtänyt tätä juuri silloin seurata.

Varoitukset ovat melko tuoreita, koska niitä ei löydy google mapsin kuvista ollenkaan ja liittynevät 7:n brändäämiseen kun linjaa on jatkettu Sergels torgetille. Voi tietysti olla, että nuo ovat vain väliaikaisratkaisu, joka korvataan muulla sitten kun lumet satavat. Katson mikäli löydän väistämisvelvollisuuksista jonkun tiedon.

Jos ajattelee Aleksanterinkatua Helsingissä toteutuu siellä ratikoiden etuajooikeudet. Suojateitä on koko matkalla paitsi ei Stokkan kellon edessä ja aina jalankulkijat väistävät. En temen lailla uskoisi, että lainmuutos olisi kovinkaan vaikea sisäistää Suomessa. Väittäisin jopa, että tämä ei edes herättäisi kovinkaan suurta vastustusta.
 
Kslk:n uusimman esityslistan mukaan ollaan perustamassa työryhmää, jonka tavoitteena on tehostaa raitiovaunujen liikennevaloetuisuuksia. Toivottavasti työryhmä työskentelee määrätietoisesti ja tehokkaasti!
 
En ole tarkastanut miten Tukholmassa on säädetty etuoikeuksista, mutta itse tulkitsin ja niin tulkitsivat muutkin, että ratikkaa piti jalankulkijoiden väistää.

Ruotsissa raitiovaunu rinnastetaan tietääkseni junaan, jota muiden tienkäyttäjien on väistettävä. Pitkälti Anteron ehdotusten mukaisesti siis.
 
Oikeasti kai tällainen lakivalmistelu olisi syytä käynnistää siten, että omien lakiemme hienosäädön sijaan otettaisiin vertailuun muutama sellainen ulkomaa, joissa kulttuuri ja olosuhteet yleisesti ottaen vastaavat meikäläisiä ja joissa raitiovaunulla on ne oikeudet, joihin meillä pyritään.

Pitäisi siis verrata esim. ruotsalaista, sveitsiläistä ja saksalaista lainsäädäntöä ja ottaa sieltä malli Suomeen.

Täältä Norjasta löytyy mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten Suomessakin voitaisiin raitiovaunujen väistämisen kanssa toimia sääntöjen osalta. Paikallisten liikennesääntöjen mukaan kaikkien muiden tienkäyttäjien, niin ajoneuvo- kuin kevyen liikenteen, tulee antaa vapaa kulku raitiovaunuille ja tarvittaessa pysähtyä väistämään. Yhdessä toimivien liikennevaloetuuksien kanssa tämä tarkoittaa, että Oslossa hyvin esim. Tehtaankadun kaltaisella kadulla voidaan ajaa pysäkiltä pysäkille "täyttä vauhtia". Vaikka varoitusvaloja ym. ei ratikoiden katuosuuksilla täällä ole läheskään samassa määrin kuin vaikka Göteborgissa, noudatetaan sääntöjä silti hyvin, sillä Helsinkiin verrattuna raitiovaunujen ja muiden liikennevälineiden kolarit ovat hyvin harvinaisia.

Oslossa myös jatkuvasti muistutetaan muita liikkujia väistämisvelvollisuudesta: ratikoitten mainospaikoilla on parhaillaan matkustajille/jalankulkijoille suunnattu julistekampanja, ja vaunuihin on tullut syksyn mittaa uudet autoilijoille viestivät "puskuritarrat", joissa todetaan, että "Ratikka on ystäväsi, älä kolaroi sen kanssa!" (originaali allekirjoituksessani). Tässä vielä linkki Oslotrikkenin ja Trygg Trafikkin informatiiviseen, mutta selkeään esitteeseen asiasta: http://www.trikken.no/OpplastedeBilder/DivBilde/Vikeplikt_EndLav_nov.pdf. Tällaista tiedotusta voisi varmasti Helsingissäkin harrastaa enemmänkin, jo nykyisten sääntöjen puitteissa!
 
Olisikohan yksinkertaisinta, että lainsäädännössä määriteltäisiin raitiotie selkeästi siten, että raitioliikennettä on vain sellainen raideliikenne, jossa raidekulkuneuvo kulkee ajoradalla. Muissa tapauksissa raideliikenne on rautatieliikennettä, ja siihen sovelletaan sitä, mitä rautatieliikenteestä on säädetty.

Tämä on oikeastaan kaiken perusta, jotta mitään järkevää voi tehdä. Luulisin, että olisi syytä tehdään kuitenkin vielä pieni lisäys lauseeseen: "Muissa tapauksissa raideliikenne on rautatieliikennettä, ja siihen sovelletaan soveltuvin osin sitä, mitä rautatieliikenteestä on säädetty. Tämä siksi, ettei kaikkea sääntöidiotismia ym. JKV-pakkoa tulisi. Lausen kanssa täytyy olla kuitenkin tarkkana, ettei "soveltuvin osin" vesitä asiaa siten, että joku voisi tulkita, että tilanne ei muuttuisi nykyisestä mihinkään. Tämä vain ajatuksena.

Mutta itse ideaan. Pohdiskelin, että kun kasi on saatu nopeuttua sekä lakipykälät hiottua, olisi helppoa ottaa modernin (normaalin saksalaisen) raitiotien pilottihankkeksi linjan 4 väli Tullinpuomi - Laajalahden aukio. Kohde on helpoimmasta päästä Helsingissä, sillä Paciuksenkadulla raitiovaunukaista on oikeasti riittävän leveä. Siihen mahtuisi hyvin myös pesasaidat reunoihin, jos haluttaan. Paciuksenkatuun ei myöskään käytännössä kohdisu mitään suuria kaupunkikuvallisia vaatimuksia, joten rata voidaan toteuttaa normaalina rautatieratana (sepeli+pölkky sekä rautatien ilmajohdot).

Mielestäni Tukholmankadulla ei ole mitään estettä tehdä samanlaista rataa, mutta siitä voi tulla narinaa saksalaisiin ratkaisuihin tottumattomilta suomaisilta "esteetikoilta". Siten radan voi nurmettaa, mutta mielestäni ilmajohdot voisi hyvin tehdä Tullinpuomiin asti rautatien ilmajohdoilla. (Saksassa täysin yleistä, että rautatien ilmajohtoja käytetään jo yhtenäisyydenkin takia yleisesti myös paikoissa, jossa ei koskaan edes ajeta suuria nopeuksia). Ja Tukholmankadun radanhan voi tehdä sellaiseksi, että siellä ajetaan lujaa.

Samalla on syytä miettiä onko oikeasti mitään järkeä pitää Paciuksenkadulla sekä Meilahdentien että Paciuksenkaaren pysäkkiä, jotka ovat melko lähekkäin. Lopetetaanko jompikumpi, tehdäänkö puoleenväliin uusi molempia korvaava pysäkki vai säilytetäänkö nykytilanne? Niin, pysäkit ovat muuten sitten 60m pitkiä, jotta kaksinajo on mahdollista.

Pysäkeille tietenkin z-tasoristeys ja mahdollisesti keltaiset vilkkuvalot. Lisäksi raitiovaunun kuva kolmioon kertomaan raitiovaunun etuoikeudesta jalankulkijaan nähden. Autoille puolestaan tasoristeyksenmerkit sekä mahdollisesti puomejakin vilkkaisiin risteyksiin. Tullaanhan raitiotiellä ajamaan hetkellisesti jopa 80km/h, sillä (eristetyllä) rautatiellä ei ole kadun nopeusrajoitukset voimassa.

Täydellisen liikennevaloetuuden (opastijärjestelmä) toteuttaminen on syytä tehdä luotettavalla ratkaisulla (esimerkiksi raidevirtapiiri+silmukka ajojohtoon), jotta liikennevalot osaavat ajoittaa raitiovaunun valovaiheen juuri oikea-aikaisesti kaikille vaunuille. Uudessa opastintekniikassa etuisuudet näytetään lisävaloilla/kirjaimilla (tarvitseeko kirjata lakiin, jos näytetään raitiovaunuille muunlaisia opasteita kuin S, viiva tai nuoli?) Liikennevaloissa ovat esimerkiksi kirjaimet E ja L. E=Etuisuus [toimii aina], vaunu huomioitu valokierrossa, opastimelle ei tarvitse edes hiljentää, nuoli syttyy viimeistään 30m ennen vaunua. L= Lähtö, ovet kiinni valovaihe tulossa juuri. (Vain opastimessa, joka on pysäkin päässä). Ohessa alkeellinen havainnekuva mahdollisesta opastimesta.

Koeosuuden radasta saisi kokemuksia radanrakentamisesta ja -ylläpidosta sekä niiden kustannuksista sekä tietoa raitioliikenteen nopeutumisesta ja kehittymismahdollisuuksista.

Eli kaikenkaikkiaan tehdään laadukas ja nykyaikainen rata tasoristeyksineen BOStrabin mukaan, niinkuin missä tahansa muussakin kaupungissa tehtäisiin.

Laitan loppuun hymiön pitämään optimismia yllä, sillä haluan nähdä edellä kuvailemani vielä oikeasti Helsingissä.
:)
 

Liitetiedostot

  • opastin1.jpg
    opastin1.jpg
    4.5 KB · Lukukerrat: 204
Takaisin
Ylös