Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Olinhan taas valtavan epäasiallinen ja provosoiva, kun ehdotin liikennevalojen vähentämistä yms, joka käy kirjoituksestani ilmi.

Itse asiassa alkuperäinen viestisi reippaammasta ajotyylistä herätti ihan mielenkiintoisen muutaman sivun keskustelun. Jostain käsittämättömästä syystä sinun piti kuitenkin taas tässäkin ketjussa alkaa vetämään jotain marttyyriroolia.
 
Juu, minä olen se iso paha susi....näin juuri.

Esitin selviä argumentteja ja perustelin mielipiteeni, viittasit itsekin aiheuttamani keskusteluun. Sen jälkeen minua alettiin haukkumaan palstalla jostain käsittämättömästä syystä. Sen jälkeen puolustauduin ja olenkin "marttyyri".

Ei muuta kuin hyviä asiantuntijakeskusteluja vaan teille, hei-hei!
 
Ei ole sattuma, että muutamissa kaupungeissa keskusta-alueella on vain raideliikennettä ja bussien tehtävä on hoitaa esikaupunkialueiden ohuet matkustajavirrat. Kyse on yksinkertaisesti katuverkon kapasiteetin tehokkaasta käytöstä.

Tuon trendin mukaista kehitystä on ollut näkyvissä Helsingissäkin, onhan esitetty visioita, joissa liityntää lisätään paljon eikä busseja tule enää keskustaan.

Töölön metro ratikkatunnelina ja/tai vapautuva tila ratikoille ratakuilussa Pisaranradan valmistuttua Rautatieasemalta Pasilaan mahdollistaisi pitemmän matkan ratikoiden pääsyn sujuvasti keskustaan ja samalla bussien korvaamisen laajemmin ratikoilla.

Keskeinen katuverkko keskustassa nyt nopean ratikkaliikenteen kannalta niin valtavasti ylikuormitettu, ettei laajempaan bussiliikenteen korvaamiseen ole nykyverkossa tilaa. Jo Laajasalo, Jätkäsaari ja raitiolinjojen pidennykset jokerille tuovat rajusti lisäkuormaa, vaikka yksikkökoko on kasvussa.

Jos keskustan katuverkon ylikuormitus olisi pieni, raitioliikennettä olisi helpompi nopeuttaa, mutta nyt keskustan (Mannerheimintie ja Kaivokatu) ja kriittisten pääkatujen (Mannerheimintie ja Hämeentie) katuverkko on erittäin sujuvan raitioliikenteen kannalta merkittäviltä osin 200-500% ylikuormitettu, joten raitioliikenteen nopeuttamismahdollisuus katutasossa on merkittävästi rajoittunut.
 
Viimeksi muokattu:
Esitin selviä argumentteja ja perustelin mielipiteeni, viittasit itsekin aiheuttamani keskusteluun. Sen jälkeen minua alettiin haukkumaan palstalla jostain käsittämättömästä syystä. Sen jälkeen puolustauduin ja olenkin "marttyyri".

Heittäydyt aina marttyyriksi, koska väität, että kaikki ovat nimenomaan sinua vastaan henkilökohtaisesti ja siksi mielipiteesikään eivät kelpaa. Näin ei suinkaan asia ole. Kaikki viesteistäsi irtoava asia on tervetullutta, mutta jos sen esittää niin, että väittää muiden etukäteen sen tuominneen, ei ketään kiinnosta enää itse asiakaan.

Perusongelmasi ei ole se, että olisit oikeassa tai väärässä. Perusongelmasi on, ettet pysty sietämään sitä, että mielipiteisiisi vastataan olemalla eri mieltä. Yleensä täällä kuitenkin keskustellaan nimenomaan vasta-argumenteilla, koska myhäily ja myötäileminen ei synnytä oikeata keskustelua. Siksi lähtökohtaisesti pitääkin odottaa, että jokainen asia, jonka täällä esität, yritetään kumota tai muuten muokata.

Jollet ymmärrä, mikä alkuperäisessä viestissäsi oli provokatiivista, tässä lainauksia:
- "joskus nynny ja vetelä kuski ajaa niin hiljaa"
- "vetelä ajotyyli"
- "suhtautuminen liikenneturvallisuusasioihin on holhoava ja hysteerinen"
- "lopettamalla hysteerinen uikutus"

Asialliseen keskusteluun kuuluu, että myös vastapuolta pyritään tulkitsemaan parhain päin. Ei suinkaan olkiukkojen metsästys. Tässä tapauksessa yksi olkiukkosi oli ruveta väittämään, että NrI/II-vaunuilla voidaan korvata 3-4 bussilinjaa. Kukaan ei näin väittänyt, mutta jos olisit nähnyt omaa olkiukkoasi pidemmälle, olisit ymmärtänyt, että 3-4 bussia voidaan korvata nykyisiä raitiovaunuja huomattavasti suuremmalla vaunulla. Tämä kaikki oli muille implisiittisesti selvää. Jollei se sinulle ole, asiaa voi kysyä. Mutta ei, halusit itse uskoa, että tarkoituksena todella on ahtaa neljän bussin väki yhteen 20-metriseen ratikkaan. Hei, jos ajattelen niin, silloinhan toinen on todella väärässä. Sillähän ei ole merkitystä, esittikö toinen todella niin.

Kyse ei ole siitä, että olisit väärässä, vaan että esittämistavallasi annat ymmärtää, että mielestäsi tähän asti muut ovat tehneet todella väärin. Sellainen esittämistapa ei ikinä menesty eikä saa aikaan oikeita muutoksia.

Sinulle ainoastaan huomautettiin, että esitystapasi on kärkevä ja provokatiivinen, aivan syystä. Sinä itse leimaiduit siitä jälleen marttyyriksi, että asiasikin ovat vääriä. Ei, itse aiheesta todella heräsi keskustelua ja monet olivat kanssasi myös samaa mieltä, toiset taas vastaan. Väitit ihan itse, että joltain menisi yöunet viestiesi takia. Ei nyt sentään. Esittämistavastasi vain ei kuulunut yhtään tahto löytää oikeita ratkaisuja, vaan ainoastaan päästä torvena toitottamaan, miten asiat ovat pielessä. Ja annas olla, kun joku kyseenalaistaa mielipiteesi. Senhän täytyy johtua siitä, että sinussa henkilönä on jotain ratkaisevaa pielessä.

Taaskaan ei olisi tarvinnut ruveta käymään keskustelua kirjoitustyylistäsi, ellet ihan itse olisi nostanut karvojasi pystyyn. Sinä olet se, joka haluaa aina kerätä irtopisteet ja päästä marmattamaan siitä, kuinka kaikki ovat sinua vastaan. Valitettavasti siinä asiassa kukaan ei ole kanssasi samaa mieltä. Sääli, jollet todella itse pysty löytämään viesteistäsi sitä, mikä niistä tekee provokatiivisia. Toinen vaihtoehto tietysti on, että trollaaminen on vain sinun mielestäsi hauskaa. Valitettavan usein asia on juuri niin.

Valitettavasti on myös niin, että olet tehnyt itsesi tällä palstalla jo niin tunnetuksi, että kirjoituksiasi ei kukaan enää tulkitse hyväntahtoisesti. Valitettavasti ensivaikutelmasi on melko lähtemätön. Kaikki lukijat tietävät täällä, että useimmiten viesteistäsi seuraa valtavia provokaatioita osaltasi, muiden ihmisten stereotyypittämistä ja valittaminen siitä, miten mielipiteesi eivät kelpaa. Siksi ehkä "hei hei" onkin hyvä ratkaisu, koska sinun osaltasi peli taitaa todella olla menetetty. Mutta tilanne on win-win: me voimme jatkaa rauhassa asiantuntijakeskustelujamme, ja sinä voit rauhassa vetäytyä tietäen, että teit pointtisi selväksi ja me emme todellakaan sulattaneet sinua ja mielipiteitäsi ihan vain koska et kuulu yhteiseen loistokkaaseen Keskustapuolueeseemme.
 
Jos keskustan katuverkon ylikuormitus olisi pieni, raitioliikennettä olisi helpompi nopeuttaa, mutta nyt keskustan (Mannerheimintie ja Kaivokatu) ja kriittisten pääkatujen (Mannerheimintie ja Hämeentie) katuverkko on erittäin sujuvan raitioliikenteen kannalta merkittäviltä osin 200-500% ylikuormitettu, joten raitioliikenteen nopeuttamismahdollisuus katutasossa on merkittävästi rajoittunut.
Tästä syystä koko joukkoliikenneverkkoa tulisi ajatella kokonaan uudelleen ja suunnitella sille kehittämisohjelma. Seppo Vepsäläisen Iso liityntä oli yksi tapa ajatella uudelleen, mutta minusta sekä kustannuksiltaan että toiminnallisesti epärealistinen. Toteuttamalla sellaista raitio- ja bussiliikenteen kehittämistä, joka jäi 1960-luvulla autoilun ja metron jalkoihin, voitaisiin puolen vuosisadan pysähtyneisyys korjata.

Tällainen kehitys vaatii sekä mittavan asennemuutoksen että investointirahaa. Runkolinjaa ei pidä yrittää toistaa, vaan raitiotieratoja on jatkettava esikaupunkialueille. Samalla on tietenkin tilattava lisää vaunuja. Kehittämisohjelma kestää ehkä 20 vuotta, minkä vuoksi periaatteista pitäisi sopia heti ja sitten ottaa ne mukaan seudun liikennesuunnitteluun.

Nyt rahat ovat menossa kuitenkin usean vuoden ajan pariin kokonaisuuden kannalta vähän merkitsevään mutta erittäin kalliiseen hankkeeseen, joten joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan ei löydy poliittista halukkuutta. Ollaanhan nyt investoimassa niin paljon, että ”sen täytyy riittää joukkoliikenteelle”.

Antero
 
Hei Elmo ja kiitos opastuksesta. Tästä oli todella apua. Unohdit kertoa minulle, mikä on olkiukko, en tiedä mitä se tarkoittaa.

Jos sinulla olisi halua tulkita alkuperäinen viestini oikein, tietäisit, että puhuin yleisellä tasolla kuljettajista, en tämän palstan henkilöistä, joissa on varmaan kuskejakin. Ilmaisut olivat värikkäitä, mutteivat mielestäni epäasiallisia. Liikenne- ja paloturvallisuuskeskustelu on usein (ei aina) hysteeristä uikutusta, jonka tavoite tuntuu olevan julkisen liikenteen heikentäminen erilaisilla tekosyillä (aitaamisen vastustaminen, koska paloautot sitä ja tätä...). Tiedän, että tämä ei ole vain minun kantani. Mielestäni osa kuskeista on todella veteliä ja olenpa nähnyt senkin, että ratikkakuskilla menee aika kännykässä puhumiseen ja vauhti on alle 20km/h.
Siinä joitakin pointteja asiaan.

Jos olisit lukenut asiasta kirjoittamani viestit, olisit nähnyt, että esitin mainitsemaani ongelmaan toimenpiteitä. Se ei valitettavasti saanut sofistikoitua huomiotasi. En tässä ketjussa, enkä missään muussakaan ketjussa ole väittänyt, että "muut (eli palstan muut kirjoittajat) olisivat tehneet jotain väärin", koska en ole tekemisiänne ollut katselemassa, vain kirjoitettuja mielipiteitä.

Ongelmasi taas on se, että sinulla ja kaltaisillanne on vaikeaa kestää ironista, piikittelevää ja hiukan kärjistävää keskustelua. Kun minua alettiin haukkua jälleen kerran provokaattoriksi, niin se kyllä sai karvat nousemaan pystyyn, sillä se ei ollut sen ensimmäisen viestin tarkoitus, vaan mainita havaitsemistani ongelmista ja tuoda joitakin ratkaisuehdotuksia niihin.

Mitä nyt tulee tähän aika naurettavaan keskusteluun bussilinjojen korvaamisesta ratikoilla, niin jos joku täällä itsestään selvää, ei sen tarvitse olla sitä kaikille. Ko. viestissä ei missään vaiheessa mainittu ratikan kokoa ja suurin osa tavallisista ihmisistä olisi luultavasti mieltänyt asian juuri kuin minä. Kaikkien elämä kun ei pyöri ratikoiden ympärillä. Vaikka kyse olisi isommasta ratikasta, rohkenen nyt hyvin arasti ja vienosti epäillä sen vetokykyä, jos rajoitteena on nykyinen pysäkkipituus ja kohtalainen matkustusmukavuus. Mutta kuten tiedämme: eihän se näin voi olla, koska.....
 
... Vaikka kyse olisi isommasta ratikasta, rohkenen nyt hyvin arasti ja vienosti epäillä sen vetokykyä, jos rajoitteena on nykyinen pysäkkipituus ja kohtalainen matkustusmukavuus. Mutta kuten tiedämme: eihän se näin voi olla, koska.....
Vaunujen ja pysäkkien pituus ovat toisiinsa sidoksissa. Pysäkkien pituudella on perusteltu sitä, ettei Helsingissä voi olla nykyistä pidempiä vaunuja, mutta se ei ole mikään peruste. Jos nykyistä pidemmät vaunut katsotaan tarpeellisiksi, pysäkit pidennetään. Mikä on huomattavasti pienempi vaiva kuin vaunujen hankinta.

Miten vaunun pituus mielestäsi vaikuttaa matkustusmukavuuteen? Onko Variossa tai välipalavaunussa matkustaminen ikävämpää kuin lyhyissä Nr-vaunuissa? Onko päiväsaikaan ikävämpi matkustaa 6-vaunuisilla metrojunilla kuin iltaisin 4-vaunuisilla?

Antero
 
Eihän se sinänsä vaikuta mitenkään, minulle henk.koht on samantekevää minkä pituinen se härveli on, jossa matkustan.
Puhuin nyt pääosin ruuhka-ajasta, vaikka se ei käynyt ilmi. Eli siis siitä, että jos 4 bussilinjaa (en tiedä mitä neljää tässä nyt tarkoitetaan tarkalleen) korvataan ratikalla, täytyy ratikassa olla riittävästi tilaa (=pituutta, kaksikerroksisia ratikoita ei taida olla) neljän bussin matkustajille. Vetokykyä täytyy siis olla riittävä määrä. Jos sitä ei ole ja ratikka on liian pieni matkustajamäärälle, matkustusmukavuus kärsii ahtauden takia. Toinen vaihtoehto on toki tiheämpi vuoroväli, mutta täytyy muistaa, että vaikka ratikka olisi pidempi, se ei saa liikennöidä liian harvoin, koska hommalta menee uskottavuus, jos ratikkaa joutuu odottamaan liian kauan. Vuoroväli voi toki olla pidempi, mutta sen ansiosta matkustusaika ei saa kasvaa, vaan sen täytyy pysyä samana tai jopa nopeutua nopeuttamalla ratikan kulkua.

Siis esimerkkinä: jos vaikkapa pysäkiltä A pysäkille B on nyt 8min vuoroväli ja matka-aika 7min, menee hommasta järki, jos matka-aika on edelleen sama ja vuoroväli pidempi. Yksittäisen matkustajan arkea ei paranna se, että vaunu on pidempi, jos matka-aika ei pysy samana tai lyhene. Pidempi vaunu auttaa tässä tilanteessa vain ottamaan suuremman kuorman, joka aiheutuu vuorovälin pidentyessä, eli vaunua kohti on enemmän matkustajia.

Editoin sen verran, että vaikutukset ovat ikävimpiä ruuhka-aikana. Todettakoon, että sama asia päätee kaikessa liikennöinnissä: pidempi vuoroväli ilman muita muutoksia heikentää palvelua, ellei ratikan vauhti kompensoi aikamenetystä ja koko yhtä vaunua kohti tulevaa kasvavaa matkustajamäärää.
 
Viimeksi muokattu:
Eli siis siitä, että jos 4 bussilinjaa (en tiedä mitä neljää tässä nyt tarkoitetaan tarkalleen) korvataan ratikalla, täytyy ratikassa olla riittävästi tilaa (=pituutta, kaksikerroksisia ratikoita ei taida olla) neljän bussin matkustajille. Vetokykyä täytyy siis olla riittävä määrä. Jos sitä ei ole ja ratikka on liian pieni matkustajamäärälle, matkustusmukavuus kärsii ahtauden takia.

Ja ratikoissa olla paljon hyviä nykyisiä busseja ja ratikoita leveämpiä istumapaikkoja kuten lähijunissa ja metrossa on. Muutamaa minuuttia pitemmät pakkoseisomiset eivät anna hyvää palvelukokemusta. Ja istumapaikkojen koon mitoitus lähinnä naisille ja lapsille Varioiden malliin ei ole hyvä ratkaisu. Seisomapaikat eivät ole yhtään samanarvoisia kuormitusmielessä istumapaikkojen kanssa.

Länsimetrossa on tulevaisuudessa kaikille istumapaikat ja itämetrossakin istumapaikkatarjonta lisääntyy jonkin verran samalla kun Laajasalon ratikka keventänee itämetron kuormitusta. Myös lähijuniin on SM5 käyttöönoton yhteydessä tulossa merkittävästi lisää istumapaikkatarjontaa.

Tulevaisuudessa myös raitiovaunujen tulee tarjota suhteessa paljon enemmän istumapaikkoja kuin nykyisin tarjotaan. Uutta raitioliikennettä ei pidä mitoittaa HKL:n minimimitoitusten mukaisesti. HKL:n ohjeisto, jossa seisomapaikat ovat vielä arvossaan on jäänne menneisyydestä eikä sovi uusien hankkeiden ohjenuoraksi.
 
Viimeksi muokattu:
Kun minua alettiin haukkua jälleen kerran provokaattoriksi, niin se kyllä sai karvat nousemaan pystyyn

Tämäkin viestisi oli täynnä provoja. Suosittelen huomioimaan Elmon ansiokkaat kommentit, koska provoiluun kyllästyy foorumin lukijoiden lisäksi ennen pitkää myös ylläpito.
 
Tulevaisuudessa myös raitiovaunujen tulee tarjota suhteessa paljon enemmän istumapaikkoja kuin nykyisin tarjotaan. Uutta raitioliikennettä ei pidä mitoittaa HKL:n minimimitoitusten mukaisesti. HKL:n ohjeisto, jossa seisomapaikat ovat vielä arvossaan on jäänne menneisyydestä eikä sovi uusien hankkeiden ohjenuoraksi.
Kyllä, kun raitiovaunumatkat pitenevät. Nykyinen ohje on nykytilanteeseen sopiva, eikä sinänsä huono tai vanhentunut.

Istuma- ja seisomapaikkojen suhteuttaminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kuin että istumapaikkojen lisäys olisi aina parempi. Bussissa on oltava enimmäkseen istumapaikkoja, koska seisten matkustaminen on bussin liikkeiden vuoksi olennaisesti hankalampaa kuin raideliikenteessä. Tämä tarve-ero näkyy myös käytännössä jo nykyään. Kun sekä busseissa että raideliikenteessä on valinnan mahdollisuus, raideliikenteessä matkustetaan runsaasti seisten, vaikka istuimia olisi tarjolla. Busseissa seisten aletaan matkustaa vasta istuinten loppuessa. Ilmiö on havaittavissa myös metrossa ja paikallisjunissa, joissa matkustetaan pitkään kuten esikaupunkibusseissakin.

Antero
 
Siis esimerkkinä: jos vaikkapa pysäkiltä A pysäkille B on nyt 8min vuoroväli ja matka-aika 7min, menee hommasta järki, jos matka-aika on edelleen sama ja vuoroväli pidempi. Yksittäisen matkustajan arkea ei paranna se, että vaunu on pidempi, jos matka-aika ei pysy samana tai lyhene.
Ei se ihan näin mene. Vuoroväli ei ole matka-ajan osa kun vuoroväli kasvaa suuremmaksi kuin se aika, jolloin ihmiset eivät enää välitä aikatauluista. Se aikakynnys on 6–7 minuuttia. Sitä lyhyemmillä vuoroväleillä tullaan pysäkille satunnaisesti odottamaan, pidemmillä vuoroväleillä aletaan katsoa aikatauluja ja sovitetaan liikkuminen aikataulun mukaan.

Väitetään myös – lähinnä auton käytön eduksi – että vaikka pysäkille lähdettäisiinkin aikataulun perusteella, joukkoliikenteen matka-ajaksi pitäisi silti laskea ”odottelu” kotona/työpaikalla. Auton etu olisi siten, ettei odotteluaikaa tarvita, ja siksi auto on aina nopeampi. Sen sijaan talvipuhdistusta, pysäköintipaikan etsintää, parkkihallissa kävelyä ja ruuhkaliikenteen huonon ennustettavuuden aiheuttamaa ajoajan vaihtelua ei tarvitse huomioida autoilun haitoiksi. Kiistän kaiken, sillä ihmiset joutuvat sovittamaan tekemisensä erilaisten aikataulujen mukaa muutenkin kuin joukkoliikenteen vuoksi. Ja ne muut aikataulut koskevat myös autoilijoita. Autollakin on lähdettävä tiettynä ajanhetkenä matkan määränpään mukaan, joten ei se ole sen kummempaa lähtemistä kuin joukkoliikenteen pysäkille lähteminen.

Tiedän kyllä, että tämä on edelleen Suomessa tuntematon asia, josta myös väitetään vastaan. Luotan kuitenkin enemmän joukkoliikennealan ulkomaisiin asiantuntijoihin, joilla on erilaisista järjestelyistä mittavaa kokemusta, kuin täkäläiseen tietoon.

Antero
 
Tiedän kyllä, että tämä on edelleen Suomessa tuntematon asia, josta myös väitetään vastaan. Luotan kuitenkin enemmän joukkoliikennealan ulkomaisiin asiantuntijoihin, joilla on erilaisista järjestelyistä mittavaa kokemusta, kuin täkäläiseen tietoon.

Eipä meillä olla kehityksen kärjessä muissakaan asioissa. Tänne uudet asiat ja aatteet tulevat kaikkein viimeisinä, jos silloinkaan. Toisaalta välillä vanhoja toimiviakin käytäntöjä puretaan tuolloin, koska ulkomailta tuleva on aina parempaa kuin olemassaoleva kotimainen. Se alkoi jo siitä, kun kristinusko tuli Suomeen ja syrjäytti perinteiset uskonnot, olihan se ihailtu maailmanuskonto ja kotimaiset uskomuksemme vain pientä piperrystä.

Laitan oheen kartan, josta on helppo ymmärtää, miksi Keski-Euroopan ydinalueilla on ymmärretty joukkoliikenneasiat paremmin. On pakko. Meillä homma toimii joten kuten, vaikka miten säheltäisi ja jättäisi joukkoliikenteen kokonaan huomiotta.
http://www.eupedia.com/europe/maps_of_europe.shtml#density_population

Yllättävää muuten, kuinka keskellä Ranskaa ja Espanjaa on alueita, joilla asukastiheys on Suomen Lapin tasoa.
 
Istuma- ja seisomapaikkojen suhteuttaminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kuin että istumapaikkojen lisäys olisi aina parempi. Bussissa on oltava enimmäkseen istumapaikkoja, koska seisten matkustaminen on bussin liikkeiden vuoksi olennaisesti hankalampaa kuin raideliikenteessä. Tämä tarve-ero näkyy myös käytännössä jo nykyään. Kun sekä busseissa että raideliikenteessä on valinnan mahdollisuus, raideliikenteessä matkustetaan runsaasti seisten, vaikka istuimia olisi tarjolla. Busseissa seisten aletaan matkustaa vasta istuinten loppuessa. Ilmiö on havaittavissa myös metrossa ja paikallisjunissa, joissa matkustetaan pitkään kuten esikaupunkibusseissakin.

Vähän tarkennuksia tähän:
- Raitiovaunu heilahtelee jyrkkään mutkaan ajettaessa yhtä pahasti kuin bussi, eli tarvetta istumapaikoille olisi enemmän kuin mitä on tarjolla
- Raitiovaunussa käytäväpaikalla on epämiellyttävä istua koska käytävillä seisovien kyynärpäät osuvat silloin tällöin päähän, johtuen käytävän ja vaunun ahtaudesta.
- VR:n paikallisjunissa seistään enimmäkseen vain ovien kohdalla olevissa eteisissä kun halutaan matkustaa vain pari pysäkinväliä, ja koska ovia on harvassa, ja halutaan varmistaa että ehtii ulos kun pysähtyy.
- Metromaisempi sisustus paikallisjunissa muuttaisi varmasti käytäntöä, aika näyttää miten ihmiset alkavat käyttäytyä kun uudet Flirt-junat tulevat liikenteeseen, joissa vaunuosastot eivät ole erotettuja eteisestä.

t. Rainer
 
Ei se ihan näin mene. Vuoroväli ei ole matka-ajan osa kun vuoroväli kasvaa suuremmaksi kuin se aika, jolloin ihmiset eivät enää välitä aikatauluista. Se aikakynnys on 6–7 minuuttia. Sitä lyhyemmillä vuoroväleillä tullaan pysäkille satunnaisesti odottamaan, pidemmillä vuoroväleillä aletaan katsoa aikatauluja ja sovitetaan liikkuminen aikataulun mukaan.
Vielä 10 minuutin vuorovälillä, jos on tiedossa että kyyti on muuten nopea ja matka-aika tarkkaan ennustettavissa, saatetaan lähteä pysäkille katsomatta lähtöaikaa.

Väitetään myös – lähinnä auton käytön eduksi – että vaikka pysäkille lähdettäisiinkin aikataulun perusteella, joukkoliikenteen matka-ajaksi pitäisi silti laskea ”odottelu” kotona/työpaikalla. Auton etu olisi siten, ettei odotteluaikaa tarvita, ja siksi auto on aina nopeampi. Sen sijaan talvipuhdistusta, pysäköintipaikan etsintää, parkkihallissa kävelyä ja ruuhkaliikenteen huonon ennustettavuuden aiheuttamaa ajoajan vaihtelua ei tarvitse huomioida autoilun haitoiksi. Kiistän kaiken, sillä ihmiset joutuvat sovittamaan tekemisensä erilaisten aikataulujen mukaa muutenkin kuin joukkoliikenteen vuoksi. Ja ne muut aikataulut koskevat myös autoilijoita. Autollakin on lähdettävä tiettynä ajanhetkenä matkan määränpään mukaan, joten ei se ole sen kummempaa lähtemistä kuin joukkoliikenteen pysäkille lähteminen.
Tämä pitää täysin paikkansa. Autoilija laskee harvemmin pysäköintiin ja auton lumesta kaivamiseen menevän ajan ym matka-ajaksi.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös