Bulevardin raitiotie

Liittynyt
15 Elokuu 2008
Viestit
2,275
Se on nimenomaan halpaversio, ja tilapäinen sellainen. Katu on menossa täydelliseen peruskorjaukseen muutaman vuoden sisällä, ja silloin mietitään uusiksi ratikkapysäkitkin. Kaupunginmuseo on ilmoittanut, että jalkakäytävälinjojen on oltava tällä kadulla suorat, eli ulokepysäkkejä ei saa tehdä ja nyt tehdyt siis puretaan kunnostuksen yhteydessä.

Mitenkäs tuo voisi toteutua? Äkkiä tulisi mieleen vaihtoehtoina vääntyilevät kääntyilevät ratikkakiskot pysäkkien kohdalla tien reunalle ja takaisin keskelle sekä selkeästi sisäänpäin vedetyt jalkakäytävälinjat, jolloin ratikkakiskot olisivat suoria mutta parkkipaikat katoaisivat. Niin, olisikohan edessä taas yksi kädenvääntö keskustaparkkipaikkojen ja kävelykadun (lue: luvattoman keskustaparkkipaikan) välillä?
 
Mitenkäs tuo voisi toteutua? Äkkiä tulisi mieleen vaihtoehtoina vääntyilevät kääntyilevät ratikkakiskot pysäkkien kohdalla tien reunalle ja takaisin keskelle sekä selkeästi sisäänpäin vedetyt jalkakäytävälinjat, jolloin ratikkakiskot olisivat suoria mutta parkkipaikat katoaisivat. Niin, olisikohan edessä taas yksi kädenvääntö keskustaparkkipaikkojen ja kävelykadun (lue: luvattoman keskustaparkkipaikan) välillä?
Bulevardi kokonaan joukkoliikennekaduksi. Itse katu nykyistä kapeammaksi, jolloin se mitoitettu vain joukkoliikennevälineille ja pysäkit ovat kadun reunassa. Reilut jalkakäytävät ja pyöräilykaistat, eikä parkkipaikkoja kadun reunoilla.
 
Kaupunginmuseo ei yksin suunnittele Helsinkiä ja sen tulevaisuutta. Toisaalta, jos Kapunginmuseo olisi looginen halussaan säilyttää Bulevardin ilme, sieltä pitäisi poistaa nimenomaan pysäköinti ja henkilöautoilu. Sitten voitaisiin rakentaa vaikka ratikkapysäkeille saarekekorokkeet, joissa on luiskat päissä tai jopa niin, että niissä on luiska myös kadun reunaa kohden. Näin säilyisi jalkakäytävän reunakivetyksen visuaalinen ilme, mutta joukkoliikenne toimisi silti nykyaikaisella palvelutasolla.

Autoilun ja pysäköinnin salliminenhan tarkoittaa sitä, että yhden liikennemuodon sallitaan tuoda historialliseen miljööseen nykyajan muutokset, mutta toinen liikennemuoto ei sitä saa tehdä. Historiallisen ilmeen säilymisen kannalta kai ensisijainen kieltäminen pitää kohdistaa siihen, mikä eniten rikkoo historiallista ilmettä. Ja taatusti pysäköidyt ja liikennevaloissa jonottavat autot ovat suurempi häiriö kuin ”uudenaikaiset” korotetut pysäkit.

Antero
 
Varmaankin vuonna 1915, kuten varmaankin arvasit. Kirjoitin linkkiin, kuten kyseisen Hesarin juttuun liittyvässä kuvatekstissäkin oli.
Ei, ei tarkoitus ollut saivarrella. Tarkoitin, että todellako Bulevardi vuonna 1915!
 
Ei, ei tarkoitus ollut saivarrella. Tarkoitin, että todellako Bulevardi vuonna 1915!
Jaa jaa, sorry piikistä takaisin. Foorumeilla kun ei aina tiedä todellisia tarkoitusperiä ;).

Niin, Bulevardilla on jo tuolloin viime vuosisadan alussa ollut modernia, sähköistä urbaaniraideliikennetta. Ihan kunnioitettavaa, eikä mielestäni sovi unohtaa sen asemaa tulevaisuudessakaan.

---------- Viesti lisätty kello 12:05 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:02 ----------

modernia, sähköistä urbaaniraideliikennettä.
Hyvä huomio. Korjaan siis: modernia, ympäristöystävällistä, hevosvetoista urbaaniraideliikennettä.
 
Kyse on siitä, että Helsingin 1890 hevosraitioteinä perustetut raitiotiet sähköistettiin 1900 ja kaksiraiteistettiin 1908-09. Kuvan ei siis pitäisi olla vuodelta 1915.
 
Kyse on siitä, että Helsingin 1890 hevosraitioteinä perustetut raitiotiet sähköistettiin 1900 ja kaksiraiteistettiin 1908-09. Kuvan ei siis pitäisi olla vuodelta 1915.
En ole nyt Helsingissä, enkä voi tarkistaa epäilemääni asiaa, mutta voisiko olla, että kuvatekstissa on hieman sotkettu pari juttua? Google Mapista katsomalla nimittäin näyttää siltä, että kuvassa olisi Bulevardin kortteli, jonka osoitteet olisivat Bulevardi 15-19. Mene ja tiedä? Tarkistakaa te, jotka olette sielläpäin.
 
Kaupunginmuseo ei yksin suunnittele Helsinkiä ja sen tulevaisuutta. Toisaalta, jos Kapunginmuseo olisi looginen halussaan säilyttää Bulevardin ilme, sieltä pitäisi poistaa nimenomaan pysäköinti ja henkilöautoilu...

Mielestäni kaupunginmuseo on tässä asiassa oikeassa. Bulevardi on barokkityylinen puistokatu, jonka olennainen piirre on kohti yhteistä pakopistettä kulkevat suorat viivat. Bulevardi yhdessä Esplanadin ja Heikinpuiston (nyttemmin korvattu Mannerheimintiellä) muodostavat Helsingn asemakaavan peruskehikon. Toivottavasi jonain päivänä Heikinpuisto palautetaan paikalleen.

Toivottavaa olisi, että löydetään ratkaisu joka säilyttäisi Bulevardin erityisilmeen kuin mahdollistaisi nykyaikaisen raitiotieliikenteen. Esimerkiksi rotvalli voitaisiin tuoda kiskojen viereen koko matkalta eikä vain pysäkkien kohdalta. Eli liikenne järjestettäisiin samoin kuin Aleksanterinkadulla nykyään. Rotvallin ja puurivin väliin tulisi uusi kaista, jonka voisi päällystää vaikka hiekalla, mikä lisäisi kadun puistomaista vaikutelmaa. Uusi kaista voitaisiin antaa kevyen liikenteen käyttöön tai jättää pysäköintikäyttöön nykyiseen tapaan. Rotvalli voisi jäädä suhteellisen matalaksi ja sitä voitaisiin nostaa pysäkkien kohdalla, sillä tuollainen muutos korkeudessa ei pistä juurikaan silmään.

Ja joka tapauksessa, Bulevardin tapauksessa ei lähtökohtana voi olla jonkin tietynhetkisen historiallisen ilmeen säilyttäminen vaan mieluumminkin alkuperäisestä perusajatuksesta kiinnipitäminen, jonka puitteissa voidaan etsiä nykytarpeisiin paremmin sopivia tapoja toteuttaa alkuperäistä ideaa.
 
Mielestäni kaupunginmuseo on tässä asiassa oikeassa. Bulevardi on barokkityylinen puistokatu, jonka olennainen piirre on kohti yhteistä pakopistettä kulkevat suorat viivat. Bulevardi yhdessä Esplanadin ja Heikinpuiston (nyttemmin korvattu Mannerheimintiellä) muodostavat Helsingn asemakaavan peruskehikon. Toivottavasi jonain päivänä Heikinpuisto palautetaan paikalleen.

Toivottavaa olisi, että löydetään ratkaisu joka säilyttäisi Bulevardin erityisilmeen kuin mahdollistaisi nykyaikaisen raitiotieliikenteen. Esimerkiksi rotvalli voitaisiin tuoda kiskojen viereen koko matkalta eikä vain pysäkkien kohdalta. Eli liikenne järjestettäisiin samoin kuin Aleksanterinkadulla nykyään. Rotvallin ja puurivin väliin tulisi uusi kaista, jonka voisi päällystää vaikka hiekalla, mikä lisäisi kadun puistomaista vaikutelmaa. Uusi kaista voitaisiin antaa kevyen liikenteen käyttöön tai jättää pysäköintikäyttöön nykyiseen tapaan. Rotvalli voisi jäädä suhteellisen matalaksi ja sitä voitaisiin nostaa pysäkkien kohdalla, sillä tuollainen muutos korkeudessa ei pistä juurikaan silmään.

Ja joka tapauksessa, Bulevardin tapauksessa ei lähtökohtana voi olla jonkin tietynhetkisen historiallisen ilmeen säilyttäminen vaan mieluumminkin alkuperäisestä perusajatuksesta kiinnipitäminen, jonka puitteissa voidaan etsiä nykytarpeisiin paremmin sopivia tapoja toteuttaa alkuperäistä ideaa.

Samalla voisi ainakin osan Bulevardin poikkikaduista katkaista, Albertinkadun voinee jättää katkaisematta, se kun tulee (Fredrikinkadun kanssa) muuttumaan lähitulevaisuudessa kaksisuuntaiseksi. Tai vaihtoehtoisesti osasta katuja voidaan jättää joko etelään tai pohjoiseen yhteys, mutta ei läpiajoa Bulevardin poikki. Näin saataisiin sekä joukkoliikenteelle, että kevyelle liikenteelle (varsinkin pyöräilijöille) lähes katkeamaton nopea yhteys Hietalahdesta Erottajalle.

Jos myös bussiliikenne halutaan mahdollistaa, tulisi ehkä raitiovaunukiskojen raideväliä hieman kasvattaa, että bussit mahtuvat paremmin kulkemaan (jos ideana on siirtää rotvalli samalle suoralle koko matkalla). Samalla itse katualue ei menisi aivan niin kapeaksi, jos rotvallit pistettäisiin nykyisten kiskojen sijainnin mukaan.
 
Bulevardista yksi kortteli pohjoiseen on Lönrötinkatu joka on nopea, kaksikaistainen ja yksisuuntainan kokoojakatu, yhden korttelin etelään taas on toiseen suuntaan vastaava Uudenmaankatu. En näe miten syytä miksei bulevardista voisi tehdä Aleksin tyyppistä katua, liikenne hoituu poikkikatujen kautta.
 
En näe miten syytä miksei bulevardista voisi tehdä Aleksin tyyppistä katua, liikenne hoituu poikkikatujen kautta.

Taitaa johtua siitä, että Bulevardin autoliikenteelle ei ole mitään todellista tarvetta. Kun otamme huomioon, että olemme Helsingissä, selityksiä, valheita, jankuttamista ja uusia selityksiä löytyy aina, miksi autoliikennettä Bulevardilla ei voi estää. Jos jostain käsittämättömästä syystä Bulevardista tulisikin kävelykatu vuonna 2077, jatkuisi aleksilta tuttu "huoltoajo", pysäköinti ym. kielletty toiminta.
 
Takaisin
Ylös