Bulevardin raitiotie

Niin, Helsingissä ei kai ole tuohon yksiselitteistä vastausta. Vai onko? Miten teitä HKL:ssä ohjeistetaan? Meillä tietysti moni asia on kovin erilainen kuin muualla maailmassa.

Mitään yksiselitteistä ohjeistusta ei taida olla. Ainakaan en ole sellaista kuullut tai lukenut.

Esimerkiksi Amsterdamissa tähän on yksiselitteinen vastaus. Siellä ko. toiminta ei ole huonoa palvelua. Siellä ajatellaan niin, että vaunussa on kyydissä sata ihmistä, jotka ovat asiakkaina jo maksaneet matkansa ja tahtovat perille ripeästi. Se yksi, joka ei ole tullut pysäkille ajoissa, ei ole arvokkaampi kuin nuo sata vaunussa jo olevaa matkustajaa eikä sen yhden vuoksi odotuteta niitä sataa. Niinpä vaunut pysähtyvät pysäkeillä kerran eivätkä jää odottelemaan juoksijoita tai uutta valokiertoa viime hetken matkustajien vuoksi. Näin ohjeistetaan kuljettajat ja rahastajat, ja se ohjeistus on tiukka.

Näin taitaa olla myös Tallinnassa.

Helsingissä kuitenkin ainakin osa matkustajista tuntuu olevan sitä mieltä että pitää odottaa kaikki juoksijat ja kävelijät yms. Sen verran usein vaunun sisäpuolella painetaan nappeja jotta nämä pääsisivät kyytiin. Ehkä Helsingissä mielletään raitiotie lähinnä kävelyn korvaajana joten tuo nopeus ei ole niin tärkeää.
 
Ehkä Helsingissä mielletään raitiotie lähinnä kävelyn korvaajana joten tuo nopeus ei ole niin tärkeää.

Osin ehkä näin, ja osin myös niin, ettei keskivertomatkustaja edes ajattele sitä, että yksi viime hetken kyytiin otettava Oopperalla merkitsee pahimmillaan 1,5 min lisää matka-aikaa.

Yksi syy meidän poikkeavaan käytökseen voi olla myös ratikoiden aikatauluttomuus. Jos ne kulkisivat tasavuorovälein ja aikataulussa, niin yleinen mielipide ehkä olisi, että matkustajan kuuluu olla pysäkillä, kun vaunu tulee. Mutta koska vaunut tulevat milloin sattuu, tulevat matkustajatkin milloin sattuu, eikä tuollaista oletusarvoa voi olla.
 
Osin ehkä näin, ja osin myös niin, ettei keskivertomatkustaja edes ajattele sitä, että yksi viime hetken kyytiin otettava Oopperalla merkitsee pahimmillaan 1,5 min lisää matka-aikaa.

Yksi syy meidän poikkeavaan käytökseen voi olla myös ratikoiden aikatauluttomuus. Jos ne kulkisivat tasavuorovälein ja aikataulussa, niin yleinen mielipide ehkä olisi, että matkustajan kuuluu olla pysäkillä, kun vaunu tulee. Mutta koska vaunut tulevat milloin sattuu, tulevat matkustajatkin milloin sattuu, eikä tuollaista oletusarvoa voi olla.

Nykyään ihmiset räpläävät jatkuvasti kännyköitään joten kai he silloin myös voisivat katsoa, että milloin vaunu on tulossa. Ohje pitäisi olla, että kun ovet ovat kerran menneet kiinni niin ne avautuvat seuraavan kerran seuraavalla pysäkillä.
 
Nykyään ihmiset räpläävät jatkuvasti kännyköitään joten kai he silloin myös voisivat katsoa, että milloin vaunu on tulossa.

Eivät oikein voi, reittiopas ei toimi nykyään reaaliaikaisesti vaunujen sijainnin mukaan ja aikatauluissa on monilla linjoilla aika isojakin heittoja.
 
Eivät oikein voi, reittiopas ei toimi nykyään reaaliaikaisesti vaunujen sijainnin mukaan ja aikatauluissa on monilla linjoilla aika isojakin heittoja.

Vuoroväli on kuitenkin arkena ainakin suhteellisen tiheä joten tuntuu kummalta kun välillä jokaisella pysäkillä juostaan vaunun perässä kuin se olisi päivän viimeinen.
 
Vuoroväli on kuitenkin arkena ainakin suhteellisen tiheä joten tuntuu kummalta kun välillä jokaisella pysäkillä juostaan vaunun perässä kuin se olisi päivän viimeinen.

Ei nuo vuorovälit niin lyhyitä ole, jos kolmonen pääsee Punavuoressa juuri karkuun, kävelemällä on yleensä nopeammin Kaivokadulla kuin odottamalla seuraavaa vuoroa. Bonuksena ei voi usein tietää, tuleeko seuraava ratikka oikeasti 5 vai 20 minuutin päästä.
 
Vuoroväli on kuitenkin arkena ainakin suhteellisen tiheä joten tuntuu kummalta kun välillä jokaisella pysäkillä juostaan vaunun perässä kuin se olisi päivän viimeinen.
Ihmettelen samaa. Lisäksi voin todeta, että tämä sama hätä on metronkin kanssa. Miksi? Vai onko selitys se, että metrollakin on liian pitkä vuoroväli (4 min.), ja siksi junia pitää lyhentää, vuoroväliä lyhentää ja on pakko hankkia automaatti ja maksaa siitä ihan mitä vain.

Kööpenhaminan kokemuksesta voi kuitenkin sanoa, että vuorovälin lyhentäminen ei tätä typerää kiirehtimistä auta. Siellä oli aluksi 1,5 min. vuoroväli, ja se meni sekaisin siksi, että ovien väliin juostiin.

Tämä juokseminen ja muiden matkan viivyttäminen on ainoastaan huono tapa, josta tosiasiassa jokainen juoksija kärsii itsekin seuraavilla pysäkeillä. Tätä viivytyskulttuuria olen kohdannut myös Wienissä, ja sielläkin pintajoukkoliikenne on sitten verkkaista. Kuten Helsingissä. Tämä on vain noidankehä, jonka typerät ihmiset aiheuttavat itse itselleen: Viivytetään vaunuja, koska ne ovat niin hitaita, koska niitä viivytetään.

Antero
 
Vuoroväli on kuitenkin arkena ainakin suhteellisen tiheä joten tuntuu kummalta kun välillä jokaisella pysäkillä juostaan vaunun perässä kuin se olisi päivän viimeinen.

Ratikoiden vuoroväli on ollut Helsingissä tiheä, mutta ei se oikein enää ole. 10-13 min ei ole tiheä. Tai on se tietysti, jos kysytään espoolaisen peltolähiön asukilta, mutta miksi kysyisimme, kun ne ratikat ei kulje siellä pellolla?

Jos meillä olisi toimiva tasavuorovälinen järjestelmä ja se ratikka olisi kotipysäkillä aina esim. :07, :17 jne niin silloin sinne pysäkille tulisi mentyä ratikan saapumisajan mukaan. Nyt niin ei tehdä, koska ratikan saapumisaikaa, siis sitä aikataulunmukaista, ei voi muistaa ulkoa koska se voi olla mikä vaan, ja vaikka joku aikataulua tutkisikin, se ratikka tulee helposti 2 min etuajassa tai myöhässä, hajonta on turhan suuri. Osaksi tämä voi tietysti johtua tottumuksestakin. Ihmisten mielikuvissa kolmosia kulkee koko ajan, vaikkei se tosiasiassa ole enää vuosiin kulkenut kovin tiheästi.
 
Tämä juokseminen ja muiden matkan viivyttäminen on ainoastaan huono tapa, josta tosiasiassa jokainen juoksija kärsii itsekin seuraavilla pysäkeillä.

Antero

Metron tapauksessa ongelman voisi ratkaista pater noster -tyylisellä vaunustolla. Automatisoinnin kun luulisi olevan helpompaa tällöin.
 
Lisäisin vielä, että tätä juoksemista esiintyy jopa runkolinjalla 550, silloinkin kun vuoroväli on 4-5 min.
 
Niin, Helsingissä ei kai ole tuohon yksiselitteistä vastausta. -- Esimerkiksi Amsterdamissa tähän on yksiselitteinen vastaus. Siellä ko. toiminta ei ole huonoa palvelua. -- Se yksi, joka ei ole tullut pysäkille ajoissa, ei ole arvokkaampi kuin nuo sata vaunussa jo olevaa matkustajaa eikä sen yhden vuoksi odotuteta niitä sataa.

Utilitaristi laskisi, että sadan ihmisen kannattaa odottaa yhtä ihmistä korkeintaan 6 sekuntia, jos vuoroväli on 10 minuuttia. Harvoinhan odotus näin lyhyt lienee. Toki jos utilitaristi maksimoi kaikkien asiakaspalvelukokemuksen, täytyy ottaa huomioon harmistusten aika epälineaarinen käyttäytyminen.
 
Takaisin
Ylös