Bulevardin raitiotie

iiko · 19 Elokuu 2009

GT8N sanoi:
Taitaa johtua siitä, että Bulevardin autoliikenteelle ei ole mitään todellista tarvetta. Kun otamme huomioon, että olemme Helsingissä, selityksiä, valheita, jankuttamista ja uusia selityksiä löytyy aina, miksi autoliikennettä Bulevardilla ei voi estää. Jos jostain käsittämättömästä syystä Bulevardista tulisikin kävelykatu vuonna 2077, jatkuisi aleksilta tuttu "huoltoajo", pysäköinti ym. kielletty toiminta.

Bulevardilla työskentelevänä ja siksi siellä tiuhaan liikkuvana mieluummin kysyisin, miksi ihmeessä Bulesta pitäisi tehdä Aleksin tapainen kävelykatu? Aleksista poiketen Bulevardi on lisäksi myöskin asuinkatu, Aleksilla ei taida Pajusta lukuunottamatta asua ketään muita. Ja kyllä kai kotiinsa on oikeus päästä autollakin, jos sattuu sellaisen omistamaan? Vai pitäisikö kiertää puoli Helsinkiä sen takia, ettei Bulella saa liikkua?

Bule on toki iltapäivisin välillä aika ruuhkainen, varsinkin silloin kun joku paukapää törmäilee Länsiväylän päässä.

teme · 19 Elokuu 2009

iiko sanoi:
Bulevardilla työskentelevänä ja siksi siellä tiuhaan liikkuvana mieluummin kysyisin, miksi ihmeessä Bulesta pitäisi tehdä Aleksin tapainen kävelykatu? Aleksista poiketen Bulevardi on lisäksi myöskin asuinkatu, Aleksilla ei taida Pajusta lukuunottamatta asua ketään muita. Ja kyllä kai kotiinsa on oikeus päästä autollakin, jos sattuu sellaisen omistamaan? Vai pitäisikö kiertää puoli Helsinkiä sen takia, ettei Bulella saa liikkua?

Jos Bulevardilla ei saisi ajaa, mutta poikkikaduilla saisi, niin matka vaikkapa Ekbergiltä Länsiväylälle olisi Lönrötinkadun kautta noin 50 metriä pidempi. Se on aika pieni puolikas Helsinkiä. Ja jos asuisin Bulevardilla, niin en ollenkaan pistäisi pahakseni että liikenne kadulla vähenisi, yleensä asuinalueiden läpiajo on kielletty.

Ylipäänsä, Helsingin kantakaupungissa on annettu autoille kaupunkimotareiksi väyliä, ja toisaalta noin korttelin päässä näistä väylistä kulkee usein kohdin samansuuntaisesti katuja joilla on vilkasta julkista ja kevyttä liikennettä: Bulevardi ja Lönrotin/Uudenmaankatu, Helsinginkatu ja Aleksis Kiven/Teollisuus/Sturenkatu, Hämeentie ja Sörnäisten rantatie, jossain määrin myös Mannerheimintie ja Mechelininkatu. Autoliikenne kannattaa ohjata noille isommille väylille, se on usein myös autoliikenteen etu, ja tästä valittaminen on pikkumaista nillitystä jolla on vaikea keksiä mitään järkeviä perusteita.

Elmo Allen · 19 Elokuu 2009

Samaa mieltä kuin teme. Autoliikenteelle on jo rakennettu keskustan läpikulkuväylät Bulevardin molemmin puolin, ja ne on muutettu yksisuuntaisiksi juuri siksi. Ei ole mitään järkeä, että autoliikenteelle pitää antaa myös Bulevardi, jossa se ruuhkauttaa itsensä lisäksi merkittävän osan Helsingin ratikkaliikennettä. Varsinkin, kun se kapasiteetin lisäys ei auta yhtään siihen, kuinka monta autoa Mechelininkadun pää päästää Länsiväylälle. Olisi toki hienoa, jos kaikki autoilijat yhdessä päättäisivät, että kukaanhan ei sitten Bulevardia läpi aja. Mutta ei sellainen ole mahdollista, joten vaihtoehdoksi jää vain sulkea Bulevardi kokonaan.

hylje · 19 Elokuu 2009

teme sanoi:
Jos Bulevardilla ei saisi ajaa, mutta poikkikaduilla saisi, niin matka vaikkapa Ekbergiltä Länsiväylälle olisi Lönrötinkadun kautta noin 50 metriä pidempi. Se on aika pieni puolikas Helsinkiä. Ja jos asuisin Bulevardilla, niin en ollenkaan pistäisi pahakseni että liikenne kadulla vähenisi, yleensä asuinalueiden läpiajo on kielletty.

Eiköhän tässäkin se suurin konkreettinen argumentti ole ilmaisten parkkipaikkojen väheneminen. Jos ei pääse parkkeeraamaan lähelle, matka pitenee nopeasti kun pitää kävellä ja/tai hypätä ratikkaan.

Antero Alku · 19 Elokuu 2009

hylje sanoi:
Eiköhän tässäkin se suurin konkreettinen argumentti ole ilmaisten parkkipaikkojen väheneminen. Jos ei pääse parkkeeraamaan lähelle, matka pitenee nopeasti kun pitää kävellä ja/tai hypätä ratikkaan.

Niin, ja ratikkapysäkki on riittävän lähellä, kun se on muutaman korttelin päässä. Mutta oma auto on liian kaukana, jos se ei ole oven edessä.

Minusta realistinen ehdotus on, että Eiran alle louhitaan luolapaikat kaikille Eiran asukkaille ja kadunvarsipysäköinti lopetetaan. Saavutetaan se menetetty autoilla tuhottu historiallinen miljöö. Luolasta saa ostaa paikkoja käypään eli rakennuskustannusten hintaan. KSV:n kokemuksen mukaan ei vaan mene kaupaksi.

Koko pysäköintiongelma johtuu vain siitä, että pysäköintiä ei ole hinnoiteltu oikein, eli todellisten kustannusten mukaan. Ei kai ole oikeudenmukaista sekään, että sattumakaupalla osa asukkaista saa ilmiasen pysäköinnin ja lopuille halukkaille ei ole tarjolla mitään. Vaikka Eiran ensimmäinen pysäköintipaikka (kadun varressa) ei maksa mitään, siitä ei seuraa, etteivät lisäpaikatkaan koskaan maksaisi mitään. Mutta näin kuitenkin ajatellaan ja maristaan, kun ei ilmaisia paikkoja ole loputtomiin.

Antero

teme · 19 Elokuu 2009

hylje sanoi:
Eiköhän tässäkin se suurin konkreettinen argumentti ole ilmaisten parkkipaikkojen väheneminen. Jos ei pääse parkkeeraamaan lähelle, matka pitenee nopeasti kun pitää kävellä ja/tai hypätä ratikkaan.

Hyvä, nyt puhutaan sitten rahasta eli varsinaisesta asiasta. Rahalla voi louhia parkkipaikkoja.

Ensinnäkin, jos kadulla kielletään autoilu mutta poikkikaduilla ei niin paikkojen määrä ei pienene korttelin pituuden paikkojen verran, koska entisellä risteysalueelle saadaan lisää kadunvarsipaikkoja.

Toiseksi, Bulevardin katutila on hyvin arvokasta. Voisi kysyä vaikkapa Ekbergiltä mitä he olisivat valmiita maksamaan isosta terassista jonka editse ei kulje autoja.

Kolmanneksi, minulla on vankka epäilys joka tosin pitäisi laskea auki, että HKL:n kannalta olisi kannattavaa ostaa laitospysäköintipaikkoja ja muuttaa ne asukaspysäköintipaikoiksi, jos vastaavasti saisi ratikkaliikennettä hidastavat parkkipaikat pois. Oletetaan että esim. sata pysäköintipaikkaa poistamalla saataisiin lisää omia kaistoja kiskoille, jolloin ratikkaliikenne nopeutuisi vaikka 5%. Tämä käsittääkseni periaateessa säästää kuluja luokkaa miljoona euroa vuodessa. Sata kallioon louhittua paikkaa maksaa Helsingissä noin neljä miljoonaa, takaisinmaksuaika täten erittäin kiitettävä neljä vuotta. Olen ihan vakavissaan miettinyt että pitäisi tehdä kartta johon on merkitty ongelmalliset pysäköintipaikat.

Elmo Allen · 20 Elokuu 2009

teme sanoi:
Ensinnäkin, jos kadulla kielletään autoilu mutta poikkikaduilla ei niin paikkojen määrä ei pienene korttelin pituuden paikkojen verran, koska entisellä risteysalueelle saadaan lisää kadunvarsipaikkoja.

Saako? Pitäähän joka tapauksessa suojatiet poikkikatujen yli säilyttää.

teme · 20 Elokuu 2009

Elmo Allen sanoi:
Saako? Pitäähän joka tapauksessa suojatiet poikkikatujen yli säilyttää.

Saa. Kiskopari + suojatie(t) on kapeampi kuin kaistapari + parkkipaikat molemmin puolin + suojatie. Ja jos autot ei käänny risteyksestä voidaan tehdä niin että katukiveydelllä kavennetaan poikkikatu suojatien kohdalta ajoväylän levyiseksi jolloin sen eteen voi pysäköidä.

Elmo Allen · 20 Elokuu 2009

teme sanoi:
Saa. Kiskopari + suojatie(t) on kapeampi kuin kaistapari + parkkipaikat molemmin puolin + suojatie.

Mutta eihän Bulevardin jalkakäytävien asema muutu mihinkään, oli Bulella autoliikennettä tai ei. Eli eivät ne nykyiset siellä olevat poikkikatuja ylittävät suojatiet mihinkään siirtyisi.

teme sanoi:
Ja jos autot ei käänny risteyksestä voidaan tehdä niin että katukiveydelllä kavennetaan poikkikatu suojatien kohdalta ajoväylän levyiseksi jolloin sen eteen voi pysäköidä.

Tuota lausetta en ymmärrä. Minkä eteen? Suojatien eteen? Suojatien eteen pysäköimistähän säätelee se seikka, että suojatien eteen pysähtyneen auton rinnalle on pysähdyttävä. Ja se sääntö on siksi, että autoilija näkee, onko viereisen auton edestä tulossa joku suojatietä yli.

Max · 20 Elokuu 2009

Elmo Allen sanoi:
Suojatien eteen pysäköimistähän säätelee se seikka, että suojatien eteen pysähtyneen auton rinnalle on pysähdyttävä. Ja se sääntö on siksi, että autoilija näkee, onko viereisen auton edestä tulossa joku suojatietä yli.

Suojatien edessä on 5 m pitkä pysäköintikieltoalue, minkä allekirjoittanutkin on maksamalla oppinut. Teme ehkä tarkoitti, että jos siihen suojatiehen asti olisi ns. taskupysäköinti siten, että katu kapenee suojatien kohdalla, niin siihenkin tilaan saisi pysäköidä. Tähän en osaa kommentoida.

Elmo Allen · 20 Elokuu 2009

Max sanoi:
Suojatien edessä on 5 m pitkä pysäköintikieltoalue, minkä allekirjoittanutkin on maksamalla oppinut. Teme ehkä tarkoitti, että jos siihen suojatiehen asti olisi ns. taskupysäköinti siten, että katu kapenee suojatien kohdalla, niin siihenkin tilaan saisi pysäköidä. Tähän en osaa kommentoida.

Niin, niinhän viestissäni yritin sanoa. Mutta eihän tuo taskupysäköinti muuta sitä seikkaa mitenkään, että suojatien eteen on jätettävä 5 m tilaa siksi, että näkyvyys pysyy.

risukasa · 20 Elokuu 2009

Elmo Allen sanoi:
Niin, niinhän viestissäni yritin sanoa. Mutta eihän tuo taskupysäköinti muuta sitä seikkaa mitenkään, että suojatien eteen on jätettävä 5 m tilaa siksi, että näkyvyys pysyy.

Kyllä lainopillisesti on näin, että jalkakäytävän levikkeeseen saa pysäköidä kiinni. Ja kun on levike, ei suojatien yli ajavilla ole myöskään pysähtymisvelvollisuutta, koska lain kannalta suojatien edessä ei ole autoa, vaan se on levikkeen edessä. Tietysti vilkkaasen aikaan yleinen varovaisuus ja jalankulkijan esteetön kulku voi tarkoittaa suojatielle ryömittämistä.

Bulevardin tarpeellisuudesta autoliikenteelle olen aivan samaa mieltä, se on autoilijoille turha. Nykytilanteessa kaikki osapuolet häviävät. Alkajaisiksi voisi kieltää moottoriajoneuvolla ajon poikkeuksena tontilleajo. Kamerat muutamaan paikkaan tallentamaan läpiajajien rekkarit.

teme · 20 Elokuu 2009

Elmo Allen sanoi:
Mutta eihän Bulevardin jalkakäytävien asema muutu mihinkään, oli Bulella autoliikennettä tai ei. Eli eivät ne nykyiset siellä olevat poikkikatuja ylittävät suojatiet mihinkään siirtyisi.

Ajattelin että suojatiet voisivat olla kapeammat kuin hyvin leveä jalkakäytävä. Luvut hatusta, mutta sanotaan että Bulevardi on nyt 2x4 (jalkakäytävätt) + 2x2,5 (kadunvarsispysäkäöinti) + 2x3,5(ajokaistat) = 20 metriä leveä. Jos se on mallia Aleksi, niin tilanjako voi olla esim. 7 + 3 + 3 + 7, ja risteyksessä esim. 3 + 3 + 3 + 3. Tuo on 8x4 eli 32 metriä eli noin kuusi paikkaa kadunvartta lisää.

KORJAUS: tietenkin 4x4 eli 16 metriä, eli noin kolme paikkaa...

Elmo Allen sanoi:
Tuota lausetta en ymmärrä. Minkä eteen? Suojatien eteen? Suojatien eteen pysäköimistähän säätelee se seikka, että suojatien eteen pysähtyneen auton rinnalle on pysähdyttävä. Ja se sääntö on siksi, että autoilija näkee, onko viereisen auton edestä tulossa joku suojatietä yli.

Kuten Max sanoi, tarkoitin sisäänvedettyä parkkipaikkaa. Löytyy esim. Vaasan- ja Kustaankadun risteyksestä. Eli jalkakäytävä levenee kadunvarsipysäköinnin verran suojatien kohdalla, jolloin ajoväylää ajava näkee suojatien reunalla olevan jalankulkijan vaikka kadunvarresta on pysäköity auto ennen suojatietä. Tämmöinen on helpompi tehdä jos ei tarvitse varata tilaa kääntyvälle autolle.

Makuasia, mutta mielestäni tuollainen levennetty jalkakäytävä on myös kaupunkikuvallisesti parempi. Se myös parantaa liikenneturvallisuutta, koska suojatien eteen ei voi pysäköidä tukkimatta ajorataa.

Elmo Allen · 20 Elokuu 2009

teme sanoi:
Ajattelin että suojatiet voisivat olla kapeammat kuin hyvin leveä jalkakäytävä.

Todennäköisesti Bulevardin katulinjojen siirto kapeammaksi ei onnistu Museoviraston takia, joten jalkakäytävät jäisivät sinne missä ovat nytkin. En nyt millään muista ulkoa, kun en autoa omista, mutta Bulevardilla taitaa olla nupukivipäällyste. Koska jos ei olisi, olisi hieno mahdollisuus tehdä Bulevardille raitiolinjat kadun laidoille ja keskelle kaksi pyöräkaistaa. Keskelle siksi, ettei pyörällä tarvitse polkea ratikkapysäkille rynnivien ihmisten läpi.

Albert · 9 Syyskuu 2009

9.9.: Rakenteilla "Erottaja" -pysäkkien levennykset vanhalle paikalleen eli vastakkaisille puolille.
No tänäpänä yhdessä vaiheessa koko Bulevardin alku oli kymmenisen minuuttia aivan seis molempiin suuntiin.
Ysiä ja kymppiä tuli Erottajan suunnasta ja vastakkaisesta turistibussi. Kohtaus pysäkkikorokkeiden kohdalla ei vain onnistunut. Siinä sitä oltiin.
Vihdoin työmaan neuvokkaat kivimiehet alkoivat "ohjata liikennettä". Ohjasivat bussin peruuttamista ja takana olleet h-autot kääntyivät Yrjönkadulle.
Bussi pääsi taaksepäin riittävästi ja käänsi vielä keulaansa vasemmalle. Ysit ja kympit pääsivät Yrjönkadulle.
Ei helkkari sentään, entäs myöhemmin kun rakennusmiehiä ei enää ole paikalla?
Työnteko ei tätä nimittäin aiheuttanut, ja työkoneetkin olivat poissa tieltä.
Ei tuollaisia sumppuja pitäisi tehdä edes tilapäiseen tarpeeseen. Ja tilapäisyys lienee aika venyvä käsite.