Malmö

Liittynyt
7 Elokuu 2009
Viestit
2,290
Malmössa kaavaillaan raitioteiden rakentamisen alkavan 2011. Rahoitus on näemmä edelleen epäselvä. Sikäläisen foorumin ketjussa linkit uutisartikkeliin ja kahden nykyisen bussilinjan karttoihin (erilliset PDF:t). Ensimmäinen vaihe näyttää aika mittavan kokoiselta jos nuo kaksi bussilinjaa korvataan kokonaisuudessaan, ja muistuttaa minusta etäisesti Turun uusinta suunnitelmaa.

http://www.sparvagssallskapet.se/forum/viewtopic.php?f=2&t=29070
 
Malmön raitiotie lienee oman ketjunsa arvoinen. Kyseessähän on suunnitelma, jonka toteuttamisesta on jo periaatteellinen sopu poliittisella tasolla. Näillä näkymin Malmö lienee kolmas raitioliikenteen palauttava keskisuuri kaupunki Pohjoismaissa Bergenin (22.6.2010) ja Århusin (n. 2015) jälkeen.
 
Ratikoiden sijaan Malmö satsasi superbusseihin.

Edelleenkin Malmön ratikan käyttöönottovuodeksi silti tietääkseni oletetaan 2021, jos mitään viivytyksiä ei tule. Vastahan joulukuussa hyväksyttiin ensimmäisen vaiheen eli Västra Hamnen-Lindängen ja Västra Hamnen-Rosengård -linjojen piirustukset.
 
Edelleenkin Malmön ratikan käyttöönottovuodeksi silti tietääkseni oletetaan 2021, jos mitään viivytyksiä ei tule. Vastahan joulukuussa hyväksyttiin ensimmäisen vaiheen eli Västra Hamnen-Lindängen ja Västra Hamnen-Rosengård -linjojen piirustukset.

Jos Malmö tosiaan tekee sen kaavan mukaan, jota varsinkin Turussa on aiemmin esitelty, niin tästä saadaan arvokasta kokemusperäistä tietoa. Ensin ajetaan näillä megabusseilla 7 vuotta niin hyvälaatuista liikennettä kuin se bussilla suinkin on mahdollista, suurella kalustolla, avorahastuksella, omilla väylillä jne. Kun bussit sitten on 7 v kuluttua ajettu loppuun, jatketaan liikennettä samalla väylällä/linjalla raitiotienä.

Eniten kiinnostaa tietysti matkustajamäärä — missä määrin BRT houkuttelee matkustajia verrattuna tavalliseen bussiliikenteeseen ja kuinka paljon matkustajamäärät nousevat ratikkavaiheessa. Voidaanko raidekerroin ulosmitata osin tai jopa pääosin jo bussivaiheessa, kuten ainakin pk-seudulla uskotaan (Jokeri)?
 
Voidaanko raidekerroin ulosmitata osin tai jopa pääosin jo bussivaiheessa, kuten ainakin pk-seudulla uskotaan (Jokeri)?

Tukholman runkolinjoilta 1-4 on vähän samansuuntaista veikkailua. Nyt, ratikkaa odotellessa, linja 4:ää parannetaan jo bussivaiheessa ja katsotaan, kannattaako näin tehdä myös linjoille 1, 2 ja 3. Nelosen kohdalla projektiin on varattu 8 miljoonaa kruunua ja kuusi kuukautta työtä, tavoitteena kasvattaa nelosen suosiota entisestään mm. poistamalla pysäkkejä, parantamalla valoetuuksia, lisäämällä tilaa kaduille, lisäämällä pysäköintivalvontaa reitille ja ajamalla useimpia vuoroja ruuhka-aikoina.

Matkustajamäärä nelosella on 60 000 per päivä enkä itse ainakaan usko tämän parannuksen vielä tekevän linjasta hyvää, sen verran surkea on tilanne tällä hetkellä: täysiä busseja, kymmenenkin minuutin myöhästelyjä ruuhka-aikoina, neljää nivelbussia peräkkäin jne. Suositumpi siitä toki voi parannusten myötä tulla, mutta siinä tapauksessa ollaan kohta taas samassa tilanteessa. Itse yritän välttää tätä linjaa, vaikka kyllä sen käyttö siltikin on päivittäistä, sen verran riippuvainen olen.
 
Tukholman runkolinjoilta 1-4 on vähän samansuuntaista veikkailua. Nyt, ratikkaa odotellessa, linja 4:ää parannetaan jo bussivaiheessa ja katsotaan, kannattaako näin tehdä myös linjoille 1, 2 ja 3.
Dijonissa tehtiin ennen ratikkaa niin, että 2–3 vuotta ennen ratikan valmistumista bussilinjasto muutettiin tulevan ratikkalinjaston mukaiseksi. En tiedä, mitkä olivat vaikutukset.

339-DF:n tapaan olen oikein tyytyväinen, jos Malmö kustantaa tämän superbussikokeilun. Ei sitten tarvitse Itämeren tällä puolella enää yrittää. Nimittäin kalliiksi se tulee.

Bussissa on istumapaikkoja saman verran kuin telibussissa. Mutta tuollainen härveli maksaa 1,3 M€. Telibussi on 0,25 M€. 30-metrinen ratikka maksaa karkeasti 2 kertaa superbussin verran, mutta ratikkaa voi käyttää 3 kertaa niin kauan kuin superbussia. Ja istumapaikkoja on 80–90. Superbussien ylläpitokuluista en vielä tiedä. Malmön bussin sanottiin olevan kaasuhybridi. Energiaa pitäisi säästyä kaupunkiajossa, mutta energia on sähköä kalliimpaa ja teknologiaa tuplaten ratikkaan verrattuna. Arvaan, että käyttökustannukset (ilman kuljettajakustannuksia) voivat olla tuplat ratikkaan nähden.

Mutta kai se kohta nähdään.

Antero
 
Bussissa on istumapaikkoja saman verran kuin telibussissa. Mutta tuollainen härveli maksaa 1,3 M€. Telibussi on 0,25 M€.

Mikä tuossa tekee niin kalliiksi? Paljonko on sitten seisomapaikkoja ja onko se esim tarkoitettu kestämään painavampaa kuormaa kuin tavallinen bussi?

EDIT:

Siis seisomapaikkoja tekstin mukaan n 100 ja istumapaikkoja n 50. Jos ei tuota enemmän niin en ymmärä mitä järkeä noissa on, paitsi että on kaasu-sähköhybridi.

Kyllä mielestäni sellaiset bussit mitä HSL 550:ssä käyttää edustavat sitä mitä meidän olosuhteissa voi vaatia BRT:ltä. Dösä on dösä vaikka voissa paistaa .

t Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Kuvia Malmön kaalimadosta 3004 länsinaapurin systerifoorumilla.

Eniten kiinnostaa tietysti matkustajamäärä — missä määrin BRT houkuttelee matkustajia verrattuna tavalliseen bussiliikenteeseen

Vaikka ei ole BRT:tä, niin hyvänä esimerkkinä "bussikertoimesta" toimii Nordlandin fylken pääkaupungin Bodøn bussisyksee (Avisa Nordlandin juttu på norsk). Joulukuussa 2012 Bodøn noin 12 busslinjan spagettihärveli korvattiin neljällä runkolinjalla, joista ykköstä ajetaan arkisin aamuseitsemästä iltaseitsemään varttitunnin välein. Kakkosen ja kolmosen vuoroväli on 30 min ja nelosella 1-2 vuoroa tunnissa. Yliopistolle pääsee ykkösellä ja kakkosella kuudesti tunnissa, kun ennen uudistusta sinne liikennöi neljä eri linjaa säännöllisen epäsäännöllisillä vuoroväleillä.

Viime vuonna matkustajamäärä kasvoi 25%:lla noin 1,5 miljoonaan vuotuiseen matkaan. Aika hyvin Joensuun kokoiselta kaupungilta, runkolinjojen kattamalla alueella asuu 38.000 asukasta (noin 40 matkaa/asukas).
 
Mikä tuossa tekee niin kalliiksi?
Pitkä bussi maksaa tietenkin enemmän kuin lyhyt, mutta lisämetrien hinta ei ole niin kallis kuin ensimmäiset metrit. Tuplanivelbussissa on kaksi niveltä, jotka ovat kalliita osia verrattuna muuhun korirakenteeseen. Tavanomaiseen dieselbussiin verrattuna hybridissä on sähkötekniikka lisänä. En kuitenkaan usko, että nämä kaikki tekevät tuplanivelbussista niin kalliin kuin ne ovat verrattuna vakiobusseihin, vaan extraa tulee pienistä valmistusmääristä.

Mutta ehkä on niin, että vaikka tuplanivelbusseja tehtäisiinkin suurissa määrissä, eivät ne silti tulisi kilpailukykyisiksi. Yksinkertainen teliauto on edullisempi, kunhan vain sen kapasiteetti riittää. Sitten, kun ei riitä, raitiovaunu onkin edullisempi ratkaisu kuin lähes yhtä pitkä bussi. Ja siksi näitä pitkiä busseja on käytössä vain vähän.

Olisi tietenkin mielenkiintoista nähdä tässä Malmönkin tapauksessa laskelmat tai muut perustelut, joiden perusteella tuplanivelbussiin on päädytty.

Viime vuonna [Bodøn] matkustajamäärä kasvoi 25%:lla noin 1,5 miljoonaan vuotuiseen matkaan.
Samansuuntaisia tuloksia on nähty jo vuosia sitten vastaavista tilanteista. Eli palvelun laadun parantamisella on merkittävää vaikutusta. Paljon merkittävämpää kuin minkälaisia kasvulukuja muuten nähdään. Tosin täytyy ymmärtää, että mitä alhaisemmasta joukkoliikenteen käytön osuudesta lähdetään, sitä helpompi on ylipäätään nostaa käyttäjämäärää. Mutta onhan näitä ilo seurata ja verrata vaikka siihen, mitä saadaan miljardilla rakentamalla metroa Matinkylään. Tai toisella miljardilla Kivenlahteen.

Antero
 
Mikä tuossa tekee niin kalliiksi? Paljonko on sitten seisomapaikkoja ja onko se esim tarkoitettu kestämään painavampaa kuormaa kuin tavallinen bussi? -- Siis seisomapaikkoja tekstin mukaan n 100 ja istumapaikkoja n 50. Jos ei tuota enemmän niin en ymmärä mitä järkeä noissa on, paitsi että on kaasu-sähköhybridi.
Erikoistuotteesta erikoishinta. Istuinjärjestyksen, väljyyden ja määrän tilaaja määrittelee tietysti itse, tässä niitä on pyydetty suhteellisen vähän. Esimerkiksi Hampurin runkolinjabusseissa on 65 istuinta.
Kyllä mielestäni sellaiset bussit mitä HSL 550:ssä käyttää edustavat sitä mitä meidän olosuhteissa voi vaatia BRT:ltä. Dösä on dösä vaikka voissa paistaa .
Kyllä BRT:ltä voi vaatia inhimillistäkin laatua vaatimalla matkustajamääriin sopivaa kapasiteettia ja täysmataluutta - muunmuassa. Esimerkiksi hybridinivelbussi maksaa 453 000 euroa (EESI:n mukaan) ja hybridibussin muuttaminen pistokehybridiksi on suht edullista, esimerkiksi sarjavalmisteisen hybridihlöauton ja vastaavan pistokehybridin välinen hintaero on vain 10-20% luokkaa. Saman suuruinen ero on havaittavissa maakaasu- ja bensiinimallien välillä. Busseissakin erot lienevät kaiken järjen mukaan samaa luokkaa - siis prosenteissa. Euroissa mitattuna 10-20% on toki 500 000 euron bussille jo 50-100 tonttua, sillä suureen bussiin tarvitaan enemmän akkuja/maakaasupönttöjä. Tekniikasta riippumatta nivelet painivat 2-3 kertaa pienempien hintojen kanssa verrattuna kaksiniveliin, joten näitä en niputtaisi yhteen vertailemalla vain teli- ja kaksinivelbusseja vaihtoehtoina pääkaupunkiseudun tai vaikkapa Turun runkobussilinjoille.
 
Erikoistuotteesta erikoishinta. Istuinjärjestyksen, väljyyden ja määrän tilaaja määrittelee tietysti itse, tässä niitä on pyydetty suhteellisen vähän. Esimerkiksi Hampurin runkolinjabusseissa on 65 istuinta.

Joo. Varmaan lyhyistä sarjoista ja kilpailunpuutteesta tuo kalleus johtuu. Perusbussi-, perusteli- tai perusnivel markkinoilla tarjouspyyntöjen koot ovat kymmeniä tai satoja busseja. Hyvän bussimallin myynti voi olla kymmeniätuhansia kappaleita.

Erikoinen ratkaisu, jota vielä räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan maksaa paljon enemmän kuin sarjatuotantobussi, jota ehkä hiukan massaräätälöidään.

Raitiovaunuissa on muuten myös aikamoinen hintataso-ongelma, kun joka kaupunkiin tehdään erilaisia ratikoita pieninä sarjoina. Jos samaa ratikkamallia vaan sarjatuotettaisiin tuhansia kappaleita, hinta tipahtaisi varmaan puoleen tai jopa kolmasosaan.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös