Museoraitiotien mahdollisuudet Turussa

339-DF

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
8 Elokuu 2005
Viestit
8,148
HS kertoo netissä, että Juhani Kostet on valittu Museoviraston pääjohtajaksi. Arvatenkin Turun museokeskus saa siis uuden museojohtajan.

Kuinka suuri on museojohtajan mahdollisuus vaikuttaa museoraitiotien perustamiseen, eli jos uusi museojohtaja pitäisi hanketta kiinnistavana, olisiko hänellä hyvät mahdollisuudet viedä sitä eteenpäin? Ja mistäpä löytyisi sellainen museojohtaja... Parasta olisi tietysti, jos johtajan valitsijat (keitä he muuten ovat?) kiinnittäisivät museoraitiotieasiaan huomiota jo hakuprosessissa. Vaan lieneekö toiveajattelua?

Museoraitiotie liittyy myös pikaraitiotiehen sikäli, että useissa kaupungeissa (mm. Tukholmassa) museoraitiotien perustaminen on johtanut pikku hiljaa myös "oikean" raitiotien perustamiseen. Turussakin näin voisi käydä, kun raitiovaunut palaisivat kaupunkikuvalliseksi elementiksi ja kaupunkilaiset alkaisivat uutuuksiin totuttuaan vaatia niiden todellista palauttamista.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

HS kertoo netissä, että Juhani Kostet on valittu Museoviraston pääjohtajaksi. Arvatenkin Turun museokeskus saa siis uuden museojohtajan.
Tenderi 1/2005 sanoi:
Jokaisen terveesti itseään kunnioittavan yhteisön toimintaan kuulunee oman julkaisun toimittaminen. Niin asia on myös Turun Kiskoliikennekerhon osalta. Jo kerhon toimintaa vuonna 1983 aloitettaessa ohjelmaan sisällytettiin oman lehden aikaansaaminen. Kerhon aihepiiriin liittyvän sopivan ytimekkään nimen keksiminen lehdelle oli ensin yllättävän vaikeaa, kunnes aikaa vievän kypsyttelyn jälkeen kerhon silloisen sihteerin Juhani Kostetin ehdotuksesta lehden nimeksi tuli Tenderi.

Pitäisi siis löytyä jotain kiskoliikenneharrastajanäkemystäkin erilaisiin asioihin, vai?

Turun museoraitiotie ei ainakaan edistynyt senttiäkään Kostetin museotoimenjohtajuusaikana. Turun pikkuruotsalaisvaunu Viitosenkin entisöinnin loppuunsuorittaminen pysähtyi loppumetreillä ja viimeinen silaus eli lopullisen ulkomaalauksen veto ja jotain muuta pientä, kuten lyyravirroittimen hankinta (vaikkapa "kaupasta" Ruotsista) on edelleenkin tekemättä.

Ehkä nyt jotkut Turun kaupunginhallituksen jäsenet voisivat vihdoin herätellä asian uudelleen esille ja saataisiin huolella aloitettu työ suoritetuksi loppuun. Onhan "Euroopan Kulttuuripääkaupunki" vuonna 2011 Turku, eikä, kaikesta ennakko-odotuksesta huolimatta Mänttä, joka osallistui myös kisaan. Pohjoishämäläinen kauppala varmasti laittaisi omat kuvitellut raitsikkansa kuntoon, jos olisi vain valittu kulttuurin airueeksi tuolle vuodelle.

Sivistynyt "eurooppalainen kaupunki", saati "pääkaupunki" ja saatika "kulttuuripääkaupunki", sykkii raitsikan voimalla (kysykääpä asiaa kaupunkilaisilta ns. Eurooppassa) ja kunnioittaen kunnostaa kaiken mahdollisen museokalustonsa tip-top-kuntoon. Onhan se niinkin, että kulttuuri on usein myös synonyymi sanalle historia ja sen kunnioittaminen. Kulttuuri ei ole vain ilmapalloja ja jonglöörejä, kuten Suomessa on tapana. Se ei ole pikkulapsille tarkoitettuja viihdeohjelmia Töölönlahden rannalla, vaan jotain ihan oikeasti muuta ja pysyvämpää - niin kokemuksena kuin materianakin.

Keskentekoiset projektit (Turussakin) pitäisi hoitaa loppuun, se osoittaa sivistystä ja kulttuurintuntemusta.

Turussa sivistys on pysähtynyt kahdesti; 1960-luvulla ja 1990-luvulla. Kummatkin pysähtyneisyydenajat lienevät hyvin pitkälti sen ajan päättäjien päättämättömyyden johdannaisia. Aika hoitaa jäärät pois, eli nyt vain hihat heilumaan Turussakin. Eurooppalaisen kulttuuripääkaupungin museoraitiotie jo vihdoin pystyyn ja Hesa avustaa varmasti aina yhden museokelpoisen raitsikan verran...

TKLK: http://www.netnic.fi/tklk/
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Täytyy ottaa asia esille uuden museokeskuksen johtajan kanssa, kunhan valinta on tiedossa. Liikennekelpoiset 42 ja 125 sekä lähes liikennekelpoinen 5 ovat kuitenkin maakuntamuseon omaisuutta, samoin kuin ainakin 17, 32 ja 40.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tässä http://jlf.fi/f17/6341-mika-turun-raitiotien-raideleveydeksi/ ketjussa on mainittu museoraitiotie useaan otteeseen.
Kuinka paljon maksaisi rata Halli 2 raidetta-Ulos amiraalistonkadulle-Vaihde-Yksiraiteinen Amiraalistonkatu-Stedingkinkatu-Linnankatu-Kääntyminen Hallille-Vaihde-Halli
Vaihtoehto A Uudet Kiskot, Ilmajohto ja yhksi muuntaja (Oliko tuossa kaikki)
Vaihtoehto B Samat kuin A-vaihtoehdossa mutta käytettynä (Onko käytetyt kiskot, vaihteet, Ilmajohdot ja muuntaja riittävässä kunnossa museoliikenteen tarpeisiin)
Vaihtoehto C Uutta ja vanhaa sekaisin (A + B)
Mikä on suurin kustannuserä kyseisessä projektissa. Raitiovaunujen kunnostus on oma lukunsa sinäänsä mutta niitä ei voi laskea suoraan rakennuskustannuksiin.
Jos kiskot hankitaan käytettyinä esim Helsingistä kuinka käyttökelpoisia ne olisivat
Sitten vielä kalusto mitä maksaa kaluston kunnostus ja onko Helsingistä mahdollista siirtää vanha harjavaunu (Jos niitä enään on) Turkuun museoliikenteen harjavaunuksi ja soveltuuko tuo myös hinausvaunuksi.
Todennäköisesti omituisia kysymyksiä, mutta ainahan kysyä saa ?
 
Siirrän Tampereen ja Turun raideleveysketjusta tähän ketjuun:

Nyt kun pikaratikkahanke on hyvää vauhtia etenemässä sekä Tampereella ja Turussa, ja raideleveydeksi valittaneen VR:n 1524 mm, joka mahdollistaisi myös matalalattiavaunuissa leveät käytävät, olisi järkevää toistaiseksi unohtaa Turun museoraitiotiehanke. Kolmikiskoinen rata vaatisi kalliiden erikoisvaihteiden lisäksi ilmeisesti myös toisen ilmajohdon, muutoin museovaunun byygeli olisi liian sivussa ajolankaan nähden.

Vaunu 5 olisi aivan liian ainutlaatuinen ja arvokas museoliikenteessä. Joskus on käynyt mielessä, kuinka 42+125 pärjäisi Helsingin raitiotieverkossa. Aikoinaan oli Helsingin vaunuja lainattu Turkuun, miksei nyt vastavuoroisesti päinvastoin! Pitkän käyttämättömyysjakson jälkeen pitäisi tietysti kaikki sähkölaitteet ja -johdot tarkistaa. Vaihteenkääntö ohjaamosta pitäisi sovittaa nykyiseen Helsingin systeemiin. Kuljettajalla ja rahastajilla olisi Turun 60-luvun aikaiset virkapuvut. Vaunuparilla järjestettäisiin erikoisajeluja ja mm. SRS:n kevätajeluja. Vaunupari voisi olla kilvitettynä kakkoseksi, jolla linjalla se Turussakin pääasiassa kulki. Kakkonen ei ole nykyisin Helsingissä käytössä, joten numero ei harhauttaisi pysäkeillä odottelevia vakiovaunun matkustajia. Onhan Tukholmassakin ollut muitten kaupunkien ratikoita liikenteessä. Jokin vastuullinen taho, esim. Stadin Ratikat voisi ottaa asian hoitaakseen. Asiassa pitäisi ottaa yhteyttä Maakuntamuseoon, jonka omistuksessa vaunupari 42+125 on.
 
Kuinka paljon maksaisi rata Halli 2 raidetta-Ulos amiraalistonkadulle-Vaihde-Yksiraiteinen Amiraalistonkatu-Stedingkinkatu-Linnankatu-Kääntyminen Hallille-Vaihde-Halli...
En lähtisi laittamaan katuun käytettyä kiskoa. Itse kisko on katuradassa pieni kustannus, vaikka museoliikenteen määrä ehkä olisikin niin vähäinen, ettei käytettykään kisko koskaan loppuun kuluisi. Jos ajatellaan sitä, että saataisiin käytettyä kiskomateraalia Helsingistä, niin poistettava tavara on kyllä oikeasti loppuun kulutettua. Siitä pitävät toistaiseksi huolen Variotramit.

Käytetty syöttöasema sen sijaan voisi olla hyvä hankinta, kunhan vain varmistutaan siitä, että se kyetään huoltamaan ja pitämään kunnossa tulevat vuosikymmenet. Kuormahan ei olisi suuri, mutta silti komponentit vanhenevat ja tulisi olla varmuus siitä, että tilalle on vaihdettavissa uudet.

Helsingin vanhat harjavaunut ovat liipaisimella. Ehkä kuitenkin ne olisivat arvokkaampia luovuttamassa osia jäljellä olevien puutteellsten Turun vaunujen saamiseksi käyttökuntoon. Katuradan voi harjata traktorillakin, vaikka harjavaunussa on oma viehätyksensä.

Turun pikkuruotsalaista en hylkäisi hallin nurkaan käyttämättömäksi. Vaunu on alun perin tehty käyttöä varten, ja kun se on entisöity, se on siinä kunnossa kuin se oli uutena. Siis käyttöä varten. Yli 100-vuotiaita museovaunuja on ajossa muuallakin, hienosti kunnostettuina. Kyllä ne käytön kestävät, paremmin kuin seisomisen.

Antero
 
En itse lähtisi luopumaan Turun museoraitiotieideasta, mutta pidän järkevänä erottaa se pääosin pikaraitiotiesuunnitelmasta.
Edelleen pidän järkevänä ajatusta, että museoraitiotie kulkisi Läntisellä rantakadulla esimerkiksi Martinsilta - Föri - Forum marinum - suunnalla.
Yksi yhteistyökohta on se, että pikaraitiotien sähkönsyötöstä voitaisiin ottaa tasavirta myös museoraitiotielle.

Toinen vaihtoehto voisi olla sijoittaa raitiotie jollekin puistoalueelle ja toteuttaa kiskotus sorapohjalle Korppolaismäen radan tapaan.

En sulkisi käytetyn kiskotuksen ja vaihteiden käyttöä pois, jos saadaan järkevää materiaalia kohtuulliseen hintaan.
 
Siirrän Tampereen ja Turun raideleveysketjusta tähän ketjuun:
Nyt kun pikaratikkahanke on hyvää vauhtia etenemässä sekä Tampereella ja Turussa, ja raideleveydeksi valittaneen VR:n 1524 mm, joka mahdollistaisi myös matalalattiavaunuissa leveät käytävät, olisi järkevää toistaiseksi unohtaa Turun museoraitiotiehanke.
Miten varma tämä tieto on? Eikö samaan vedoten voisi Helsingin Jokerikin rakentaa 1524 mm leveydelle?

Joskus on käynyt mielessä, kuinka 42+125 pärjäisi Helsingin raitiotieverkossa. Aikoinaan oli Helsingin vaunuja lainattu Turkuun, miksei nyt vastavuoroisesti päinvastoin! Pitkän käyttämättömyysjakson jälkeen pitäisi tietysti kaikki sähkölaitteet ja -johdot tarkistaa. Vaihteenkääntö ohjaamosta pitäisi sovittaa nykyiseen Helsingin systeemiin. Kuljettajalla ja rahastajilla olisi Turun 60-luvun aikaiset virkapuvut. Vaunuparilla järjestettäisiin erikoisajeluja ja mm. SRS:n kevätajeluja. Vaunupari voisi olla kilvitettynä kakkoseksi, jolla linjalla se Turussakin pääasiassa kulki. Kakkonen ei ole nykyisin Helsingissä käytössä, joten numero ei harhauttaisi pysäkeillä odottelevia vakiovaunun matkustajia. Onhan Tukholmassakin ollut muitten kaupunkien ratikoita liikenteessä. Jokin vastuullinen taho, esim. Stadin Ratikat voisi ottaa asian hoitaakseen. Asiassa pitäisi ottaa yhteyttä Maakuntamuseoon, jonka omistuksessa vaunupari 42+125 on.

Muuten hyvä idea mutta mahtaisivatko turkulaiset suosiolla antaa vaununsa Stadiin?

Itse olen sitä mieltä että Turkuun voisi rakentaa jonkun lyhyemmän pätkän museoraitiotietä, se voisi kulkea kuten Mikkokin ehdotti Aurajokea pitkin linnasta keskustan suuntaan johonkin pisteeseen joka tulevaisuudessa olisi liittymäkohta varsinaiseen raitiotiehen.

t. Rainer
 
Miten varma tämä tieto on? Eikö samaan vedoten voisi Helsingin Jokerikin rakentaa 1524 mm leveydelle?

t. Rainer

Tästä lienee tahkottu sivutolkulla ketjussa "Raide-Jokeri", mutta pari keskeistä asiaa siellä on tullut esille, jotka nyt ikään kuin sivuutit:
-Helsingissä on jo 1000 mm raideleveyden raitiojärjestelmä ja rakentamalla jokerin samalle saadaan synergiahyötyjä
-Turussa ja Tampereella ei ole 1000 mm järjestelmää

Tilanne ei siis ole yks-yhteen -vertailukelpoinen Helsingin ja Turun sekä Tampereen välillä.
 
Parempi kai Stadiin kuin romikselle? :)

Ei kai tuo Stadiin lainaaminen niin kummoista olisi? Turkuun on lainattu Helsingin vaunuja. Tukholman Djurgårdslinjenillä on käytetty Göteborgin ja Oslon vaunuja ja Norrköpingissä Bremenin vaunua. Tietysti 42 ja 125 pysyisivät Maakuntamuseon omistuksessa ja vuokrauksesta ja vaunujen siirtokustannuksista voi aina sopia. Olisi uljas näky keltaiset 42+125 Helsingin katuvilinässä.
 
Jos jotain oikeasti museaalista haluttaisiin, niin turisteille jokirantaan ja Forum Marinumin alueelle hevosvetoinen raitiotie.
Siihen kuitenkaan ei kannata haaveilla käytettyä raidemateriaalia: Jokikadulla puretusta junanvaunujakin valmistaneen tehtaan jätekasasta löytämäni Turun hevosraitiotien Haartman-kaksoiskisko oli jo sen verran paksussa ruosteessa.. ;)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jos jotain oikeasti museaalista haluttaisiin, niin turisteille jokirantaan ja Forum Marinumin alueelle hevosvetoinen raitiotie.
Siihen kuitenkaan ei kannata haaveilla käytettyä raidemateriaalia: Jokikadulla puretusta junanvaunujakin valmistaneen tehtaan jätekasasta löytämäni Turun hevosraitiotien Haartman-kaksoiskisko oli jo sen verran paksussa ruosteessa.. ;)

Laitapa kuvaa vaikka SRS-uutisiin!
 
Voin joskus laittaakkin kuvan, kun löydän sen muistista. Otin puhelimella, että aika huonoo laatua :)
 
Takaisin
Ylös