Liikennevaloetuudet

Otso Kivekäs sanoi:

Tänä aamuna kasissa oli aika vastaava tilanne kun tulaan Caloniuksenkadulta Mechelininkadulle. Autoilla vihreä, mutta ratikalle S ledi vilkkuen. Sitten kun ratikka on kokonaan pysähtynyt, annetaan sillekin lopulta nuolta, samalla kun autoilta alkaa jo vihreä loppua. Mitään risteyksen toimintaan liittyvää syytä tuolle on hyvin vaikea keksiä: vierestä menevien autojen takia ei kukaan voi kuitenkaan ylittää kiskojakaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Calonius-Mechelininkatu onkin aika kummajainen. (Siitä on kaiketi puhuttu jo jossakin toisessa ketjussa.) Ko. risteyksessä ratikka saa normaalikierron aikana kaksi kertaa lyhyet valot: toinen on juuri kuvailemasi kaltainen ja toinen on sitten samaan aikaan autojen vihreän kanssa. Suunnassa Salmisaareen vaunu saa valotilauksen vasta kun erkanee autokaistoilta, siis n. 5 metriä ennen risteystä (tai ainakin vasta silloin ratikkakiskojen ylittämien suojateiden valot vaihtuvat punaiselle.) Liekö tähän syynä se, että ratikalle ei palaisi turhaan nuoli, jos se on vaikka jumiutunut autoletkaan. Mutta toteutuksessa taas on ongelmana se, että ratikka aiheuttaa lisää jonoa, kun se viimein pääsee valoihinsa ja joutuu vielä hetkeksi pysähtymään niihin.

Samantyyppinen ongelma on toisinaan Kaisaniemen-Vilhonkatujen kulmassa, jossa ratikka erkanee kohti Kaisaniemen pysäkki. Jos autojen vuoksi vaunu joutuu pysähtymään risteykseen, niin nuoli palaa kiltisti pitkähkön aikaa. Kun sitten autot viimein saavat vihreänsä, niin ratikkakin saa S:nsä: sitten seistään taas. Jonkinnäköinen kytkentä autojen ja ratikan valojen kanssa olisi toivottava: edes vähän aikaa voisi polttaa vihreää ja nuolta samaan aikaan vaikka se hiukan söisikin jalankulkijoiden vihreää.

Safka sanoi:

Samantyyppinen ongelma on toisinaan Kaisaniemen-Vilhonkatujen kulmassa, jossa ratikka erkanee kohti Kaisaniemen pysäkkiä. Jos autojen vuoksi vaunu joutuu pysähtymään risteykseen, niin nuoli palaa kiltisti pitkähkön aikaa. Kun sitten autot viimein saavat vihreänsä, niin ratikkakin saa S:nsä: sitten seistään taas. Jonkinnäköinen kytkentä autojen ja ratikan valojen kanssa olisi toivottava: edes vähän aikaa voisi polttaa vihreää ja nuolta samaan aikaan vaikka se hiukan söisikin jalankulkijoiden vihreää.

Klikkaa laajentaaksesi...

Eivätkä tuossa(kaan) jalankulkijat mitään vihreitä odota tai punaisiin pysähdy. Kuten useinmiten, jalankulkuvalot raitiotien yli ovat turhanpäiväinen investointikulu ja pitäisi pikaisesti hävittää.

Otso Kivekäs sanoi:

Tänä aamuna kasissa oli aika vastaava tilanne kun tulaan Caloniuksenkadulta Mechelininkadulle. Autoilla vihreä, mutta ratikalle S ledi vilkkuen. Sitten kun ratikka on kokonaan pysähtynyt, annetaan sillekin lopulta nuolta, samalla kun autoilta alkaa jo vihreä loppua. Mitään risteyksen toimintaan liittyvää syytä tuolle on hyvin vaikea keksiä: vierestä menevien autojen takia ei kukaan voi kuitenkaan ylittää kiskojakaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossa kohtaa valo toimii vielä ihan järkevästi. Se ei anna vaunulle valoa niin kauan kun on mahdollista että edessä on autoja jotka estäisivät vaunun kulun. Jos valo annettaisiin ennakoiden, se vaihtuisi kerran pari jonka jälkeen tilaus häviää ja valo on pysyvästi S. Mikäli autojonon ohi ei päästäkään niin sitten seistäisiin S:n takana kunnes vastaantuleva vaunu tilaa valon tai pyydetään risteyksen valot vilkulle. Esim. Hietalahdentorin kulmalla Bulevardilla homma menee näin.

ess sanoi:

Tuossa kohtaa valo toimii vielä ihan järkevästi. Se ei anna vaunulle valoa niin kauan kun on mahdollista että edessä on autoja jotka estäisivät vaunun kulun. Jos valo annettaisiin ennakoiden, se vaihtuisi kerran pari jonka jälkeen tilaus häviää ja valo on pysyvästi S. Mikäli autojonon ohi ei päästäkään niin sitten seistäisiin S:n takana kunnes vastaantuleva vaunu tilaa valon tai pyydetään risteyksen valot vilkulle. Esim. Hietalahdentorin kulmalla Bulevardilla homma menee näin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä ratikalle pitää voida polttaa nuolta yhtä kauan kuin autoille vihreää. Se aika on vain kaksista jalankulkuvaloista pois. Ja ilmaisinsysteemin pitää toimia niin, että jos valo kuitenkin vaihtuu S:lle eikä vaunu ehtinyt risteykseen niin nuoli annetaan uudestaan.
(Ei Hietsuntorilla mikään vastaantuleva vaunu valoja tilaa.)

Safka sanoi:

Kyllä ratikalle pitää voida polttaa nuolta yhtä kauan kuin autoille vihreää. Se aika on vain kaksista jalankulkuvaloista pois. Ja ilmaisinsysteemin pitää toimia niin, että jos valo kuitenkin vaihtuu S:lle eikä vaunu ehtinyt risteykseen niin nuoli annetaan uudestaan.
(Ei Hietsuntorilla mikään vastaantuleva vaunu valoja tilaa.)

Klikkaa laajentaaksesi...

Ei tilaaa ei. Valo vaihtuu sen pari kertaa ja sen jälkeen se pysyy S:llä. Tuossa ei onneksi tarvitse ajaa kuin yhden suojatien yli. Tämän takia pidän Calonius-Mechelin valosta koska siinä ei tarvitse pelätä että valoa ei saa lainkaan. Jos ratikalle annettavien nuolien määrän pitää olla rajallinen niin tilaus on hoidettava vasta siinä vaiheessa kun mitään esteitä ei voi olla edessä.

ess sanoi:

Jos ratikalle annettavien nuolien määrän pitää olla rajallinen niin tilaus on hoidettava vasta siinä vaiheessa kun mitään esteitä ei voi olla edessä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos pitää. Toki ei ole mitään järkevää syytä miksi sen pitäisi.

Mechelin-Caloniuksen valo on epäilemättä parempi kuin tuo kuvaamasi Hietalahdessa. Mutta huono se on silti. Tietysti sekin on huonoa, että ratikka ylipäänsä voi juuttua autoletkan taakse, mutta jos sen kanssa joutuu elämään, kyllä valot on mahdollista suunnitella selviämään sekä ruuhkaisissa että ruuhkattomissa tilanteissa.

Tietysti aina voi miettiä, ovatko ne Caloniuksenkadun parkkipaikat välttämättömiä...

ess sanoi:

Ei tilaaa ei. Valo vaihtuu sen pari kertaa ja sen jälkeen se pysyy S:llä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Onkohan näin myös Satamakadulla Katajanokalla? Toissa päivänä linjan 4 vaunu ei päässyt lähtemään pysäkiltä ennen kuin taakse tuli seuraava vaunu tilaamaan valon. Tuossa vaiheessa ensimmäinen vaunu olikin sitten jo kuusi minuuttia myöhässä. Tämän jälkeen matelu vielä jatkui, sillä myöhään jäänyt vaunu oli välipala, joka ei meinannut jaksaa liukasta Kanavakadun mäkeä ylös lainkaan.

late- sanoi:

Meillä valoetuudet on trimmattu aiheuttamaan mahdollisimman vähän häiriötä ja siksi niiden toiminta on hankalammin tulkittavaa kuin karkeampien etuuksien. Sama koskee oikeastaan koko pohjoismaista opastinryhmäohjausta, joka on perinteistä vaiheohjausta tehokkaampaa ja hankalampaa ymmärtää. Paljon mainostetut ulkomaiset etuudet leikkaavat usein todella rajusti kokonaiskapasiteettia eivätkä yleensä salli jalankulkijoiden yhtenäisiä ylityksiä, jotka on meillä katsottu tärkeiksi liikenneturvallisuudenkin kannalta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta eikö ongelma ole itse asiassa siinä, että meillä ajetaan vain turhan tiheällä vuorovälillä? Mitä usemmin ratikan tai bussin valoetuus otetaan, sitä enemmän se vie läpäisyaikaa muulta liikenteeltä, koska tarvitaan useammin myös valokierreon hukka-aikoja. Olennainen ero Keski-Euroopan ja Helsingin etuuksien välillähän on myös siinä, että vaunu- ja junakoko on järestään isompi meillä ja aikatauluperiaate on usein 10 min perusvuoroäli.

Tiedän, että meillä kumarretaan vuoroväliä ja millään muulla ei sitten olekaan väliä. Todellisuudessahan linjanopeus on myös vuorovälin funktio katutason liikenteessä juuri sen vuoksi, että etuuksien mahdottomuus tulee vastaan vuorovälin lyhentyessä. Näin ollen matka-aika odotusaika mukaan lukein pitenee liian lyhyellä vuorovälillä. EMMEtyksissä tätä ei tietenkään oteta huomioon?

Keskustassa on toki joitain hankalia risteyksiä, mutta muuten olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että yhtenäisen vihreän vaatimus koko kadun yli raitiokaduilla on tarpeetonta kiusantekoa. Kaupunki on täynnä korokkeilla varustettuja valoristeyksiä, joissa korokkeiden tarkoitus on sallia mahdollisuus ihmisten seisottamiseen keskellä katua, jotta ylitys voidaan jakaa kahteen vaiheeseen. Tietty korokkeen reunalta toiselle voi kävellä tarvitsematta katsoa, ajaako ratikka päälle. Mutta käytännössä raiteiden yli kävellään vasten punaisia ja osataan katsoa, ettei ratikkaa tule. Eikä koroke muuten ole sen kummempi seisontapaikka, on se sitten kahden autokaistan tai auto- ja ratikkakaista välissä.

Vielä huomionarvoista on sekin, että nämä ratikkaraiteiden ylitykset ovat etupäässä pysäkkien yhteydessä. Liikkeellelähtevän tai pysähtymässä olevan vaunun kanssa yliajon riski on toista kuin risteykseen punaisten pelossa tai ”vanhoihin vihreisiin” kaahavilla autoilla.

Antero

Caloniuksenkatu-Mechelininkadun järjestelmä on kyllä aivan onneton: yhtenä päivänä onnistuin jotenkin välttämään valotilauksen kokonaan. Puolestavälistä katua näin kun nuoli vaihtui S:lle. Nelisen minuuttia muistaakseni istuimme siinä, kunnes ilmoitin LOKkiin ja ajoin autojen vihreän mukaan.

En käsitä mikä järki on pitää jalankulkijoille vihreä valo puolikkaalle ylitykselle. Ei vaan uppoa kalloon. Eikö se ajatus ollut että tie pitäisi voida ylittää kerralla, ettei tarvitsisi edes harkita punaista päin kävelemistä?

NS sanoi:

Onkohan näin myös Satamakadulla Katajanokalla? Toissa päivänä linjan 4 vaunu ei päässyt lähtemään pysäkiltä ennen kuin taakse tuli seuraava vaunu tilaamaan valon. Tuossa vaiheessa ensimmäinen vaunu olikin sitten jo kuusi minuuttia myöhässä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Risteyksessä saa valon myös ilman etuisuutta, mutta tällöin on ajettava tunnistimelle aivan pysäkin päätyyn asti. Jos valoa jää odottamaan pysäkille, sitä ei tule koskaan. Myös Hietalahdentorilla valon saa myös perinteisellä tunnistuksella ajamalla tarpeeksi lähelle. Rataverkossa ei tietääkseni ole yhtään risteystä, jossa ei saisi valoa ollenkaan ilman livaa. Liikkuuhan verkolla paljon muutakin kuin linjavaunuja: tilausajoja, huoltovaunuja jne.

MrArakawa sanoi:

Rataverkossa ei tietääkseni ole yhtään risteystä, jossa ei saisi valoa ollenkaan ilman livaa. Liikkuuhan verkolla paljon muutakin kuin linjavaunuja: tilausajoja, huoltovaunuja jne.

Klikkaa laajentaaksesi...

Teoriassa pitäisi olla näin, mutta käytännössä tänä talvena eräänä pyhäaamuna kävi niin, että LIVA lakkasi toimimasta kokonaan kaikissa vuoroissa ja silloin kytkettiin useita risteyksiä vilkulle, koska nuolivaloja ei tullut.

risukasa sanoi:

Teoriassa pitäisi olla näin, mutta käytännössä tänä talvena eräänä pyhäaamuna kävi niin, että LIVA lakkasi toimimasta kokonaan kaikissa vuoroissa ja silloin kytkettiin useita risteyksiä vilkulle, koska nuolivaloja ei tullut.

Klikkaa laajentaaksesi...

Varajärjestelyjä ei ole tehty linjaliikenteen tarpeisiin, vaan niillä taataan livattomien vaunujen edes jonkinmoinen kulku, jos perästä ei tule valoja tilaavaa linjavaunua. Varavihreää saattaa olla vain lyhyt pätkä valokierrossa tai jopa vain joka toisessa kierrossa.

Aika monessa vilkkaassa paikasssa liva on kyllä varmistettu vaihteenkääntölaitteen tilauksella tai silmukalla, jolloin valoja pitäisi saada kohtuullisen hyvin ilmankin. Tosin esimerkiksi Hakaniemen torilta Hämeentielle silmukka on laitettu liian lähelle valopylvästä eivätkä kuljettajat aina osaa ajaa tarpeeksi lähelle, jos livapyyntö ei ole lähtenyt. Vaunun keulan täytyy siinä olla ihan tolpan kohdalla, jolloin valoa ei ainakaan kunnolla enää edes näe.

risukasa sanoi:

Teoriassa pitäisi olla näin, mutta käytännössä tänä talvena eräänä pyhäaamuna kävi niin, että LIVA lakkasi toimimasta kokonaan kaikissa vuoroissa ja silloin kytkettiin useita risteyksiä vilkulle, koska nuolivaloja ei tullut.

Klikkaa laajentaaksesi...

Nuolivalot kyllä tulevat ilman livaakin, mutta tällöin joudutaan monissa pikkuristeyksissä ja suojatievaloissa pysähtymään ja odottamaan vaihtoehtoista tilaustapaa. Tämä taas on varsin hidasta, joten tuona kyseisenä pyhäaamuna monet vähäpätöisemmät valot kytkettiin vilkulle, jotta vaunut pysyisivät edes jotenkuten aikataulussa.

MrArakawa sanoi:

monet vähäpätöisemmät valot kytkettiin vilkulle, jotta vaunut pysyisivät edes jotenkuten aikataulussa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tekisi mieli kysyä, voisiko niitä vähäpätöisempiä valoja kytkeä pysyvästi pois päältä, jotta matka-ajat saataisiin järkevämmiksi.

En toki ole liikennevalosuunnittelun ammattilainen, mutta noin näppituntumalta Flemari-Kaarlenkuja-Kaarlenkatu -kombo hidasti kasia ehkä puoli minuuttia verrattuna aikaan ennen valojen kytkemistä päälle, ja ysillä varmaan sama homma. Kertaakaan en ole ollut ratikassa, joka ajaisi kaikki kolmet valot pysähtymättä läpi, ja kuljen tuosta päivittäin. Eikä autoliikenteen määrä koskaan ole kovin suuri, sitä varten valoja ei tarvitse.

Vs: Tvärbanan

Salomaa sanoi:

Kävin ajamassa Tvärbanan päästä päähän ja yksi hyvä seikka sieltä kannattaa ottaa meillekin uuteen Raide-Jokeriin. NImittäin lipun leimaaminen pysäkillä. Siten vaunussa sisällä ei ole minkäänlaista sähläämistä lipun kanssa. Tvärbanan näytti olevan hieman enemmänkin kuin raitiotie, esim. pysäkit olivat enemmänkin jonkinlaisia asemia ja omaa katuverkosta erotettua rataa runsaasti. Eikä vaunu pysähtynyt muualla kuin pysäkeillä, eli liikennevaloetuudet toimivat.

Klikkaa laajentaaksesi...

Iämä liikennevalojuttu on omituinen kun sitä ei meillä saada toimimaan. Vai eikö halutakaan kun se haittaisi yksityisautoilua? Esim. Göteborgissa etuisuudet toimivat jo 1970-luvulla.