Liikennevaloetuudet

Täsmennyksenä sanottakoon, että nuolta ei tarvitse tietenkään turhaan näyttää, mutta silloin toki vaunut, jossa ei ole etuuslaitteita (tai se on epäkunnossa), ovat pulassa. Se tosin on melko marginaalinen ongelma.

Olisihan se marginaalinen ongelma sikäli mikäli etuudet toimisivat luotettavasti. Usein vaan näissä tilattavissa valoissakaan mitään tarvetta nuolen poisjättämiselle ei ole. On vaan olemassa vaihe, jossa nuoli näytetään jos tilaus tulee, joka muuten on punainen tai S joka suuntaan.
 
Vs: Munkkivuoren raitiotie

Tänne foorumille oli joskus linkitettynäkin videoita Strasbourgista. Niissä näkyi, miten etuus toimii siellä. Ratikan opastintolpan ylimmäisenä on sininen pystyviiva, joka palaa kun saapuva vaunu on tunnistettu ja sille on varattu aja-opaste kun vaunu on risteyksen kohdalla. Tarvittaessa tämä sama sininen viivaopaste on esiopastimena ennen risteystä, jos näkyvyys risteykseen asti on rajoitettu.
Tässä video, jossa kuvailemasi tilanne näkyy: I[l] tram di Strasburgo (Youtube) - kohdassa 3:35 - 3:45 mennään vilkkaan risteyksen yli vain vähän hidastaen.
 
Tänään tuli kummallinen tilanne Mäkelänkadulla 7A:ssa. Ratikka tuli Uimastadionin pysäkiltä jotakuinkin samassa vaiheessa henkilöautojen kanssa ja samalla vauhdilla. Elimäenkadun risteykseen tultaessa eli juuri ennen Mäkelänrinteen pysäkkiä näen, että samansuuntaisille autoille palaa vihreä, mutta ratikka alkaa hidastaa. Ratikka pysähtyy Elimäentien valoihin ja kohta myös autoille vaihtuu punainen. Menee sekunti-pari ja ratikka saa nuolen ja jatkaa risteyksen yli ilmeisesti nollaviive-etuuden saaneena. Ratikan valo palautuu S:lle saman tien.

Eli ratikka ilmeisesti sai etuuden "juuri niin kuin pitikin" eli ihan liian myöhään. Etuuden olisi kaiken järjen mukaan voinut antaa jo silloin, kun autokaistoillekin paloi vihreä, mutta nyt ratikka joutui turhaan pysähtymään ja samalla lyhennettiin risteävien katujen vaihetta. Säätöä siis todella kaivataan vielä. Minusta liikenteenohjauskeskuksen periaate, että alle 5 sekunnin pysähdys on nollaviive-etuus, on väärä. Nollaviive-etuus tarkoittaa oikeasti sitä, ettei valoihin tarvitse edes hidastaa.
 
Minusta liikenteenohjauskeskuksen periaate, että alle 5 sekunnin pysähdys on nollaviive-etuus, on väärä. Nollaviive-etuus tarkoittaa oikeasti sitä, ettei valoihin tarvitse edes hidastaa.
Juuri näin. Mutta tämän termin määrittelyn vuoksi meillä onkin vaikea saada asiaa eteenpäin. Poliitikoilla on syötetty alitajuntaan, että meillähän on jo ratikalla etuudet, joten miksi jotkut taulapäät harrastelijat ja autonvihaajat niitä yhä vaativat.

Minusta onkin parempi lakata puhumasta mistään etuuksista. Mieluummin pitää puhua siitä, että ratikoiden tulee päästä aina pysähtymättä pysäkiltä seuraavalle. On yhdentekevää millä nimellä liikennevaloja silloin nimitetään tai tarvitaanko valoja lainkaan, pääasia ettei tarvitse pysähtyä.

Olen muuten monet kerrat kiroillut mielessäni, kun ratikka saapuu risteykseen, jossa on autoja seisomassa punaisen vasemmalle kääntymisen kieltävän nuolen tähden. Ratikan valoissa vilkkuu ledi, mutta seuraava tapahtuma on päästää ne autot ratikan edestä vasemmalle. Ledi vilkkuu iloisesti tämän episodin ajan kunnes autojen mentyä vihdoin tulee ratikalle aja-opaste. Tämä on hyvin tavallista Viidennen linjan kohdalla tultaessa Hakaniemestä.

Antero
 
Tänään tuli kummallinen tilanne Mäkelänkadulla 7A:ssa. Ratikka tuli Uimastadionin pysäkiltä jotakuinkin samassa vaiheessa henkilöautojen kanssa ja samalla vauhdilla. Elimäenkadun risteykseen tultaessa eli juuri ennen Mäkelänrinteen pysäkkiä näen, että samansuuntaisille autoille palaa vihreä, mutta ratikka alkaa hidastaa. Ratikka pysähtyy Elimäentien valoihin ja kohta myös autoille vaihtuu punainen. Menee sekunti-pari ja ratikka saa nuolen ja jatkaa risteyksen yli ilmeisesti nollaviive-etuuden saaneena. Ratikan valo palautuu S:lle saman tien.

Eli ratikka ilmeisesti sai etuuden "juuri niin kuin pitikin" eli ihan liian myöhään. Etuuden olisi kaiken järjen mukaan voinut antaa jo silloin, kun autokaistoillekin paloi vihreä, mutta nyt ratikka joutui turhaan pysähtymään ja samalla lyhennettiin risteävien katujen vaihetta. Säätöä siis todella kaivataan vielä. Minusta liikenteenohjauskeskuksen periaate, että alle 5 sekunnin pysähdys on nollaviive-etuus, on väärä. Nollaviive-etuus tarkoittaa oikeasti sitä, ettei valoihin tarvitse edes hidastaa.
Homma toimisi paremmin jos se nuolivalo palaisi aina kun samansuuntaisille autoillekin on vihreä. Mäkelänkadulla ei silloin juurikaan ratikan omia etuisuuksia tarvittaisi.
Elmon tapauksessa kävi niin kuin tavallista: kaikki kärsivät! Ratikka joutui pysähtymään ja energiaa kului harakoille ja risteävän kadun autoliikenne kärsi lyhentyneen valovaiheen takia.

Näiden nykyisten liikennevalojen ikävä puoli on ennekoimattomuus. Vaikkapa ratikan kannalta ei voi luottaa siihen, että nuoli jaksaa odottaa ratikan tuloa, vaan saattaa vaihtua ässäksi suoraan nenän edessä, joten aina saa varautua jarruttamaan. Sama koskee bussien Helmi-etuuksia.
Kultaako aika muistot, vai oliko ennen asiat oikeasti paremmin, ainakin mitä liikennevaloihin tulee? Ennen valot toimivat yleensä aina samalla kaavalla Helsingin pääkaduilla. Esimerkiksi tiesi, että jos näistä valoista liikkeellelähtiessä varmasti pääsee läpi seuraavistakin mutta sitten voi höllätä kun tiesi, että seuraaviin joutui varmasti pysähtymään. Sama juttu oli ratikoillakin. Mutta nyt, kiitos uudemman tekniikan, valot voivat vaihtua täysin miten sattuu! Liikenteen sujuvuutta se ei paranna minkään osapuolen kannalta.
 
Mutta nyt, kiitos uudemman tekniikan, valot voivat vaihtua täysin miten sattuu! Liikenteen sujuvuutta se ei paranna minkään osapuolen kannalta.
Tämä on erittäin hyvä ja tärkeä kommentti käytännön todellisuudesta. Eli hyvää tarkoittava yritys, joka ei toimi kuten pitäisi, muuttaa tilanteen vain huonommaksi. Ja silloin vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.

Kuljettajallehan on oleellista tietää, voiko jatkaa matkaa hidastamatta vai ei. Jos ledivilkku ei tätä takaa, on aivan sama, onko se ledi vilkkumassa ollenkaan. Jos katsotaan ratioliikenteen keskinopeutta, joka on suunilleen 100 vuotta pysynyt samana, voi todeta, että sen ledivilkun ja kaiken siihen liittyvän voi yhtä hyvin heittää romukoppaan. Jos siitä ei ole kerran hyötyä liikenteen nopeutukseksi, niin kuljettajien on helpompi ajaa kiinteän valorytmin mukaan, kuten Camo viestissään kuvasi.

Antero
 
Tämä on erittäin hyvä ja tärkeä kommentti käytännön todellisuudesta. Eli hyvää tarkoittava yritys, joka ei toimi kuten pitäisi, muuttaa tilanteen vain huonommaksi. Ja silloin vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.

Kuljettajallehan on oleellista tietää, voiko jatkaa matkaa hidastamatta vai ei. Jos ledivilkku ei tätä takaa, on aivan sama, onko se ledi vilkkumassa ollenkaan. Jos katsotaan ratioliikenteen keskinopeutta, joka on suunilleen 100 vuotta pysynyt samana, voi todeta, että sen ledivilkun ja kaiken siihen liittyvän voi yhtä hyvin heittää romukoppaan. Jos siitä ei ole kerran hyötyä liikenteen nopeutukseksi, niin kuljettajien on helpompi ajaa kiinteän valorytmin mukaan, kuten Camo viestissään kuvasi.

Aivan juuri näin.
Myös taloudelliseen ajamiseen liikennevalojen kiinteä toimintarytmi ennakoitavuuden vuoksi antaa paremmat mahdollisuudet oli kulkuneuvo mikä tahansa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Aivan juuri näin.
Myös taloudelliseen ajamiseen liikennevalojen kiinteä toimintarytmi ennakoitavuuden vuoksi antaa paremmat mahdollisuudet oli kulkuneuvo mikä tahansa.

VR-Yhtymä Oy:ssä (entinen VR Osakeyhtiö, vielä viime vuonna) on taloudellista ajoa varten perustettu jo joku vuosi sitten ns. Eco Drive -hanke. Siinä on eräänä kohtana liikenteenohjauksen (eli vanhan ajan junasuorituksen) petraaminen siihen, että olisi olemassa "vihreää linjaa" aiempaa enemmän.

Ihan samaa siis kuin katuliikenteessä bussien/raitiovaunujen liikennevalojen ennakoitavuus. VR-Yhtymällä asia on edennyt, mutta ei kaupunkiliikenteessä.
 
Homma toimisi paremmin jos se nuolivalo palaisi aina kun samansuuntaisille autoillekin on vihreä. Mäkelänkadulla ei silloin juurikaan ratikan omia etuisuuksia tarvittaisi.

Noin se etupäässä onkin, ja Elmo Allenin kuvailema tilanne on mulle ihan uusi. Kyseessä on voinut olla jokin valorytminvaihdoksen aikaansaama sekaannus.

Kultaako aika muistot, vai oliko ennen asiat oikeasti paremmin, ainakin mitä liikennevaloihin tulee? Ennen valot toimivat yleensä aina samalla kaavalla Helsingin pääkaduilla.

Tuskin kultaa, koska mullakin on matkustajan (=harrastavan matkustajan) näkökulmasta samankaltaisia muistoja parin vuosikymmenen ajalta. Ennen vanhaanhan valot toimivat tiettyyn aikaan päivästä aina saman kaavan mukaisesti ja eiköhän kuljettajat muutaman kierroksen perästä jo sisäistäneet kulloisenkin rytmin. Nykyään valorytmit muuttuvat sattumanvaraisesti ja jatkuvasti sen mukaan, miten autoja mihinkin suuntaan kulkee. Siis: annetaan joukkoliikenteelle näennäisetuudet ja sen varjolla saa sujuvoitettua autojen matkantekoa.
 
Noin se etupäässä onkin, ja Elmo Allenin kuvailema tilanne on mulle ihan uusi. Kyseessä on voinut olla jokin valorytminvaihdoksen aikaansaama sekaannus.

Periaatteessa kai on mahdollista, että 1 ajoi siinä 7A:n edellä ja vaunu pysähtyi odottamaan vain vuoroaan pysäkille. Vaunussa oli sisällä sen verran kova ruuhka, etten nähnyt rataa edessä päin enkä ratikan omia valoja kuin vasta tolpan ohi ajettaessa.
 
Kyseessä on voinut olla jokin valorytminvaihdoksen aikaansaama sekaannus.

Tänä aamuna kasissa oli aika vastaava tilanne kun tulaan Caloniuksenkadulta Mechelininkadulle. Autoilla vihreä, mutta ratikalle S ledi vilkkuen. Sitten kun ratikka on kokonaan pysähtynyt, annetaan sillekin lopulta nuolta, samalla kun autoilta alkaa jo vihreä loppua. Mitään risteyksen toimintaan liittyvää syytä tuolle on hyvin vaikea keksiä: vierestä menevien autojen takia ei kukaan voi kuitenkaan ylittää kiskojakaan.
 
Olen nyt jokusen kuukauden ajellut ratikkaa työkseni ja olen ihmetellyt tätä liikenevalo asiaa suuresti. Miten voi olla mahdollista ettei valot skulaa meille ton paremmin?:eek: Ihan turhaa seisomista iltamyöhällä valoissa vaikka ketään ei näy missään.

Huvikseni eräänä iltana otin aikaa sekkarilla kauanko seison valoissa välillä Arabia-Hietsu-Arabia. Lähtö Artsusta oli 22.05 ja viikon päivä oli torstai. Aikaa valoissa seisomiseen meni 6min49sek, mikä mun mielestä on aika kauan tohon aikaa illasta.:mad:

Lisäksi olen ihmetellyt muutamien liikennevalojen "logiikkaa". Esim. Valot Hesperian puiston pysäkin jälkeen kohti Oopperaa vaihtuu useasti meille S:ksi ja autoille palaa pitkään vihreä. Toinen vastaava paikka on Hämeentien aj Sturenkadun risteyksesssä. Autoille palaa vihreä, mutta me joudutaan pysähtymään, vaikka hyvin ehtisi menemään risteyksen yli.
Hankala paikka on myös käännyttäessä Hämeentieltä kohti Kyläsaarenkadun pysäkkiä, valo vaihtuu lähes poikkeuksetta nenän edestä ja sitten odotellaan useasti parikin minuuttia, että saadaan nuolivalo.

Iltavuorosta pääsen 22.31 Hakaniemessä, ja sen jälkeen odottelen bussia 3-4 min. Poikkeuksetta bussi ottaa skurun kiinni Kurvissa, mutta viimeistään Hattulantien pysäkin kohdalla pyyhkäistään ohi. Ja bussissa on matkustajia ja se joutuu myöskin pysähtelemään pysäkeille, ettei kyse ole pelkästään matkustajien vähyyden vuoksi saavutetusta nopeudesta.

Tähän asiaan pitäisi ehdottomasti saada muutosta, jos raitioliikennettä aiotaan jatkossakin pitää varteenotettavana matkustusvaihtoehtona.
 
Nollaviive-etuus tarkoittaa oikeasti sitä, ettei valoihin tarvitse edes hidastaa.

Kirjaimellisesti kyllä. Minulle kuitenkin riittäisi, ettei ratikan tarvitsisi jollakin ennalta sovitulla kohtuullisella nopeudella pysähtyä. Ainakin Dublinissa ranskalaisten suunnittelemalla pikaraitiotiellä ratikan oma nopeusrajoitus on useammassa paikassa autojen rajoitusta hieman alempi valoja lähestyttäessä jopa sekakaistoilla. Tällä määrätyllä nopeudella valot sitten ehtivät varmasti vaihtua etuuksien avulla.

Etuuksien kokonaan poistamista ehdottaville esimerkki: Kun viimeksi etuudet eivät toimineet lainkaan eräänä sunnuntaina, piti ainakin puoli tusinaa isoa risteystä pyytää vilkuille, jotta ratikat pääsivät liikkumaan mitenkään järkevästi. Muutakin on muuttunut wanhoista hyvistä ajoista kuin valojen toimintalogiikka ja näillä haukutuillakin etuuksilla on aivan keskeinen merkitys nykyisen liikenteen hoitamisessa. Ennakoitavuuden tarpeesta sinänsä olen periaatteessa samaa mieltä.

Meillä valoetuudet on trimmattu aiheuttamaan mahdollisimman vähän häiriötä ja siksi niiden toiminta on hankalammin tulkittavaa kuin karkeampien etuuksien. Sama koskee oikeastaan koko pohjoismaista opastinryhmäohjausta, joka on perinteistä vaiheohjausta tehokkaampaa ja hankalampaa ymmärtää. Paljon mainostetut ulkomaiset etuudet leikkaavat usein todella rajusti kokonaiskapasiteettia eivätkä yleensä salli jalankulkijoiden yhtenäisiä ylityksiä, jotka on meillä katsottu tärkeiksi liikenneturvallisuudenkin kannalta. Ihan vastaavaa toimintaa ei siten meille voi suositella joka paikkaan, mutta monessa paikassa vastaavaan toimivuuteen ratikoiden kannalta pitäisi luullakseni päästä, jos hyväksyttäisiin hiukan suuremmat häiriöt muille osapuolille.

Hiljaisten aikojen turhat viivytykset johtunevat siitä, ettei hiljaisen ajan ohjelmia ja etuuksia ehditä optimoida rajallisilla resursseilla kuin tärkeimpiin risteyksiin. Liikennevalojen kokonaistoiminnan kannalta suurimmat hyödyt saadaan keskittymällä vilkkaan liikenteen valo-ohjauksen toimintaan. Joukkoliikenteellekin tämä pätee sikäli, että tärkeintä on pyrkiä pitämään hitaimmat ajoajat kurissa ja vähentää vaunujen huippusitoutumaa. Koskee erityisesti ratikoita, joiden kustannuksiin kaluston kokonaismäärä vaikuttaa vahvasti.
 
Takaisin
Ylös