Katsaus IVY-maiden uusiin raitiovaunuihin

Veikeän näköinen ja pirteän värinen. Minkä verran tämä mahtaa maksaa, jos 4-akselinen on sen 200-300 000 e?

Tuohon tietoon en ole vielä törmännyt, mutta toisaalta käytettyjen osien alkuperämaista ja toisaalta aiempien nivelvaunujen hinnoista voidaan jotain päätellä.
Hinnat tavallisista "juotettavista" lähteistä.

84300M: 1,7 miljoonaa euroa, Belkommunmashin vaunu, jossa täysin
eurooppalainen sähkötekniikka(nostaa hintaa).
71-154: 1,9 miljoonaa euroa, pietarilaisen Vagonmashin vaunu. Sähkötekniikka pääosin Tsekistä ja Saksasta.
71-630: 0,9 miljoonaa euroa, UKVZ:n ensimmäinen osittain matalan nivelvaunun prototyyppi. Perustui pitkälti paikallisiin komponetteihin.

Uudessa vaunussa on merkittävästi vähemmän EU-alueen tekniikkaa verrattuna muihin valmistajiin . Esimerkiksi ajomoottorit paikallista valmistusta, kun taas muissa tsekkiläisiä tai saksalaista (Pragoimex/VEM). Joten voidaan olettaa hinnan olevan yli miljoonaa euroa, mutta jäävän kuitenkin alemmaksi kuin kilpailijoiden 1,8 miljoonaa. Realistinen arvaus: noin 1,3-1,5 miljoona euroa.

PS. Uraltransmash joka on täysin ulkona Venäjän raitiovaunumarkkinoilta, ilmoitti tekevänsä täysmatalan vaunun tämän vuoden loppuun mennessä. Sitä odotellessa.
 
Uutisia Taškentista, Uzbekistanin pääkaupungista:

Taškent on tilannut 20kpl VarioLF raitiovaunuja tsekkiläiseltä Pragoimexiltä. Ensimmäinen vaunu jo toimitettu ja loput toimitetaan ensi vuoden aikana. Tietoa ja kuvia vaunusta valmistajan kotisivuilta:
http://www.pragoimex.cz/l.php?id=112

Mielipiteitä vaunusta:
Tsekkiläistä laatutyötä. Henkilökohtainen luottamus tsekkiläisiin konepajatuotteisiin on vahva. Esimerkiksi Dm12 on osoittautunut varsin toimivaksi koneeksi Suomen oloihin. Muotoilu kunnioittaa mukavasti klassisia Tatran T3 vaunuja kuitenkin modernisoituna. Tähän kohtaan joku paremmin asioista perillä oleva voisi puhua PCC streetcarista vaunun esi-isänä. Jos on perinyt sukunäkönsä lisäksi luotettavuuden CKD Tatroilta niin kokonaisuutena erinomainen vaunu. Pidemmät versiot mielenkiintoisia länsimarkkinoitakin ajatellen.

Pragoimexin taustayhtiö Krnovske Opravny a Stroijirny tarjosi muuten Helsinkiin vaunuja yhdessä tamperelaisen Pajakulman kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan mielenkiinnosta: mihin tämä arvio perustuu? Itse olen kuullut paljon toisensuuntaistakin palautetta.
Arvio lienee oikea termi: Pitkälti henkilökohtaiseen kokemukseen satunnaisena käyttäjänä lyhyillä matkoilla ja siihen laajempaan tosiasiaan että lehdistössä ei juurikaan ole näkynyt uutisia kiskoille hajonneista Vankoista. Törmäysturvallisuuttakin on koeteltu kuorma-auton kanssa "onnistuneesti". Parit tulipalot ovat ainut joka on pistänyt silmään. Kommenttini kuvaa pitkälti Vankkojen luotettavuutta teknisesti; ei niinkään käyttömukavuutta matkustajan tai junahenkilökunnan puolelta. Siitä muilla varmasti paremmat lähtökohdat kertoa.
 
Ihan mielenkiinnosta: mihin tämä arvio perustuu? Itse olen kuullut paljon toisensuuntaistakin palautetta.

Ai? Onko Dm12:ssa jotenkin erityisen moninaisia teknisiä ongelmia? Olen ollut siinä käsityksessä, että sitä on kritisoitu lähinnä siksi, että se ei ole pienen, bussia lähestyvän kapasiteetin takia kovin fiksu hankinta VR:ltä. Asia olisi ehkä toisin, jos monen Dm12-yksikön junan matkustamo olisi läpikuljettava.
 
Ai? Onko Dm12:ssa jotenkin erityisen moninaisia teknisiä ongelmia?

Näin olen alan miehiltä kuullut. Ilmeisesti suhteellisen usein vuoroja on vaihdettu veturivetoisiksi ja sinivaunuisiksi, koska kalustoa on seissyt liikaa huollossa tai huoltoa odottamassa. Alleviivaan kuitenkin, että tämä käsitykseni perustuu muiden arvioihin ja kertomuksiin, ja nehän voivat aina olla värittyneitä.
 
PS. Uraltransmash joka on täysin ulkona Venäjän raitiovaunumarkkinoilta, ilmoitti tekevänsä täysmatalan vaunun tämän vuoden loppuun mennessä. Sitä odotellessa.
Nyt kyseinen vaunu on valmis: Uraltransmash 71-409
Täällä löytyy kuvia julkistamistilaisuudesta:
http://foto.rg.ru/gall/0234e756?12

Jatkaa valmistajan perinteistä muotoilemattomuuden linjaa. Vaikka ei Siemensin ULF:kaan (Ultra Low Floor tram)ole kovin kaunis, niin tämä vaunu on ulkoa suorastaan ruma. Siinä tehtävä jollekin työttömälle suomalaiselle teolliselle muotoilijalle.

Mitä tulee sisätiloihin; Ilmeisesti haluavat välttämättä laittaa istuimet pitkittäin eli metromaisesti. Muuta syytä en näe siihen miksei tehdä esim. NRV2010-tyyppisiä podestereita. Nykyiset podesterit vievät merkittävän osan lattiapinta-alasta ja lisäävät hukkatilan määrää. Jos vielä näkisi vaunun liikkuvankin niin entistä parempi. Mutta saavutus sinänsä; taitaa olla ensimmäinen täysmatala 1524mm raitiovaunu Itänaapurissa ja vasta toinen malli koko maailmassa.

Tämä toivottavasti laittaa vipinää myös muihin paikallisiin valmistajiin eli UKVZ ja Vagonmashiin. Toisaalta Vagonmash on jo ahtaalla, koska Transmashholding on aloittanut kovan kilpailun metrojunissa vastineena Vagonmashin uudelle Neva-junalle. Lisäksi TMH aikoo aloittaa Citadis-ratikoiden valmistamisen yhdessä Alstomin kanssa ja näin haastaa Vagonmash myös sen toisella päätoimialalla.
 
Viimeksi muokattu:
Jatkaa valmistajan perinteistä muotoilemattomuuden linjaa. Vaikka ei Siemensin ULF:kaan (Ultra Low Floor tram)ole kovin kaunis, niin tämä vaunu on ulkoa suorastaan ruma. Siinä tehtävä jollekin työttömälle suomalaiselle teolliselle muotoilijalle.

Keulasta tulee mieleen Toyotan pakettiauto 80-luvulta. Ei tuo nyt minusta mitenkään epätoivoisen ruma ole, mutta vanhahtava kylläkin, mitä perinteinen itäblokkiväritys vielä pahentaa.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt kyseinen vaunu on valmis: Uraltransmash 71-409
Täällä löytyy kuvia julkistamistilaisuudesta:
http://foto.rg.ru/gall/0234e756?12
Hieman erikoinen ratkaisu. Se kopioi vanhaa 2 huonetta ja keittiö -ratkaisua. Tässä on yhdistetty kaksi 2-akselista vaunua siten, että niiden välissä on korimoduli. Tavallaan sama kuin moninivelvaunut, mutta vielä huonompi ajo-ominaisuuksiltaan, kun nivelet ovat kaukana akseleista. Kovin on myös pieni raitiovaunuksi. EU:ssa minimipituus on yli 30 metriä ja paineet ovat kaiken aikaa pidempään. Esimerkiksi Nizza pidentää kaikki uudet 33 metrin vaununsa 44 metriin. Kun kysyntää on enemmän kuin osattiin ennakoida.

Pitkittäiset istuimet telien päällä lienevät rakenteellinen pakko. Moottori, jarrut ja jousitus on laitettava jonnekin. Kun ei mahdu käytävän kohdalle, ne ovat istuinten alla. Näinhän oli Crotramissakin, istuimet eivät vaan siinä olleet rivissä vaan viistossa asennossa.

Antero
 
Hieman erikoinen ratkaisu. Se kopioi vanhaa 2 huonetta ja keittiö -ratkaisua. Tässä on yhdistetty kaksi 2-akselista vaunua siten, että niiden välissä on korimoduli. Tavallaan sama kuin moninivelvaunut, mutta vielä huonompi ajo-ominaisuuksiltaan, kun nivelet ovat kaukana akseleista. Kovin on myös pieni raitiovaunuksi. EU:ssa minimipituus on yli 30 metriä ja paineet ovat kaiken aikaa pidempään. Esimerkiksi Nizza pidentää kaikki uudet 33 metrin vaununsa 44 metriin. Kun kysyntää on enemmän kuin osattiin ennakoida.

Pitkittäiset istuimet telien päällä lienevät rakenteellinen pakko. Moottori, jarrut ja jousitus on laitettava jonnekin. Kun ei mahdu käytävän kohdalle, ne ovat istuinten alla. Näinhän oli Crotramissakin, istuimet eivät vaan siinä olleet rivissä vaan viistossa asennossa.
Antero
Crotram onkin hyvä verrokki, koska ratkaisut ovat hyvin lähellä toisiaan. Junat koostuvat samanlaisista osista; Eli päätyvaunu, telitön väliosa ja telillinen väliosa. Ja venäläisessä vaunussa nivelet ovat muuten lähempänä telejä kuin Crotramissa. Olen vaunun CAD-kuvakaappauksia tihrustanut: Telirakenteen kiinnityspiste on pyörien välissä kuten Crotramissa ja siitä johtuu podesterien muoto sekä sen ongelmat. Pyöräkohtaiset ajomoottorit ovat pyörien etu/taka puolella ja tämä tekee telirakenteesta tolkuttaman pitkän. Niitä ei ole voitu laittaa sivulle kuten Crotramissa ilmeisesti johtuen 1524mm raideleveydestä ja käytetyistä ajomoottoreista.

Mitä tulee raitiovaunujen pituuteen yleisesti:
Eivät pienet vaunut ole kadonneet EU:stakaan. Toki toisessa päässä vaunukoot kasvavat ja näin vaunujen keskipituus nousee. Raitioteitä käytetään yhä enemmän alueilla joihin vielä pari vuosikymmentä sitten olisi tehty metro joten isommat vaunut luonnollisia. Mutta toisaalta Alstom julkisti juuri Citadiksen 22 metrisen Compact-mallin ja Bombardier tekee Flexity Classia samanpituisina Halleen. Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa(pääosin Japani) taas 30 metrinen vaunu olisi poikkeava. Venäjän raitioliikenteen kehitystä onkin vaikea verrata Euroopan kehitykseen. Vertaaminen olisi ehkä hedelmällisempää Aasiaan ja Amerikkaan?

Mielenkiinnolla odotan Uraltransmashin vaunun käyttökokemuksia Venäjän rähjääntyneillä raitioteillä kun vaihteissa ja kaarteissa ainut jousto löytyy nivelistä kuten Variossa, Citadiksessa tai Flexityssä.
 
Lyhyitä ratikoita tosiaan voisi alkaa näkymään Euroopassakin uudestaan, kun raitioverkot pikkuhiljaa täydentyvät lähtien isoista metronkorvikkeista. Siinä missä nivelbussia vastaavia pikkuvaunuja varten ei kokonaista omaa linjaa raiteineen ikinä kannata tehdä, kannattavuus tulee jossain kohtaa vastaan mitä enemmän sopivasti vajaakäytössä olevaa rataa matkan varrelta löytyy. Samalla tarjotaan varareittejä runkolinjalle ja enemmän linjarataa, jonka varrelle sijoittaa varikoita.
 
Alstomin Citadis on saapunut Moskovaan. Vaunu valmistettu La Rochelle tehtaalla Ranskassa, mutta tarkoitus on ruveta tuottamaan vaunuja Pietarissa. Myöhemmin sama esittelyvaunu menee vielä Pietariin.

Täällä kuvia:
http://transphoto.ru/vehicle/210743/

Eli nyt siis on virallisesti Citadis saatavissa 1524mm raideleveydelle. Tältäkin osin kalustomarkkinat kehittyvät positiivisesti meitä ajatellen.
 
Eli nyt siis on virallisesti Citadis saatavissa 1524mm raideleveydelle.

Yksi Tampereen 1524 mm ratikka hyytyy pakkasessa linjalle vuonna 2017. Saatan jo nähdä nettiuutisten kommenttipalstan rutinan siitä, että kuka meni tilaamaan halvalla kroissantteja Ranskasta, missä ei ole koskaan osattu tehdä mitään vehkeitä napapiirin olosuhteisiin. Tietysti puolet porukasta haukkuu vaunujen italialaisuutta kuten Helsingissäkin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tämäpä iloinen uutinen. Ja onpa isänmaalliset värit! Sekä valmistus- että tilaajamaan. ;)

Pari kysymystä, kun ei venäjän kieli taivu, eli löytäisikö joku vastaukset:
- Mikä on vaunun pituus ja leveys?
- Käytävä tuntuu kapealta, onko se samanlevyinen kuin 1435-versiossa ja jos, niin miksi? Eikö leveämpää raideleveyttä olisi voinut hyödyntää leveämmän käytävän muodossa? Jokainen sentti käytävällä on arvokas.

Hmikko, mitä talvioloihin tulee niin Moskovan talvi on ehkä jopa tamperelaista ankarampi, turkulaista saaristotalvea nyt ainakin. Hyvä, että vaunu on siellä jo nyt, niin saadaan ajoissa kuulla, miten se talvikeleistä selviää. Eikä ole kiellettyä kirjata tarjouspyynnön ehtoihin riittävään kokemusta talvioloista. Tosin tuo näyttää ainakin ulospäin "perinteiseltä" moninivelvaunulta mallia Helsingin variotramit. Vaikka kehitystä onkin tapahtunut, niin perusratkaisu ei edelleenkään ole sellainen, että soisin näkeväni tuon ratkaisun vaunuja Suomessa. Edes uusilla raitioteillä.

Lisäys: täällä http://www.alstom.com/transport/new...om-transmashholding-new-tramway-moscow-mayor/ näkyy olevan tietoa huonolla englannilla kirjoitettuna. Mikähän tuo uusi teliratkaisu on käytännössä?
 
Viimeksi muokattu:
Uusi teliratkaisu viittaa varmuudella ainakin raideleveyteen, mutta jos siinä jotain uutta innovaatiota on verrattuna aiempiin Citadis-teleihin, mieleen tulisivat läpimenevät akselit. Jos niin on, sitten voisi olettaa lattiakorkeuden olevan hiukan korkeampi telien kohdalla, mutta kuitenkin portaaton luiskiin perustuen, kuten Helsingin, Blackpoolin ja Melbournen uusissa vaunutyypeissä. Kääntyviä telejähän vaunussa ei ole.

Alstom ja Transmashholding joka tapauksessa ovat hyvin luonteva parivaljakko. Venäjän uudet kaksijärjestelmäiset sähköveturit, sarja EP20, joka saapuessaan todennäköisesti tarkoittaa loppua nykyiselle dieselharrastajien paratiisille Vainikkalassa, on myös näiden samojen firmojen yhteistyöprojekti. Kun yhteistyö nyt laajenee ratikkapuolelle, se tuo Alstomille hyvin kaikenkattavan johtavan markkina-aseman 1524 mm raideleveydellä raskaimmista vetureista raitiovaunuihin saakka.

EP20 venäläisessä ja englanninkielisessä wikipediassa:

http://ru.wikipedia.org/wiki/ЭП20
http://en.wikipedia.org/wiki/EP20
 
Takaisin
Ylös