Uusia raitiotiejärjestelmiä maailmalla

339-DF · 4 Toukokuu 2010

Compact sanoi:
Eräs liikennettä jumittava risteys lyhyellä liikennevaloja edeltävällä "jonotusraiteella" on Unioninkadun ja Liisankadun risteys, jossa Siltasaaresta Kruununhakaan kääntyvä vaunu tukkii perässä tulevan asemalle menevän ja tulevan liikenteen. Odotuspaikka on mitoitettu 1950-luvun telivaunuille.

Aika hauska historiallinen jäänne! (Siihen ei taida sitten mahtua 2-akselinen mv+pv-junakaan?) Tässä kohden olisi tilaa vaikka 30-metriselle ryhmitysraiteellekin, jos haluttaisiin.

Samoin toivon, että kun Liisankatu myllätään uuteen uskoon ja autoilu Snellun ja Unioninkadun välissä kielletään, niin paikalle tehdään ryhmitysraiteet Liisankadulta sekä etelään että pohjoiseen. (Tuo autoliikenteeltä sulkeminen liittyy Laajasalon ratikkaan ja sitä on KSV:ssä kaavailtu. Päätöksiä ei toki ole, kun koko suunnittelu on vielä kesken.)

Vesa Nurminen · 5 Toukokuu 2010

Antero Alku sanoi:
Käytännössä meillä alkaa myös rata rajoittaa koeajoja, kun täällä ajetaan laipan varassa kapeilla pyörillä ja mäetkin ovat ongelma.

339-DF sanoi:
Nykyisellä radalla, nykyisillä pysäkeillä ja suojatiejärjestelyillä ei kyllä oikein voi ottaa pitkää vaunua tänne koejoon.

Niinpä! Ja tämän yksistään pitäisi olla jo omiaan herättelemään päättäjiä. Helsingissä on tällä hetkellä linjaliikenteen käytössä hieman yli 90 km ratikkarataa, jolla ei voi ajaa nykyaikaisia raitiovaunuja ilman muutoksia ja ongelmia. Vaikka Tukholman keskustassa uusittiinkin koko rata vanhalla reitillä, oli aiempi, vain museokäyttöön jätetty radanpätkä käyttökelpoisempaa kuin Helsingissä. Samoin Lidingössä, jossa rataa ajetaan 40-luvulta peräisin olevilla vaunuilla, on ollut kuitenkin mahdollista ajaa muutoksitta vaunulla, jollaisia on käytössä 11 maailman kaupungissa, ja jopa maapallon toisella puolella.

Oikeastaan näihin Variotram-vuosiinkin pitäisi suhtautua kuin demonstraatioon - epäonnistuneeseen sellaiseen.

hmikko · 5 Toukokuu 2010

Vesa Nurminen sanoi:
Samoin Lidingössä, jossa rataa ajetaan 40-luvulta peräisin olevilla vaunuilla, on ollut kuitenkin mahdollista ajaa muutoksitta vaunulla, jollaisia on käytössä 11 maailman kaupungissa, ja jopa maapallon toisella puolella.

Nykyinen Lidingöbanan ei kyllä ole kovin vertailukelpoinen Helsingin katuratikan kanssa. Tämä ei tietty muuta sitä seikkaa, että Helsingin raitiotiet ovat moniongelmaisia. Toivottavasti Laajasalon yhteydessä tapahtuu jotain käsitysten päivittymistä.

ess · 5 Toukokuu 2010

Compact sanoi:
Eräs liikennettä jumittava risteys lyhyellä liikennevaloja edeltävällä "jonotusraiteella" on Unioninkadun ja Liisankadun risteys, jossa Siltasaaresta Kruununhakaan kääntyvä vaunu tukkii perässä tulevan asemalle menevän ja tulevan liikenteen. Odotuspaikka on mitoitettu 1950-luvun telivaunuille.

Ei tuon paikan tarvitsisi olla kuin 1-2 metriä pitempi niin normaali nivelvaunu mahtuisi odottamaan niin että ainakin aseman suuntaan takaa pääsisi ohi.

JE · 6 Toukokuu 2010

JE sanoi:
Vladivostokissa lakkautusta on kaavailtu vuodelle 2012, mutta mahdollisena pidetään toisaalta sitäkin, että yksi linja (linja 6) jätetään jäljelle ja tätä tynkäjärjestelmää liikennöitäisiin hamaan tulevaisuuteen.

Lakkautussuunnitelmien vastapainoksi on nyt ilmestynyt julkisuuteen suunnitelmia 50 uuden raitiovaunun hankkimisesta seuraavien kymmenen vuoden aikana, ensimmäiset 20 vaunua tulisivat jo vuoden 2012 loppuun mennessä. Vladivostokista voikin yllättäen tulla positiivisempi esimerkki raitioteidensa tulevaisuutta pohtiville venäläiskaupungeille.

Vesa Nurminen · 7 Toukokuu 2010

hmikko sanoi:
Nykyinen Lidingöbanan ei kyllä ole kovin vertailukelpoinen Helsingin katuratikan kanssa.

Tarkoitukseni oli vain osoittaa, että järjestelmä, jolla vanhan kalustonsa puolesta ei tarvita kummoisiakaan päivityksiä, soveltuu myös nykyaikaisille vaunuille. Luultavasti lievästi ylimitoitetuilla päivityksillä on voitu vaikuttaa siihen lopputulokseen, joka Lidingöbananin kohdalla nyt toteutuu. Jos rata olisi jätetty siihen kuntoon, että vain välttämätön ajo nykykalustolla ja vastaavalla onnistuu, olisi viimesyksynä voitu tehdä hyvinkin toisenlainen päätös baanan tulevaisuudesta. Samaa taktiikkaa voisi soveltaa Helsingissä, vaikka lähtökohta onkin hieman erilainen.

hmikko · 7 Toukokuu 2010

Vesa Nurminen sanoi:
Tarkoitukseni oli vain osoittaa, että järjestelmä, jolla vanhan kalustonsa puolesta ei tarvita kummoisiakaan päivityksiä, soveltuu myös nykyaikaisille vaunuille. Luultavasti lievästi ylimitoitetuilla päivityksillä on voitu vaikuttaa siihen lopputulokseen, joka Lidingöbananin kohdalla nyt toteutuu. Jos rata olisi jätetty siihen kuntoon, että vain välttämätön ajo nykykalustolla ja vastaavalla onnistuu, olisi viimesyksynä voitu tehdä hyvinkin toisenlainen päätös baanan tulevaisuudesta. Samaa taktiikkaa voisi soveltaa Helsingissä, vaikka lähtökohta onkin hieman erilainen.

Kyllä kyllä, mutta Helsingin raitiotiet ovat geometrian ja katuympäristön puolesta kertaluokkaa hankalammat kuin suhteellisen omassa rauhassaan kulkeva Lidingöbanan. Sanoisin, että ongelma on vaikeampi ja keskeisemmän sijainnin takia asiaan liittyy enemmän poliittisia intohimoja, kuten esim. autoille varattu tila. Ajan henki oli varsin pitkään, että katuratikat lopetetaan. Hullumminkin voisi olla. Helsingissä ratikat ovat kuitenkin säilyneet ja nyt ainakin on jotain, mitä kehittää, toisin kuin esim. Kööpenhaminassa. Epäilemättä verkkoa olisi voinut ja pitänyt päivittää. Kokonaiskehittämisselvityksessähän geometrian kohentamista on esitetty, toivottavasti myös tapahtuu jotain. Tarvittais se paljon puhuttu referenssihanke, siis ainakin yksi linja, jolla oikeasti ajettaisiin pitkillä ja/tai multippeleilla.

Vesa Nurminen · 7 Toukokuu 2010

hmikko sanoi:
Tarvittais se paljon puhuttu referenssihanke, siis ainakin yksi linja, jolla oikeasti ajettaisiin pitkillä ja/tai multippeleilla.

Näin on, ja toivottavasti Laajasalosta tulee sellainen. Pelkästään jo Variotramit sellaisinaan kelpaisi, jos linjoista saadaan hiljaisia, tasasia, häiriöttömiä ja nopeita. Multippeliin pitää valmiiksi varautua, sillä oikein toteutettuna Laajasalosta voisi tulla suuri hitti.

teme · 7 Toukokuu 2010

339-DF sanoi:
Aika hauska historiallinen jäänne! (Siihen ei taida sitten mahtua 2-akselinen mv+pv-junakaan?) Tässä kohden olisi tilaa vaikka 30-metriselle ryhmitysraiteellekin, jos haluttaisiin.

Samoin toivon, että kun Liisankatu myllätään uuteen uskoon ja autoilu Snellun ja Unioninkadun välissä kielletään, niin paikalle tehdään ryhmitysraiteet Liisankadulta sekä etelään että pohjoiseen. (Tuo autoliikenteeltä sulkeminen liittyy Laajasalon ratikkaan ja sitä on KSV:ssä kaavailtu. Päätöksiä ei toki ole, kun koko suunnittelu on vielä kesken.)

Minusta taas se risteys pitäisi hoitaa niin että Hakaniemen suunnasta on toinen reitti (myös varayhteys) ja Liisankadulle ei käännytä pohjoisesta ollenkaan. En tiedä mitä se maksaisi mutta minusta yksi vaihtoehto olisi että Toiselta Linjalta, Hämeentieltä ja mahdollisti Kalasataman suunnasta menisi kiskot Hakaniemen torin itäpuolelle jossa hallin kohdalla pysäkki. Tästä John Stenbergin rantaan, mahdollisesti uutta pengertä, ja sieltä lyhyt silta Siltavuoren rinteeseen, toimii myös kevyen liikenteen yhteytenä. Mistä sitten tunnelilla (pari sataa metriä) johonkin kohtaan Snellmanninkadun mäkeä.

Kartan tynkä: http://maps.google.fi/maps/ms?ie=UT...d=117772242812241292903.000485fffd05e66558faa

Otso Kivekäs · 8 Toukokuu 2010

teme sanoi:
yksi vaihtoehto olisi että Toiselta Linjalta, Hämeentieltä ja mahdollisti Kalasataman suunnasta menisi kiskot Hakaniemen torin itäpuolelle jossa hallin kohdalla pysäkki. Tästä John Stenbergin rantaan, mahdollisesti uutta pengertä, ja sieltä lyhyt silta Siltavuoren rinteeseen, toimii myös kevyen liikenteen yhteytenä. Mistä sitten tunnelilla (pari sataa metriä) johonkin kohtaan Snellmanninkadun mäkeä.

Tuo olisi kyllä toki hieno reitti, mutta hintaa tulisi aika paljon. Hatusta vetämällä ehkä 50 miljoonaa? Hakaniemen sillalle olisi varmasti hyvä olla varayhteys, mutta jos Sompasaaren kautta tulee joka tapauksessa kiskot, ei kolmas yhteys niiden välillä tuo niin suurta hyötyä, että siitä kannattaisi maksaa noin paljon. Ennemmin rahat pitäisi käyttää verkoston laajentamiseen, tai pullonkaulakohtien avaamieen ja reittien parantamiseen siellä missä sen voi tehdä halvemmalla. Vaikkapa Fredaa rata Kampista Bulevardille, tai se Topeliuksenkadun rata.

Ideaa kehitellen kuitenkin: tunneliasema Siltavuoren alla olisi hieno. Siitä pääsisi suoraan yliopistolle ja ratikoiden ja metron ero hämärtyisi. Mutta hintaa tulisi tietysti vielä paljon lisää, eikä hyötyjä maanpäälliseen pysäkkiin verrattuna oikeastaan olisi.

teme · 8 Toukokuu 2010

Otso Kivekäs sanoi:
Tuo olisi kyllä toki hieno reitti, mutta hintaa tulisi aika paljon. Hatusta vetämällä ehkä 50 miljoonaa?

En usko että noin paljon, tuo on noin kilometri rataa ja 50 miljoonalle tekee jo metrotunnelin. Tuo siis sisältää noin 250 metrin tunnelin, joka on sen verran lyhyt ettei tarvitse jakaa kahteen tunneliin tai rakentaa erillistä poistumistunnelia. Raide-Jokerin arvioissa Patterimäen tunneli (825m) on vajaa 9 miljoonaa, sanotaan 15% riskilisän kanssa pyöreästi 10. Kai tuollainen pätkä 5 miljoonalle sitten onnistuisi? Sillan ja lisäkiskojen kanssa kai sitten jotain 10 miljoonaa.

Otso Kivekäs sanoi:
Hakaniemen sillalle olisi varmasti hyvä olla varayhteys, mutta jos Sompasaaren kautta tulee joka tapauksessa kiskot, ei kolmas yhteys niiden välillä tuo niin suurta hyötyä, että siitä kannattaisi maksaa noin paljon. Ennemmin rahat pitäisi käyttää verkoston laajentamiseen, tai pullonkaulakohtien avaamieen ja reittien parantamiseen siellä missä sen voi tehdä halvemmalla. Vaikkapa Fredaa rata Kampista Bulevardille, tai se Topeliuksenkadun rata.

Niin siis Pitkällesillalle tulisi olla varayhteys, minusta tämä on sen tyyppisiä asioita jotka ovat laajennusten edellytyksiä. Sompasaari on vähän kaukana, yksi on vaihtoehto että jos Hakaniemen silta rakennetaan uusiksi niin laitetaan sinne kiskot.

Itseasiassa mietin tuota Siltavuoren tunnelia alunperin varareittinä jos se Tervasaari ei syystä tai toisesta onnistu. Eli siis Sompasaaresta silta Merihaan rantaan ja siitä suoraan Hakaniemenrantaa. Tässä olisi semmoinen etu että Liisankadulle kääntyminen jää kokonaan pois, Merihakaan saa ratikan ja minusta Hakaniemen kautta kulkeva ratikka palvelisi vähän paremmin. Haittapuolella reitti on pikkaisen pidempi, olkoonkin että saattaisi olla jopa ajallisesti nopeampi, maksaa vähän enemmän rakentaa ja Kruununvuoren itäosien palvelu on huonompi.

Otso Kivekäs sanoi:
Ideaa kehitellen kuitenkin: tunneliasema Siltavuoren alla olisi hieno. Siitä pääsisi suoraan yliopistolle ja ratikoiden ja metron ero hämärtyisi. Mutta hintaa tulisi tietysti vielä paljon lisää, eikä hyötyjä maanpäälliseen pysäkkiin verrattuna oikeastaan olisi.

Jos siihen tunneliin tekee jalkakäytävän kiskojen viereen, joka voisi olla ihan suosittukin kävelyreitti, niin ei se asema maksa sen enempää kuin mikään pysäkki. Vrt. Malminkartanon asema.

Otso Kivekäs · 8 Toukokuu 2010

50M€ taisi tosiaan olla vähän yläkanttiin arvattu. Mutta 10M€ on toisaalta halvan tuntuinen. Tuossa tehdään kuitenkin yli puoli kilometriä uutta rataa, ja jo Jokerin hinnalla (8M€/km) normaaleihin katuolosuhteisiin sille tulisi hintaa 4-5 miljoonaa. Tunnelit ja sillat maksavat sen verran, että kaksi kertaa tuo tuntuu vähältä.

Snellmanninkadun tunneliaukko voisi muuten olla myös vähän haastava. Katu on muistaakseni aika kapea, eikä sitä voi oikein tukkia autoliikenteeltä, kun sen lisäksi Siltavuorenpenkereelle ja Oikokadulle pääsee autolla vain porttikongin läpi Unioninkatu 45:n kohdalta.

Kaid · 8 Toukokuu 2010

Otso Kivekäs sanoi:
Snellmanninkadun tunneliaukko voisi muuten olla myös vähän haastava. Katu on muistaakseni aika kapea, eikä sitä voi oikein tukkia autoliikenteeltä, kun sen lisäksi Siltavuorenpenkereelle ja Oikokadulle pääsee autolla vain porttikongin läpi Unioninkatu 45:n kohdalta.

Tämä lienee ihan totta. Mutta, entä jos tunnelin suuaukko rakennettaisiinkin loivaan rinteeseen Snellmaninkadulle Liisankadun eteläpuolelle? Katu on niiltä kohdin leveämpi ja veikkaisin siihen mahtuvan sekä Liisankadulta tulevat kiskot (kadun keskelle) että tunnelille kaksi suuaukkoa kadun reunoille (nykyisten parkkipaikkojen tilalle).

Jos neljää kiskoa ei mahdu rinnakkain Snellmaninkadulle, toinen vaihtoehto voisi olla Liisankatu-Snellmaninkatu -yhteyden purkaminen, tunnelin ulostulon rakentaminen edellä mainittuun paikkaan ja uusien kiskojen rakentaminen Mariankadulle välille Liisankatu-Aleksanterinkatu, jolloin Laajasaloon kulkeva kymppi voisi käyttää niitä raiteita. Tämä tietysti maksaisi enemmän...

teme · 8 Toukokuu 2010

Otso Kivekäs sanoi:
50M€ taisi tosiaan olla vähän yläkanttiin arvattu. Mutta 10M€ on toisaalta halvan tuntuinen. Tuossa tehdään kuitenkin yli puoli kilometriä uutta rataa, ja jo Jokerin hinnalla (8M€/km) normaaleihin katuolosuhteisiin sille tulisi hintaa 4-5 miljoonaa. Tunnelit ja sillat maksavat sen verran, että kaksi kertaa tuo tuntuu vähältä.

No joo, mutta tuo tunneli on todella lyhyt. Paljon riippuu sen leveydestä, mistä pääsenkin...

Otso Kivekäs sanoi:
Snellmanninkadun tunneliaukko voisi muuten olla myös vähän haastava. Katu on muistaakseni aika kapea, eikä sitä voi oikein tukkia autoliikenteeltä, kun sen lisäksi Siltavuorenpenkereelle ja Oikokadulle pääsee autolla vain porttikongin läpi Unioninkatu 45:n kohdalta.

Hieman kapeahan se on, lisää tilaa saisi muuttamalla sen yksisuuntaiseksi Liisankadusta pohjoiseen. Tunnelista saisi kapeamman ja halvemman tekemällä siitä yksiraiteisen (limitetyt).

Kaid sanoi:
Tämä lienee ihan totta. Mutta, entä jos tunnelin suuaukko rakennettaisiinkin loivaan rinteeseen Snellmaninkadulle Liisankadun eteläpuolelle? Katu on niiltä kohdin leveämpi ja veikkaisin siihen mahtuvan sekä Liisankadulta tulevat kiskot (kadun keskelle) että tunnelille kaksi suuaukkoa kadun reunoille (nykyisten parkkipaikkojen tilalle).

Jos neljää kiskoa ei mahdu rinnakkain Snellmaninkadulle, toinen vaihtoehto voisi olla Liisankatu-Snellmaninkatu -yhteyden purkaminen, tunnelin ulostulon rakentaminen edellä mainittuun paikkaan ja uusien kiskojen rakentaminen Mariankadulle välille Liisankatu-Aleksanterinkatu, jolloin Laajasaloon kulkeva kymppi voisi käyttää niitä raiteita. Tämä tietysti maksaisi enemmän...

Tai sitten ei käytä niitä Liisankadun kiskoja ollenkaan, siis jos Laajasalon ratikka tulisi tuota kautta. Tässä olisi semmoinen hieno ominaisuus että Laajasalosta tulisi ratikka Stockmannille saakka ilman ensimmäistäkään isompaa autoristeystä. Snellmanninkadulta pitäisi kyllä poistaa parkkipaikkoja joka tapauksessa, ne on aivan liian lähellä kiskoja.

Tämä menee sen verran monimutkaiseksi selittää että lisäsin Laajasalon ratikan ja pidemmän tunnelin Liisankadun eteläpuolelle yllä linkattuun karttaan.

Jouni Seilonen · 1 Kesäkuu 2010

Rabat-Salén ratikkaan mahtuu 500 matkustajaa

... joista 118 istuu ja 382 seisoo, kertoo TAUT-lehti kesäkuun numerossaan. Montakohan seisovaa matkustajaa tämä tarkoittaa neliömetrillä? Lehden mukaan Rabat-Salén raitiotiellä tulee kulkemaan double configuration Citadis units, mitä se sitten tarkoittaakaan. Koeajot ovat jo meneillään ja avaus on ensi tammikuussa. Rabat-Salén raitiotien nettisivulle pääsee tästä. Sivut ovat ranskaksi, mutta karttoja löytyy kohdasta Plan du Réseau sekä kuvaa ja videota kohdasta Galerie.