Raitiovaunuhavaintoja - helmikuu 2010

Oli taas lumi yllättänyt autoilijat. Tänään yhdeksän jälkeen oli Hämeentie Kurvin pohjosipuolella (etelään päin) ihan tukossa autoja, ja tietenkin niin, että joku aina tukkii ratikkakiskot. Kutonen ja kasi köröttelivät peräkkäin Vallilan Varikon kohdalta Lautatarhankadulle niin, että puolet ajasta seistään jonkun oman elämänsä sankarin takana ja toinen puoli ajetaan 10km/h kun autot ovat niin lähellä että pitää ottaa senttiohitukset varovasti.

Selvästi kaikki autotien keskellä menevät kiskot pitäisi korottaa irti ajoradasta niin, ettei niitä vahingossa tukita, kun tämä tapahtuu joka kerta kun tulee lunta. Paljonhan tuota on jo tehty, mutta ainakin Hämeentie Sturenkadulta Kurviin, Hesarin Kallion osuus ja Itämerenkatu vielä kaipaavat korotusta. Ja muitakin taitaa olla vaikkei nyt tule mieleen.

No, onneksi ratikka-wlan toimii hyvin, että tässä istuskellessa voi hyvin purkaa ärsytystä tänne teidänn iloksenne.

Otso Kivekäs sanoi:

Selvästi kaikki autotien keskellä menevät kiskot pitäisi korottaa irti ajoradasta niin, ettei niitä vahingossa tukita, kun tämä tapahtuu joka kerta kun tulee lunta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Lumen tultua korotuskaan ei auta. Esim. Aleksis Kiven kadulla voi käydä katsomassa, kuinka lumi on pakkaantunut autokaistan ja korotuksen reunakiven kohdalle niin, että ratikka- ja autokaistat eivät enää erotu toisistaan. Lumen takia kadun reunaan pysäköidyt autot on pysäköity niin keskelle, että autojen pitääkin ajaa osittain ratikkakaistalla.

Itämerenkatu - vaikkei siellä korotettuja joukkoliikennekaistoja olekaan - on oiva esimerkki kadusta, joka taitaa talvisaikaan olla ihan virallisesti nelikaistaisen sijasta kaksikaistainen. Jos korotuksia tehdään, saisivat ne olla vähintään 10 senttiä korkeita. Esim. viime vuonna Mannerheimintielle tehdyt korotetut raitiovaunukaistat ovat yhtä tyhjän kanssa, sillä ne kohoavat asvaltin tasosta vain muutaman sentin. Sellainen töyssy ei ole autoilijalle este edes kesäkelillä.

MrArakawa sanoi:

Itämerenkatu - vaikkei siellä korotettuja joukkoliikennekaistoja olekaan - on oiva esimerkki kadusta, joka taitaa talvisaikaan olla ihan virallisesti nelikaistaisen sijasta kaksikaistainen. Jos korotuksia tehdään, saisivat ne olla vähintään 10 senttiä korkeita. Esim. viime vuonna Mannerheimintielle tehdyt korotetut raitiovaunukaistat ovat yhtä tyhjän kanssa, sillä ne kohoavat asvaltin tasosta vain muutaman sentin. Sellainen töyssy ei ole autoilijalle este edes kesäkelillä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Korokkeen kohdalla pitää olla parimetriset tolpat jotka kolahtavat leveästi ajavan auton peiliin, ennen kuin ehtii tulla kolari ratikan kanssa.

Itämerenkatu on lumien sulattuakin kaksikaistainen sillä sulkuviiva on kulunut oikeastaan täysin pois.

Mikä mahtaa olla päivän välipalatilanne? Tänään voimaan tulleen liikennesuunnitelman mukaan välipaloja pitäisi olla kulussa 10 kpl, kaikki Töölön linjoilla.

Otso Kivekäs sanoi:

Tänään yhdeksän jälkeen oli Hämeentie Kurvin pohjosipuolella (etelään päin) ihan tukossa autoja, ja tietenkin niin, että joku aina tukkii ratikkakiskot. Kutonen ja kasi köröttelivät peräkkäin Vallilan Varikon kohdalta Lautatarhankadulle niin, että puolet ajasta seistään jonkun oman elämänsä sankarin takana ja toinen puoli ajetaan 10km/h kun autot ovat niin lähellä että pitää ottaa senttiohitukset varovasti.

Selvästi kaikki autotien keskellä menevät kiskot pitäisi korottaa irti ajoradasta niin, ettei niitä vahingossa tukita, kun tämä tapahtuu joka kerta kun tulee lunta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olin samaan aikaan menossa autolla Hämeentietä keskustaan päin. En ihan usko, että tuo ratikkakiskoille poukkoileminen pelkästä lumesta johtui. Autoilijoiden välinpitämättömyyttä näkee kyseisellä katuosuudella kesät talvet: tehdään u-käännöksiä sulkuviivojen poikki, ei pysähdytä jalankulkijan ollessa suojatiellä, koulun kohdalla oleva nopeusrajoitus on monille autoilijoille ihan ilmaa, samoin linja-autokaistan merkki.

Tänä aamuna liikennettä ruuhkautti myös erityisen pahasti se, kun "elämän sankarit" ajoivat joka suunnasta moneen kertaan Hämeentien ja Mäkelänkadun risteyksen tukkoon. Ei liikkuneet bussikaistat eikä autokaistat eikä mitkään. Ja sitten "sankarit" rupesivat peruuttelemaan ja tunkemaan kiskoille ja tekemään ties mitä akrobatiaa.

Kannatan lämpimästi vähintään kynnystä, mutta mieluummin vaikka aitaa, raitiovaunukaistan ja autokaistan väliin.

Mutta mikä olisi sellainen fyysinen este, joka estäisi ajamasta autoa risteykseen, jos siitä ei pääse läpi?

Ehkä olen kulkenut Hämeentietä (niin ratikalla, bussilla, autolla kuin jalkaisin) aina eri aikaan kuin liikennettä valvovat poliisit. Minua on kummastuttanut, kun radiossa ja muualla viikko sitten kovasti höyryttiin, kuinka poliisi muka oikein tehostetusti valvoo linja-autokaistoja. Viime viikolla näin kahtena päivänä poliisin valvonta-auton Kustaa Vaasan tien ja Valtimontien risteyksessä, mutta pahemmissa tukkopaikoissa (esim. Hämeentien sillalla, jonka bussikaistat ovat päivittäin henkilöautojen valtaamia molempiin suuntiin) en ole nähnyt minkäänlaista valvontaa (enkä koskaan aikaisemminkaan).

339-DF sanoi:

Mikä mahtaa olla päivän välipalatilanne? Tänään voimaan tulleen liikennesuunnitelman mukaan välipaloja pitäisi olla kulussa 10 kpl, kaikki Töölön linjoilla.

Klikkaa laajentaaksesi...

Välipalahavaintoja iltaruuhkasta:
Linja 4: 86, 91, 102, 110 ja 111 (lisäksi matalakalustona Vario 211).
Linja 7A: 99.
Linja 10: 85, 112.
Todennäköisesti muitakin välipaloja oli liikenteessä, vaikka en sattunutkaan näkemään niitä.

NS sanoi:

Välipalahavaintoja iltaruuhkasta:
Linja 4: 86, 91, 102, 110 ja 111 (lisäksi matalakalustona Vario 211).

Klikkaa laajentaaksesi...

Joista 102:sesta havainto myös tältä aamulta suuntanaan Katajanokka (tuli vastaan Paciuksenkadulla), linjakilvissään pelkästään määränpääteksti, eikä linjanumeroa missään.

Kyllä munkin mielestä voisi raitsikkakaistat korottaa sen verran korkeiksi, että pitäisi olla vähintäin traktori, että voisi väärinkäyttää niitä. Mutta oli puhetta Hämeentien sillan bussikaistan käytöstä, on Hämeentiellä Arabian kauppakeskusristeyksen ja Sturenkadun välillä vähän epäselvää, milloin saa ryhmittyä oikeanpuoleiselle kaistalle jos maalta tullessa aikoo kääntyä Sturenkadulle ja päinvastaisessa suunnassa jos haluaa ajaa Arabiaan päin.

Hämeentien ympäristö on sitäpaitsi niin avara, että bussikaistan ja pysäkit voisi melko huokealla siirtää tien keskelle. Tien yli vasemmalle kääntyminen vaikuttaisi olevan tällä välillä sen verran kevyttä ja vähäistä kiertoa aiheuttavaa, että se lienee mahdollista varata vain busseille -- muiden kuin bussien ryhmittyminen bussikaistalla poistuisi kokonaan.

Raitiotiet on erotettava katutilasta kunnolla, ei siis Hämeentien tai Aleksis Kiven kadun tyyliin, jossa on vain muutaman sentin korotus, mikä ei käytännössä estä raitioliikenteen häirintää.

Jos Hämeentie olisi Sakassa, se olisi sepelirataa pölkyillä.

Ohessa kuva Mannheimista linjan 3 radalta lähellä Sandhofenia. (Hetki ennen kuvan ottamista oli rautatien tasoristeys).

antti sanoi:

Kyllä munkin mielestä voisi raitsikkakaistat korottaa sen verran korkeiksi, että pitäisi olla vähintäin traktori, että voisi väärinkäyttää niitä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mielestäni riittävä korotus on sama kuin jalkakäytävillä. Siis sellaiset 10 -20 cm. Se ei estä kaistalle siirtymistä mutta pakottaa ensin käytännössä pysäyttämään auton. Ja tätähän liikennesäännöistä piittamaton autoilija ei tee kuin vain viimeisessä hädässä Mutta juuri näin estevaikutus pitää mitoittaa: sen täytyy 'rankaista' väärinkäyttäjää sen verran, että väärinkäyttö ei ole enää mielekästä, mutta se ei saa olla kohtuuton haitta niille, joiden on oikeasti tarpeen ylittää este. Kuten nyt vaikka juuri näille talvikunnossapidon traktoreille.

Myöskin erilaisten pylväiden, siis liikennemerkkitolppien, valaisimien ja muuten vain tolppien lisäily ajoradan ja raitiotiekaistan väliin vähentää kummasti koukkimista: taas kerran, pääsyä raitiotiekaistalle ei ole oikeastaan estetty, mutta sitä ei oikein viitsi tehdä täydessä vauhdissa.

GT8N sanoi:

Jos Hämeentie olisi Sakassa, se olisi sepelirataa pölkyillä

Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikka autoilu on hankalaa pölkkyradalla, ei se vaikuta olevan Saksassakaan tapa erottaa autoliikenne ja raitioliikenne toisistaan tiiviissä kantakaupungissa. Kuvasi Mannheimistahan on jostain esikaupungista ja ratateknisesti tuo voisi olla sovelia tapa perustaa rata meilläpäin esimerkiksi Paciuksenkadulla.

Lauri Räty sanoi:

Vaikka autoilu on hankalaa pölkkyradalla, ei se vaikuta olevan Saksassakaan tapa erottaa autoliikenne ja raitioliikenne toisistaan tiiviissä kantakaupungissa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Saksa on iso maa, ja siellä on raitioliikennettä / kevyttä raideliikennettä yli 50 kaupungissa. Näin ollen sinne mahtuu monenlaisia tapoja järjestää raitioliikenne. Kuva Münchenin kantakaupungista varsin läheltä suurkaupungin ydintä. Kölnin kivikaupungin alueella on mm. tällaisia näkymiä, mutta toki löytyy tällaistakin rataa.