Viestiketju: NR I / NR II

Nr I -sarja on tänään keskimäärin jo yli 30-vuotias. Rattikariat poistettiin tämänikäisinä, viimeiset VTS:t 32-vuotiaina (vanhimmat Nr I:t ovat nyt 32-vuotiaita!). Kuitenkin Nr I:t on peruskorjattu huolellisesti 90-luvulla. Uskon, että ne ovat liikenteessä vielä 2020-luvun alussakin, ehkä kauemminkin. Plussaushan tehtiin "puolimatkan korjauksena", eli siitä ennustaen vaunut olisivat käytössä tuonne 2015 kieppeille. Nr I:t ovat edelleen erittäin hyväkuntoisia, luotettavia ja toimintavarmoja. Ne eivät hyydy 35 asteen pakkasessakaan.

Epäilen, että tuo 50 saattaa hyvinkin olla seuraavan vaunuhankinnan kokoluokka. Hankinnalla korvataan Nr I:t (40 kpl) ja toteutetaan Jätkäsaaren linjasto (6 ja 8 pidennykset, mahdollisesti kolmaskin linja). Lisäksi seuraavaan hankintaan vaikuttaa se, kuinka luotettaviksi Variot osoittautuvat korjauksen jälkeen, eli mikä niiden käyttöaste jatkossa on.

Mannet ja viimeiset laihialaiset korvautuvat tietenkin Varioilla, kunhan ne saadaan ajoon. Näin ollen niitä ei pitäisi olla liikenteessä enää ysin aloittaessa. Pannaanko veto pystyyn?

Baselissa Nr I - vastaavia vaunuja käytetään BLT - linjoilla 10 ja 11 Nr II + jatkopala - vastaavien vaunujen perävaunuina. Tällainen yhdistelmä voisi olla kova sana esimerkiksi Viikin pikaraitiotien liikenteeseen.

HKL:llä taidetaan harkita jopa välipalan asentamista myös Nr I -sarjaan. Jlk:n esityslista 1.12.05: "Välipalan suunnittelu mahdollistaa saman prosessin tekemisen vanhempaankin 70- luvulla rakennettuun vaunusarjaan. Tämän asian ratkaisu jää myöhempään ajankohtaan"

Nr-sarja kokonaisuudessaan alkaa kuulua luokkaan "ikuiset". Toisin sanoen tyristorikäytön ansiosta vaunujen kuluvien ja huollettavien osien määrä on laskenut niin vähäiseksi, ettei käyttöikä enää nostakaan ylläpitokuluja.

Nr-sarjoja edeltäneet 4-akseliset vielä vanhenivat. Niiden mekaaninen tehonsäätö sisälsi kuluvia osia, joita ei ollut suunniteltu huollettaviksi vaan "ikuisiksi". Vaunujen lattia oli puuta, joka ajan myötä lahosi. Korirakenteessa oli ruostumiselle alttiita kohtia. Toisin sanoen siellä 30 vuoden käytön jälkeen tuli vastaan korjaustarpeita, joita ei aikaisemmin vielä ollut, joten vaunun käyttöiän jatkaminen tuli kalliiksi. Kun vaunu samalla käy teknisesti vanhanaikaiseksi, ei korjaaminen enää kannata. 339:n ja 12:n korjaaminen ei nyt kumminkaan maksanut yhtä paljon kuin uusi vaunu, mutta eipä näitä tarkoitetakaan päivittäiseen käyttöön.

Nr1-sarjassa voi olla korissa korroosiovaurioita. Myös teleissä voi olla korroosiolle alttiita kohtia. Nämä ehkä ovat niitä syitä, joiden perusteella vaunun käytön jatkaminen tulee joskus kannattamattomaksi. Elektroniikalle ominaista on, ettei se kulu. Mutta vikoihin tarvitaan varaosia, joiden saanti vaikeutuu ajan myötä voimakkaasti. Tämä tilanne ratkaistaan nykyään moduulirakenteella, eli tehdään toiminnallisesti samanlainen osa, joka on kuitenkin koottu nykyisin tuotannossa olevista komponenteista. Mutta tällainenkin uusiminen on tietenkin kalliimpaa kuin normaali huolto.

Olennaisin syy vaunuista luopumiseen lienee aikanaan kuitenkin korkea lattia. Vaunu siis ei vanhene teknisesti, vaan käyttötarkoituksen vuoksi.

Variot eivät varmasti tule olemaan pitkäikäisiä, koska niiden rakenne merkitsee kallista ylläpitoa. Jos minä päättäisin, pyrkisin myymään ne mahdollisimman nopeasti sellaiselle raitiotielaitokselle, jolla on mahdollisimman vähän ja loivia kaarteita. Siellä vaunut kestävät ja niiden ylläpito on kohtuuhintaista. Tilalle hankkisin rakenteeltaan meidän radallemme sopivaa kalustoa. Tällaisen tempun ajankohta on silloin, kun joka tapauksessa hankitaan lisää vaunuja ja on löydettävä radallemme soveltuva malli. Samalla tilauksella sitten korvaajat Varioille myös. No, yhden jättäisin HKL:n museovaunuksi (huom, en Kaupunginmuseolle).

Antero

Itse asiassa 339 on kunnostettu niin huolellisesti, että se kestäisi linja-ajossakin parikymmentä vuotta. Jos sillä linjaa ajettaisiin, tarvittaisiin tietysti ajan mittaan varaosia, joita olisi saatavilla Vallilan uskomattomista varastoista sekä ennen kaikkea Koskelassa seisovista sisarvaunuista.

339 oli ennen entisöintiä huomattavasti paremmassa kunnossa kuin 12, jolla on ajettu linja-ajoa 13 vuotta pidempään ja jonka poistamista suunniteltiin jo 90-luvun alussa, minkä seurauksena vaunua ei ole viiteentoista vuoteen huollettu asianmukaisesti. Vain välttämättömimmät työt tehtiin, mikä oli ymmärrettävää senhetkisen tiedon valossa.

12 on huolellisesti kunnostettu linjaliikennekelpoiseksi, mutta en osaa ennustaa, kuinka pitkä käyttöikä sillä on edessään (linjavaununa). Varaosiahan siihenkin saa tarvittaessa sisarvaunuista.

Varioiden tulevaisuuden ennustaminen on kiehtovaa ja vaikeaa. Antaisinpa paljon, kun saisin tietää, miten niiden käy. Kun päätös tuli siitä, että vaunut lähetetään Saksaan, kuvittelin, että nyt saatiin varmuus vaunujen säilymisestä Helsingissä. Ensimmäinen Saksan-reissun tehnyt Vario ei kuitenkaan ole vieläkään tullut takaisin, ja alkuperäinen aikataulu vaunujen korjaamisesta vuoden 2007 loppuun mennessä alkaa tuntua yhä optimistisemmalta. Itse asiassa alan olla jotenkin epäuskoinen koko projektin suhteen, ja alan epäillä, jäävätkö vaunut loppujen lopuksi tänne vai käykö juuri niin kuin Antero esitti.

Taidettiin JE kirjoittaa samaan aikaan ja lukea toistemme ajatuksia

Mitä tulee linjojen 4 ja 10 vuoroväleihin, lisäkapasiteetti tulee tosiaankin tarpeeseen näillä linjoilla, mutta en kuitenkaan menisi lyhentämään vuoroväliä, sillä tungos on nykyisissä vaunuissa ja nykyisellä vuorovälillä sellainen, että lisäväljyys tulee tosi tarpeeseen.

Miten on, ovatko Variot vielä liikenteessä hitaampia kuin nivelet? Jos ovat, niin silloinhan Variot voisi siirtää pois Töölöstä kokonaan, kun välipaloja saadaan tarpeeksi. Linjat 4 ja 10 hoidettaisiin (kuten 50-luvulla) suurikokoisilla ja nopeilla vaunuilla eli tässä tapauksessa välipaloilla ja Variot voisivat kulkea linjoilla 3 ja 6. Varioiden poistuminen Töölön suunnalta vähentäisi häiriöalttiutta vaikka vuoroväli olisikin nykyisenlainen. Oman ongelmansa tähän toki tuo se, että 3 ollaan mahdollisesti siirtämässä Mannerheimintielle ja 7 Töölöön, ja seiskalle Varioita taas ei voi laittaa.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Taidettiin JE kirjoittaa samaan aikaan ja lukea toistemme ajatuksia.

Olettekos saman koulukunnan ihmisiä

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Mitä tulee linjojen 4 ja 10 vuoroväleihin, lisäkapasiteetti tulee tosiaankin tarpeeseen näillä linjoilla, mutta en kuitenkaan menisi lyhentämään vuoroväliä, sillä tungos on nykyisissä vaunuissa ja nykyisellä vuorovälillä sellainen, että lisäväljyys tulee tosi tarpeeseen.

Taitaa tosiaan olla, ettei pelkkä välipala riitä vuorovälin kasvattamiseen. Multippeliajo olisi sitten ihan eri juttu. Ihmisten olisi myös hyvä muistaa seiskan olemassaolo Mannerheimintiellä...

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Miten on, ovatko Variot vielä liikenteessä hitaampia kuin nivelet? Jos ovat, niin silloinhan Variot voisi siirtää pois Töölöstä kokonaan, kun välipaloja saadaan tarpeeksi.

Kyllä ne ovat Kolmosella menee niin, että nivelellä normaalivauhtia ajaessani olen helposti minuutin-kaksi, jopa kolmekin etuajassa kierroksen jälkeen. Variolla taas minuutin-pari myöhässä... Nopeusero johtuu lähinnä hitaammista ovitoiminnoista, minkä lisäksi Vario on (päinvastoin kuin luulisi) hitaampi kiihtymään kuin Nivel.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Oman ongelmansa tähän toki tuo se, että 3 ollaan mahdollisesti siirtämässä Mannerheimintielle ja 7 Töölöön, ja seiskalle Varioita taas ei voi laittaa.

Väitän että seiskalle voidaan laittaa Variot heti, kun Länsi-Pasilassa rata oikaistaan Palkkatilanportilta suoraan Pasilan sillalle.

339 ja 12 ovat tällä hetkellä "uuden veroisia", eli ne on korjattu perusteellisemmin, kuin jos ne olisivat kaupallisessa liikenteessä. Mutta tekniikkaratkaisujensa vuoksi niillä ei olisi normaaliliikenteessä edessään pidempää käyttöikää kuin uusinakaan, ennen kuin vastaava korjaustarve tulisi eteen uudelleen. Nykyaikaisella hyvällä konstruktiolla odotettavissa oleva käyttöikä on pidempi, siinä ero.

Sen sijaan vähennetyllä käytöllä tilaus- ja edustusvaunuina molemmat ovat nyt ikuisia. Osa vanhenemisesta johtuu kulumisesta, ja sitä ei nykykäytöllä enää juuri tule. Toinen osa vanhenemista on aikariippuvaista, kuten lattian lahoaminen tai korin ruostuminen. Kun vaunut kuitenkin asuvat sisätiloissa, näistäkään ei enää tule ongelmaa. Asuivathan vaunut sisällä ennenkin, mutta käytön vuoksi olivat enimmän osan elämästään ulkosalla, jossa rapa roiskui.

Varion ongelmat ovat rakenteessa, jota takuukorjauksessa ei muuteta. Pettäviä paikkoja vain vahvistetaan, jotta rakenteet eivät repeäisi ainakaan yhtä nopeasti kuin alun perin. Varioitten poistuminen tulee aikanaan tapahtumaan sen perusteella, että paremman vaunun käyttökustannukset ovat niin paljon pienemmät kuin Variolla, että tietyssä ajassa tulee halvemmaksi ostaa uusi vähemmän ylläpitorahaa tarvitseva vaunu kuin käyttää kalliilla Varioita.

Käytännössä tulee tapahtumaan niin, että uusien vaunujen saapuessa Helsinkiin Varioiden käyttö vähenee. Niillä ajetaan vain silloin, kun kaikki muut vaunut loppuvat (= ruuhkavuoroissa). Koska viimeiseksi otetaan käyttöön se vaunu, jonka kilometri maksaa eniten.

Antero

70-luvulla rakennetut raitiovaunut kunnostetaan.
HKL:n noin 40 raitiovaunua puretaan runkoa myöten paljaiksi, hiekkapuhalletaan ruosteettomiksi ja rakennetaan lattiasta kattoon uudestaan. Kirjoitti Metro-lehti viime perjantaina.
Nr-ykkösethän rakennettiin 70-luvulla.
Jos tämä nyt olleenkaan on totta ja otetaan sananmukaisesti niin ykköset ovat tuon käsittelyn jälkeen "uusia vaunuja" ja 30-vuotta käyttöikää edessä. Vai onko?